Paon pitkä varjo - yhdessä onnistumme, teematapaamiset kotoutumisen tukena
Työmallissa tavataan asiakkaita 7-10 kertaa. Ryhmä valitsee teemat ehdotetuista aiheista, ja aihe-ehdotukset valitaan ryhmän mukaan. Ryhmän vetäjinä toimii eri alojen asiantuntijat. Teematapaamisten viitekehys on psykoedukatiivinen näkökulma.
Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Työmallissa tavataan asiakkaita 7-10 kertaa. Ryhmä valitsee teemat ehdotetuista aiheista, ja aihe-ehdotukset valitaan ryhmän mukaan. Ryhmän vetäjinä toimii eri alojen asiantuntijat. Teematapaamisten viitekehys on psykoedukatiivinen näkökulma.
Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta.
Toimintamalli lyhyesti
Teematapaamisen runko:
- Tapaamisen alussa kerrotaan teema, josta keskustellaan ja tapaamisen aikataulu.
- Harjoitellaan tunteiden ilmaisua. Asiakkaat ottavat tunnekortin ja kuvaavat, että minkälainen olotila on juuri nyt.
- Vetäjät keskustelevat keskenään päivän teemasta ja asiakkaat osallistuvat myöhemmin keskusteluun. Vetäjät ovat etukäteen tutustuneet teemaan. Vetäjät tarkastelevat teemaa eri näkökulmista psykoedukatiivisen näkökulman mukaisesti.
- Käsitellään aihetta vielä toiminnallisesti.
- Tehdään yhteenveto päivästä ja annetaan mahdollinen kotitehtävä.
Teematapaamisten suunnitteluun ja toteutukseen tulee varata noin puoli vuotta.
2012 Janakkalassa oli vastatulleita pakolaisperheitä ja yksin tulleita aikuisia. Pakolaistyössä oli tarve vahvistaa moniammatillisuutta, asiakkaiden osallisuutta ja kehittää toimiva ryhmätyömalli.
Pakolaisperheet ja yksin maahan tulleet aikuiset.
1. Pitää tutustua viitekehykseen.Työntekijät (maahanmuuttopalveluiden työntekijät, terveydenhoitaja, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, varhaiskasvatuksen työntekijä ja toimintaterapeutti) tutustuivat psykoedukatiiviseen viitekehykseen. Työntekijöille järjestettiin aiheesta koulutusta.
2. Kohderyhmän valinta ja ryhmän koko. Kokemus on ollut 6-8 aikuista ryhmässä on sopiva määrä (huom. joudumme käyttämään 2-3 tulkkia, joka vaikuttaa keskutelun sujuvuuteen ja vie aikaa).
3. Työntekijöiden työn tavoitteen kirkastaminen. Miksi tapaamme tätä ryhmää? Mitä asiakkaiden teematapaamisilla halutaan saada aikaan tai millaista muutosta halutaan tapahtuvan? Esimerkiksi meidän teematapaamisten tavoitteet löytyvät Tarpeet ja tavoitteet välilehdeltä. Varataan kalentereista teematapaamisajat. Käytännössä olemme todenneet, että tapaamiset noin kahden viikon välein ovat olleet toimivia. Yhden ryhmätapaamisen kesto enintään kolme tuntia.
4. Työntekijät miettivät mitkä teemat juuri tälle ryhmälle voisivat sopia ja kokoavat näitä yhteen. Kun kohderyhmänä oli pakolaisperheet, niin teemoina olivat esimerkiksi: mikä vaikuttaa terveyteen, roolit perheessä, lapsen asema Suomessa ja muualla, naisen ja miehen asema Suomessa ja muualla sekä vanhemmuus ja kasvatus.
5. Ensimmäisessä tapaamisessa kerrotaana asiakkaile teematapaamisten idea ja esitellään teema-aiheita, joista osallistujat voivat valita heitä eniten puhuttelevat tai tarjota muita itseään kiinnostavia teemoja. Ensimmäisellä kerralla kerrotaan käytännön asioita kuten vaitiolovelvollisuudesta, aikatauluista ym.
6. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen työntekijät sopivat missä järjestyksessä mitäkin teemaa käsitellään ja valitaan toiminnalliset menetelmät sekä vetäjät eri kerroille.
Ryhmätyömallia on testattu vuodesta 2012 ja sitä on muokattu kokemusten ja asiakkaiden palautteiden perusteella. Olemme oppineet, että teematapaamisen sisältöä ei kannata suunnitella liian valmiiksi, jotta asiakkaat voivat nostaa esiin näkökulmia, jotka heitä kiinnostaa. Esimerkiksi yhdelle tapaamiskerralle on valittu 1-2 teemaan liittyvää asiaa. Olemme todenneet, että asiakkailla on niin paljon kysyttävää, ettei kannata käsitellä enempää asioita yhdellä tapaamiskerralla. On tärkeää, että asiakkaat saavat oivaltamisen kokemuksia ja sitä kautta oppivat.
Mallia on arvioitu satunnaisesti eri menetelmillä (esim. osallistumisaktiivisuus, arviointijana, kysely). Jokaisen teematapaamisen jälkeen työntekijät ovat pohtineet mikä meni hyvin ja mikä ei toiminut ja mitä kannattaa tehdä toisin seuraavilla kerroilla. Ajankohtaisesti olemme keskustelleet tiimissä arviointimenetelmien suunnitelmallisemmasta käytöstä ja olemme ottaneet tämän kehittämistavoitteeksi.