Päivystyksellisten tilanteiden tunnistaminen ja hallinta ikääntyneiden palveluissa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Ikääntyneiden palveluiden yksiköistä/tiimeistä valitaan hätätilannevastaavat, jotka käyvät Päivystykselliset tilanteet -koulutuksen ja perehdyttävät muut ammattilaiset saamansa koulutuspaketin avulla.
Toimintamallin nimi
Ikääntyneiden palveluiden yksiköistä/tiimeistä valitaan hätätilannevastaavat, jotka käyvät Päivystykselliset tilanteet -koulutuksen ja perehdyttävät muut ammattilaiset saamansa koulutuspaketin avulla.
Yksiköissä valitaan hätätilannevastaavat (lähihoitaja tai sairaanhoitaja), jotka koulutuksen käytyään perehdyttävät yksikössä muut ammattilaiset saamansa koulutuspaketin avulla.
Ennen simulaatiokoulutukseen osallistumista työntekijät käyvät Sata-alueen osaamisen kehittämisen palveluiden järjestämän hätäensiapukoulutuksen ja opiskelevat omatoimisesti Duodecimin Oppiportista seuraavat koulutuskokonaisuudet
- Hoitosuunnitelmat ja hoidon linjaukset (40 min)
- Päivystystilanteet kotihoidossa (30 min)
Simulaatiokoulutus on Sata-alueen osaamisen kehittämisen palveluiden järjestämä 4 tunnin mittainen Päivystykselliset tilanteet -koulutus, jonka tavoitteena on
- Koulutettava hallitsee yhtenäisen toimintatavan päivystyksellisissä tilanteissa
- Koulutettava osaa ABCDE, ISBAR ja NEWS -työkalujen käytön
- Tunnistaa hätätilapotilas
- Tunnistaa konsultoitava tilanne
- Kirkastaa oma rooli päivystyksellisessä tilanteessa
Hätätilannevastaavat saavat koulutuksesta kolmen vuoden pätevyyden. Osaamisen vahvistamisen palveluiden kouluttajaresurssien hallitsemiseksi koulutusten järjestäminen kohderyhmän yksiköille on jaettu kolmen vuoden ajalle.
Koulutuksen käyneet hätätilannevastaavat liitetään Teamsissä Hätätilannevastaavien verkostoon, josta on mahdollista saada mm. vertaistukea ja jakaa onnistumisia ja haasteita koulutuksiin liittyen. Verkosto kokoontuu säännöllisesti. Verkostoon kuuluu hätätilannevastaavien lisäksi kouluttajat, toimintamallin koordinoijat, ikääntyneiden palveluiden vastuualuejohtajat ja päälliköt (kohderyhmän osalta) sekä koti- ja laitoshoidon ylilääkäri. Verkostossa esitettyihin kysymyksiin etsitään vastaukset verkoston jäsenten yhteisvastuullisesti.
Koulutuksen käyneet hätätilannevastaavat järjestävät yksiköissään lähikoulutukset saamansa koulutuspaketin avulla päivystyksellisten tilanteiden tunnistamiseen ja hallintaan. Koulutusten tueksi on mahdollisuus lainata yksikköön VR-laseja, joiden avulla akuuttitilanteiden tunnistamista ja niiden hoitamista harjoitellaan todentuntuisissa tilanteissa. Lähikoulutuksiin osallistujien ennakkomateriaali on hätätilannevastaavien koulutuksen kanssa sama (hätäensiapukoulutus ja itsenäinen opiskelu Duodecimin Oppiportista).
Lähikoulutusten sisältö (hätätilannevastaava kouluttaa)
Suosituskesto 4 h
-
ABCDE-systemaattinen tilan arvio (30 min)
-
ISBAR-hoito-ohjeen pyytäminen (20 min)
-
NEWS (20 min)
-
Yhtenäinen malli hoito-ohjeen pyytämiseen (30 min)
-
VR-lasiharjoitus (60 min/case)
Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät
- Hyvinvointialueiden järjestämisvastuu: Lainsäädäntö velvoittaa hyvinvointialueet turvaamaan väestölle yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut. Tämä edellyttää, että hoitohenkilöstö tunnistaa ajoissa päivystykselliset tilanteet ja osaa toimia niiden vaatimalla tavalla, jotta vältetään tarpeettomia päivystyskäyntejä ja turvataan potilasturvallisuus.
- Potilasturvallisuuslaki ja hoitotyön ammattioikeudet: Ammattilaisilla on velvollisuus noudattaa lakia ja toimia potilaan parhaaksi.
- Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon henkilöstöllä on velvoite osallistua riittävästi täydennyskoulutukseen. Laadultaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin.
- Lainsäädäntö tukee sitä, että potilaan oma tahto ja hoitosuunnitelma ohjaavat hoitoratkaisuja, myös päivystyksellisten tilanteiden osalta.
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät
- Ikääntyvä väestö: Väestön ikääntyessä yhä useampi tarvitsee kotihoitoa tai ympärivuorokautisia palveluita. Ikäihmisillä on usein monisairauksia, jotka lisäävät äkillisten terveydentilan muutosten riskiä.
- Hoitosuunnitelmat ja ennakoivat hoitosuunnitelmat ohjaavat toimintaa päivystyksellisessä tilanteessa.
Taloudelliset tekijät
- Kustannusten hallinta: Jos päivystyksellisiä tilanteita ei tunnisteta ajoissa, seurauksena voi olla pitkiä sairaalahoitojaksoja tai komplikaatioita, jotka kuormittavat terveydenhuoltoa. Oikea-aikainen reagointi säästää resursseja.
- Henkilöstön osaamisen vaikutus tehokkuuteen: Kun osaaminen on vahvaa, turhat päivystyskuljetukset ja sairaalajaksojen kustannukset vähenevät.
Kulttuuriset tekijät
- Asiakaslähtöisyys ja arvokas vanhuus: Kulttuurinen odotus Suomessa on, että jokaisella on oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen hoitoon kotona tai asumisyksikössä. Päivystyksellisten tilanteiden hallinta tukee tätä arvoa.
- Luottamus julkisiin palveluihin: Palveluiden uskottavuus rakentuu siitä, että akuutteihin tarpeisiin vastataan tarkoituksenmukaisesti.
Ympäristötekijät
- Hoitoympäristö kotioloissa: Kodeissa ei ole sairaalaympäristön välineistöä, joten ammattilaisen on osattava arvioida tilanne rajallisilla resursseilla ja tehdä nopeita päätöksiä.
Kohderyhmänä ovat ikääntyneiden asiakkaiden parissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset
- Kotihoidossa
- Ympärivuorokautisissa yksiköissä
- Arviointi- ja kuntoutusyksiköissä
Toimintamalli otettiin suunnittelun jälkeen ketterästi käyttöön kokeilun kautta oppien. Syksyllä -24 koulutettiin etelän alueen kotihoito (21), keväällä -25 pohjoisen alueen kotihoito (41) ja syksyllä -25 arviointi- ja kuntoutusyksiköt. Yksiköiden perässä sulkeissa koulutuksiin osallistujamäärät. Tiedonkulun haasteiden vuoksi osa etelän alueen kotihoidon hätätilannevastaavista koulutettiin keväällä 2025. Tämä selittää suuren eroavaisuuden etelän ja pohjoisen alueen kotihoitojen hätätilannevastaavien koulutettavien määrässä.
Pilotti päätettiin järjestää Porin alueen kotihoidossa. Pilotin toteutumiseksi hankittiin puuttuvat pulssioksimetrit, kuumemittarit ja verenpainemittarit.
Ennen mittareiden toimittamista tiimeihin, seurattiin kotisairaalan vuorovastaavan toimesta kahden viikon seurantajakson ajan, oliko Porin kotihoidon konsultaatiopuheluissa tehty mittaukset osittain, kokonaan vai ei ollenkaan. Seurantajakso toistetaan pilotin lopussa, jotta pystytään osoittamaan, oliko hankinnalla vaikutusta koulutetun toimintamallin mukaisen toiminnan toteuttamiseen. Pilotointiaika 11.8.-16.11.2025.
Ikääntyneiden palveluiden johtoryhmän päätöksellä (20.8.2025) toimintamalli jatkuu osana palvelutuotannon normaalia toimintaa. Vuonna 2026 on tarkoitus kouluttaa Sata-alueen omat ja Satakunnan alueella toimivat yksityiset ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt. Tämän jälkeen koulutukset alkavat alusta hätätilannevastaavien kolme vuotisen pätevyyden ylläpitämiseksi.
Kansikuva
