Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy, Kymenlaakson Hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Tavoitteena on luoda monialainen ja koordinoitu malli perhe- ja lähisuhdeväkivallan osapuolten tavoittamiseksi ja palvelemiseksi sekä ennaltaehkäisevien toimien tehostamiseksi osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin sisältöä.
Kymenlaaksoon kuuluu 6 kuntaa; Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Vuoden 2020 loppuun mennessä Kymenlaaksossa oli 162 812 asukasta. Asutuksesta 50 % keskittyy Kouvolaan ja 50 % Kotka-Haminan seudulle. Alueen haasteita ovat:
- väestön ikääntyminen ja väheneminen (ennusteen mukaan 2030 -9 % ja 2040 -15%)
- harva asutus
- kahden keskuskaupungin malli (Kotka ja Kouvola)
- sosioekonomiset haasteet; työttömyys ja pienituloisuus
Kymenlaakson hyvinvointialueen vastuulla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, pelastustoimen palvelut sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut. Kymenlaakson hyvinvointialueen palvelustrategia huomioi
alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät erityispiirteet; väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Sairastavuus on maan keskiarvoa suurempaa, erityisesti mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä syöpäsairaudet ovat Kymenlaaksossa yleisiä. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Koronaviruspandemia on kasvattanut hoito- ja palveluvelkaa, eli hoidon ja palvelun vajetta, mikä luo painetta palvelujärjestelmälle. Kymenlaakson hyvinvointialue on haasteellisessa tilanteessa ja kovien säästöpaineiden alla.
Valtakunnallisen "Lähisuhdeväkivalta lisää palvelujen käyttöä ja kustannuksia" (2022) tutkimuksen mukaan 16-74-vuotiaista suomalaisista 75 % on kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa ainakin kerran elämässään. Parisuhdeväkivaltaa oli kokenut 44 % ja lapsuusajan lähisuhdeväkivaltaa 65 %. Kuluneen vuoden aikana parisuhdeväkivaltaa oli kokenut 4 %. Lähisuhdeväkivalta on yleistä myös Kymenlaaksossa. Kymenlaaksossa laskennallinen parisuhdeväkivaltaa kokeneiden määrä (4 %) olisi 5 662 ihmistä vuodessa ja laskennallinen lisäkustannus terveydenhuollolle 5,8 miljoonaa euroa vuodessa. Erilaisia alueellisia väkivaltaerityisiä palveluja käytti viime vuonna 1335 ihmistä.
Väkivallaton lapsuus toimenpidesuunnitelman (2020-2025) mukaan väkivallan ehkäisy edellyttää toimia niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskunnan tasolla. Ehkäisykeinot voidaan jakaa ensisijaiseen (primaari), toissijaiseen (sekundaari) ja tertiääritason ehkäisyyn. Primaaritason ehkäisevä työ tarkoittaa väkivallalta suojaavien tekijöiden vahvistamista ja mahdollisten riskitekijöiden tai väkivallasta johtuvien oireiden tunnistamista varhain eri toimintaympäristöissä. Sekundaaritason väkivallan ehkäisy tarkoittaa väkivallasta aiheutuneiden haittojen minimointia ja sen uhreiksi joutuneiden tukemista monialaisen yhteistyön keinoin. Tertiääritason väkivallan ehkäisy tarkoittaa uhrille järjestettävää hoitoa ja uhriksi uudelleen joutumisen tai väkivallan tekijäksi päätymisen ehkäisyä. Pääpaino tulisi olla primaari- ja sekundaaritason väkivallan ehkäisyssä.
Lainsäädäntö on tällä hetkellä epäselvä väkivallan vastaisen työn velvoittavuuden sekä hyvinvointialueiden ja kuntien vastuiden ja tehtävienjaon osalta. On mahdollista että lähitulevaisuudessa lainsäädännöllä velvoitetaan hyvinvointialueita asettamaan lisäresursseja väkivallan vastaiseen työhön, sekä määritellään kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät väkivallan ehkäisytyössä. Lainsäädäntö myös selkiyttäisi hyvinvointialueiden ja kuntien tehtäviä ja niiden jakoa. Tällä hetkellä väkivallan vastaisen työn koordinaattoria ei Kymenlaakson hyvinvointialueella ole.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kokonaisuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta:
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli
- Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallia (1) toteutetaan Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän avulla. Alueellisen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallista (2) on omat kehittämiskokonaisuutensa
Suomen kestävän kasvun ohjelman hankesuunnitelman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen vahvistaminen. Keskeisenä toimenpiteenä on syrjäytymistä ehkäisevän työn tehostaminen, johon perhe- ja lähisuhdeväkivallan koordinaatiomalli tuo lisää välineitä.
Kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat linjassa muiden alueellisten kehittämishankkeiden, hyvinvointialuestrategian, Kymenlaakson alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman 2020–2025 sekä muiden valtionavustushankkeiden kanssa. Alueellinen hyvinvointikertomus asettaa työn kattotason tavoitteet:
Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus:
- elää päihteetöntä elämää ja saada tukea siihen
- terveellisiin elintapoihin ja hyvään mielenterveyteen
- elää turvallista arkea terveellisessä ympäristössä
- merkitykselliseen elämään
Kymenlaakson hyvinvointialueella lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiota ei ole osoitettu kenenkään tehtävän kuvaan. Tarve lähisuhdeväkivaltatyön ehkäisyn koordinaatiolle on ilmeinen. Kymenlaaksossa on tarve luoda alueellinen malli perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn sekä tunnistamisen tehostamiseksi. Tavoitteena on rakentaa monialainen ja koordinoitu malli kyseisen asiakasryhmän tavoittamiseksi ja palvelemiseksi sekä ennaltaehkäisevien toimien tehostamiseksi. Malli on tarkoitus liittää osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin sisältöä.
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta aiheuttaa tutkimusten mukaan psyykkisiä, fyysisiä ja pitkäaikaisia seurauksia, jotka voivat altistaa erilaisille vakaville oireille ja sairauksille. Väkivallan pitkäaikaisseurauksia voivat aiheuttaa myös väkivallan vaikutuksesta omaksutut erilaiset käyttäytymisen riskitekijät, kuten alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö.
Lähisuhdeväkivallan vaikutuksia ovat:
Lapsuusajan haitalliset kokemukset
- fyysinen, henkinen ja seksuaalinen väkivalta
- altistuminen vanhempien väliselle väkivallalle
- vanhempien päihdeongelmat
- mielenterveysongelmat
- eroriidat sekä vanhempien menettäminen
Fyysiset vammat
- mustelmat
- murtumat
- naarmut ja hiertymät
- aivovammat
- palovammat ja silmävammat
Psyykkiset eli tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyvät ongelmat kuten
- masennus
- ahdistuneisuus
- syömis- ja unihäiriöt
- yliaktiivisuus tai korostuneet häpeän tai syyllisyyden tunteet
Väkivallalle altistuneen ihmisen oireet saattavat vaikeuttaa väkivaltaisen tapahtuman käsittelyä. Siksi psyykkisten seurausten tunnistaminen on tärkeää. Näitä oireita ovat muun muassa
- tapahtuneeseen nähden luonnoton tyyneys ja välinpitämättömyys
- muistikatkokset
- tapahtuneen kieltäminen
- lamaannus ja alistuva käyttäytyminen tai toisaalta vihamielinen ja kiihtynyt käytös
- tapahtuneesta kerrotun tarinan muuttuminen sitä mukaa kun asiat palaavat mieleen
Seksuaaliterveyteen liittyviä ongelmia ovat esimerkiksi
- sukupuolitaudit
- ei-toivottu raskaus sekä
- erilaiset vaikutukset seksuaalielämään
Pitkäaikaisia seurauksia voivat olla
- toksinen stressi
- posttraumaattinen stressihäiriö
- pelkotilat
- paniikkihäiriö
- psykosomaattiset häiriöt
- alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö
- itsetuhoinen tai väkivaltainen käyttäytyminen
Ennen Suomen kestävän kasvun ohjelmaa maakunnallinen väkivaltafoorumi toimi usean vuoden ajan ja kokosi palveluja, järjestöjä ja viranomaistahoja yhteen perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiön äärelle. Työryhmä keräsi tietoa lähisuhdeväkivallan palveluista ja sen yleisyydestä Kymenlaaksossa. Koordinaatio sekä työryhmän toiminta perustui tarpeeseen ja motivaatioon saada, kerätä ja jakaa tietoa ja kokemuksia väkivaltaerityisistä palveluista.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä on koonnut vuodelta 2023 tilastoja alueen palveluista. Vastauksia asiakasmääristä saatiin Kymenlaakson hyvinvointialueen palveluilta (turvakoti, SERI-tukikeskus, sosiaali- ja kriisipäivystys, terapianavigaattorista, MARAK-työryhmät), Kaakkois-Suomen poliisilta, Rikosuhripäivystyksestä, Kymi-Saimaan sovittelutoimistosta ja Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkistä. Yhteensä erilaisia alueellisia väkivaltaerityisiä palveluja käytti viime vuonna 1335 ihmistä.
Kymenlaaksossa toimii kaksi MARAK-työryhmää jotka kokoontuvat Kotkassa ja Kouvolassa. Työryhmillä on yhteinen ohjausryhmä, joka ohjaa työryhmien toimintaa.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ohjausryhmä on koottu ja toiminnassa. Ryhmä kokoontuu noin kahden kuukauden välein. Ohjausryhmän jäsenet ovat integraatiopalvelujen johtaja, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö, kaksi kehittämispäällikköä, projektipäällikkö ja projektikoordinaattori.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä ja Väkivaltatyön avainhenkilöverkosto toimivat kehittäjäjoukkona.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä sijoittuu organisaatiossa Strategia- ja integraatiopalveluihin, asiakkuudet ja hyte-työn alle ja siihen kuuluu noin 20 jäsentä hyvinvointialueen palveluista, poliisista, Rikosuhripäivystyksestä, Rikosseuraamuslaitoksesta ja järjestöistä. Ehkäisytyöryhmä kokoontuu 6 kertaa vuodessa.
Avainhenkilöverkosto (noin 40 ammattilaista) on koottu ja se on aloittanut toimintansa syyskuussa. Avainhenkilöverkosto koostuu asiakastyötä tekevistä Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisista, jotka ovat käyneet Väkivaltatyön avainhenkilökoulutuksen. Avainhenkilöt toimivat työyhteisönsä väkivaltatyön osaajina.
Kymenlaakson asukkaille kohdennettua monikanavaista viestintää suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä Kymenlaakson hyvinvointialueen viestinnän, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden, hyvinvointialueen hankkeiden sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisyn sidosryhmien kanssa.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli
Muutokset
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenne on rakentunut ja toiminnassa
- Väkivallan vastaisen työn koordinaattorin tehtävän sisältö on kuvattu
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnitelma on tehty
Tulokset
- Kymenlaakson hyvinvointialue sidosryhmineen saa riittävästi ajantasaista ja oikeaa tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn tähtäävät strategiset valinnat kohdennetaan paremmin
- Alueen asukkaat saavat tietoa ja apua perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttamaan kriisiin
- Kustannussäästöt
Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli
Muutokset
- Väkivaltatyön tunnistamisen ja puheeksi ottamisen malli on toiminnassa
- Avainhenkilömalli on pilotoitu ja toiminnassa
- Puheeksi ottamisen malli on tehty, pilotoitu ja jalkautettu palveluihin
Tulokset
- Ammattilaisten osaaminen perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa on vahvistunut
- Ammattilaiset saavat tukea oman palvelun/asiakasryhmän väkivaltatyöhön koulutetulta avainhenkilöltä
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri osapuolet saavat apua monialaisesti
- Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tunnistetaan varhain
- Pitkät ja raskaat palveluketjut saadaan katkaistua tai ne pystytään ennaltaehkäisemään
- Kustannussäästöt
Alle on listattu Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallin sekä Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallin kehittämisessä ja tulosten arvioinnissa käytetyt mittarit. Liikennevalo mittari on prosessimittari, jolla havainnollistetaan vaihetta (vihreä=valmis, keltainen=kesken, punainen=aloittamatta).
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli
Muutokset
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenne on rakentunut ja toiminnassa (liikennevalo)
- Väkivallan vastaisen työn koordinaattorin tehtävän sisältö on kuvattu (liikennevalo)
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnitelma on tehty (liikennevalo)
Tulokset
- Kymenlaakson hyvinvointialue sidosryhmineen saa riittävästi ajantasaista ja oikeaa tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä (vuosittainen raportointi alueellisen hyte-raportoinnin yhteydessä)
- Strategiset valinnat kohdennetaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn (lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä arvioi)
- Alueen asukkaat saavat tietoa ja apua perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttamaan kriisiin (prosessimittari)
- Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivut; Apua väkivaltaan, Väkivallan vastainen työ, Löydä apua -palvelun väkivalta-aiheiset ohjauspolut
- Esitteet ja sairaaloiden ja terveysasemien Akseli-infonäytöt
- Kustannussäästöt (€ mikäli laskettavissa tai lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä arvioi)
Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli
Muutokset
- Väkivaltatyön tunnistamisen ja puheeksi ottamisen malli on toiminnassa (liikennevalo)
- Avainhenkilömalli on pilotoitu ja toiminnassa (liikennevalo)
- Puheeksi ottamisen malli on tehty, pilotoitu ja jalkautettu palveluihin (liikennevalo)
Tulokset
- Ammattilaisten osaaminen perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa on vahvistunut (koulutusten ja koulutuksiin osallistuneiden määrä, koulutettujen palaute)
- Ammattilaiset saavat tukea oman palvelun/asiakasryhmän väkivaltatyöhön koulutetulta avainhenkilöltä (kysely)
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri osapuolet saavat apua monialaisesti (kysely)
- Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tunnistetaan varhain (kysely ammattilaisille)
- Pitkät ja raskaat palveluketjut saadaan katkaistua tai ne pystytään ennaltaehkäisemään (lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä arvioi)
- Kustannussäästöt (€ mikäli laskettavissa tai lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä arvioi)
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kehittämisen ohjausryhmä kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Ohjausryhmän tehtävä on
- Sovittaa kehittämistyön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuksia yhteen
- Koota ajankohtaista tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn teemoista organisaation eri tasoilta
- Välittää tietoa organisaation eri tasoille päätöksenteon tueksi
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan projektikoordinaattori aloitti työnsä syyskuussa 2023. Projektikoordinaattori koordinoi joulukuussa 2023 perustettua Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmää. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallia toteutetaan Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän avulla. Ehkäisytyöryhmä sijoittuu organisaatiossa Strategia- ja integraatiopalveluihin, asiakkuudet ja hyte-työn alle ja siihen kuuluu noin 20 jäsentä hyvinvointialueen palveluista, poliisista, Rikosuhripäivystyksestä, Rikosseuraamuslaitoksesta ja järjestöistä ja se kokoontuu 6 kertaa vuodessa. Jäsenet ovat oman palvelunsa tai organisaationsa esihenkilöitä tai kuntien ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattoreita. Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä laatii yleisen hyvinvointikertomuksen liitteeksi väkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelman 2024-2025 syksyn 2024 aikana ja työskentelee toimintasuunnitelmassa sovittujen toimenpiteiden mukaisesti.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä ja Väkivaltatyön avainhenkilöverkosto toimivat kehittäjäjoukkoina
- Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän tehtävät
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2024-2025
- 2024 syksyn aikana
- Alueellinen lähisuhdeväkivallan tilannekuva
- Koottu 2024 keväällä
- Alueellisen väkivaltatyön mallin kuvaus
- Valmistuu vuoden 2024 loppuun mennessä
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2024-2025
- Avainhenkilöverkosto (noin 20 ammattilaista) on koottu ja se aloittaa toimintansa syyskuussa 2024
- Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen malli
- 2024 syksyn aikana
- Marak-toimintamalli
- 2024 syksyn aikana
- Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen malli
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallin kohderyhmä
- Kymenlaakson hyvinvointialueen päätöksentekijät, päälliköt, johtajat ja esihenkilöt
- Virkamiehet ja viranomaiset
- Sidosryhmien edustajat
Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallin kohderyhmät Kymenlaakson hyvinvointialueella ja sidosryhmissä; lähetetty kysely palveluihin, käyty keskusteluja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenten kanssa sekä Väkivaltatyön avainhenkilökoulutukseen osallistuneiden kanssa
- Esihenkilöt
- Asiakastyötä tekevät ammattilaiset
Yhteinen suora ja välillinen asiakasryhmä; tehty prototyyppikysely alueen väkivaltaerityisten palvelujen tunnettuudesta, lähisuhdeväkivalta ilmiöstä ja puheeksi ottamisen yleisyydestä
- Alueen asukkaat
- Palveluita käyttävät asiakkaat
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kehittämisessä hyödynnettiin THL:n ohjeita ja suosituksia kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan koordinaatiorakenteen ja ehkäisyn järjestämisestä. Lisäksi kehittämisessä hyödynnettiin Väkivallasta turvallisuuteen - lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja Väkivallaton VAKE - Lähisuhdeväkivallan ehkäisy osana Perhekeskustoimintamallin kehittämistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimintamalleja.
Marraskuussa 2023 kokoonnuimme ohjausryhmän kanssa ensimmäisen kerran. Havaitsimme että organisaatiosta puuttuu rakenne ja kotipesä lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmälle. Lisäksi ideoimme konsultaatiomallia sekä ammattilaisten kouluttamista tunnistamaan ja ottamaan puheeksi lähisuhdeväkivaltaa sekä ohjaamaan asiakkaita ja potilaita lähisuhdeväkivalta erityisiin palveluihin. THL aloitti avainhenkilömallin pilotin mihin haimme joulukuussa 2023 mukaan.
Valitsimme
- Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön koordinaatiomallin THL:n suosituksista perhe- ja lähisuhdeväkivallan rakenteen vahvistamiseksi. Työryhmä vastaa alueellisesta lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnittelusta sekä koordinoinnista (THL:n suositukset 2022 ja 2024). Rakennamme alueelle monialaisen ja koordinoidun mallin kyseisen haavoittuvassa asemassa olevan asiakasryhmän tavoittamiseksi ja palvelemiseksi sekä ennaltaehkäisevien toimien tehostamiseksi Kymenlaakson hyvinvointialueen alueella.
- Konsultaatiomalli-idean Väkivallasta turvallisuuteen toimintamallista, koska sen avulla saimme lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijuutta ammattilaisten käyttöön ja lähemmäs asiakas- ja potilaspintaa. Tavoite oli myös selvittää millaisia kysymyksiä tulevat avainhenkilöt, jotka ovat työyhteisönsä väkivaltatyön osaajia, mahdollisesti kohtaavat avainhenkilötehtävässään
- Avainhenkilömallin, Väkivallaton VAKE toimintamallista, koska havaitsimme sen vastaavan hyvin ammattilaisten lähisuhdeväkivaltaan liittyvään osaamistarpeeseen. Avainhenkilömalli tukee ammattilaisten osaamista lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja palveluohjauksessa sekä madaltaa kynnystä monialaiseen yhteistyöhön toimialojen ammattilaisten välillä
-
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli kuvaa sitä mihin koordinaatio sijoittuu organisaatiossa ja miten perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä toteutetaan Kymenlaakson hyvinvointialueen rakenteissa ja alueella. Strategia- ja integraatiopalvelujen johtoryhmä päätti marraskuussa 2023 lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän perustamisesta asiakkuudet ja Hyte-työ toimialalle. Johtoryhmästä lähetettiin eri toimialoille pyyntö lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenten nimeämisestä. Lisäksi pyyntö lähetettiin kuntiin, järjestöihin ja viranomaistahoille. Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä aloitti toimintansa tammikuussa 2024 ja siihen kuuluu noin 20 jäsentä. Työryhmää koordinoi perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn projektikoordinaattori.
- Konsultaatiomalli on tarkoitettu potilas- ja asiakastyötä tekevien ammattilaisten tueksi lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa. Puhelimitse toteutettava pilotti alkoi maaliskuussa ja syyskuussa aloitimme jalkautuvan konsultaation pilotoinnin, osana konsultaatiomallia, psykiatrisissa ja päihdepalveluissa. Pilotointi jatkuu joulukuun 2024 puoliväliin saakka. Haluamme tukea asiakastyötä tekeviä ammattilaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävässä tarjoamalla tietoa, tukea ja apua lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Yhteydenoton tarve voi liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:
- Lähisuhdeväkivaltaan liittyvään lainsäädäntöön ja ammattilaisten
velvollisuuksiin - Monialaiseen yhteistyöhön ja väkivaltaerityisiin palveluihin
- Lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja väkivallan muotoihin
- Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamiseen ja tarvittaviin menetelmiin
- Tai muuhun lähisuhdeväkivaltaan liittyvään kehittämistarpeeseen
- Avainhenkilömallin keskiössä on ammattilaisten kouluttaminen tunnistamaan ja ottamaan puheeksi sekä puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan. Avainhenkilökoulutuksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja molempiin ryhmiin otetaan 20 ilmoittautujaa. Koulutuksen kesto on ennakko-, väli- ja lopputehtävineen, koulutuspäivät yhteenlaskettuna noin 35 tuntia. Kouluttajina toimivat THL:n kouluttamat avainhenkilökouluttajat. Avainhenkilöt muodostavat monialaisen avainhenkilöverkoston. Avainhenkilöverkostolle on oma Teams-kanava, mihin tallennettu koulutus- ja muu materiaali on vapaasti avainhenkilöiden käytettävissä. Avainhenkilöiden tehtäviin kuuluu työyhteisön konsultaatio, työparityöskentely, infotilaisuudet lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä teemoista ja systemaattisen puheeksi ottamisen tukeminen. Joillakin toimialoilla avainhenkilöt järjestävät myös lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen koulutuksia.
- Koordinaatiomallin testaus on toteutettu käytännössä ammattilaisilla. Palaute on ollut positiivista. Kymenlaaksossa ammattilaiset ovat ottaneet lähisuhdeväkivallan ehkäisyn omakseen ja se näkyy aktiivisena osallistumisena ja sitoutumisena lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän toimintaan ja tavoitteisiin.
- Konsultaatiomallin pilotointi on vielä kesken. Tuloksia saadaan vuoden 2025 alkupuolella.
- Avainhenkilömallin pilotointi on vielä kesken. Tuloksia saadaan vuoden 2025 alkupuolella.
Koordinaatiomallin (1) ja avainhenkilömallin (3) toteutussuunnitelma on alla olevassa liitteessä. Koordinaatiomallin toteutuksesta vastaa projektikoordinaattori. Koordinaatiomallin ohjausryhmä tukee koordinaatiomallin kehittämisessä ja juurruttamisessa hyvinvointialueen rakenteisiin. Kehittäjäjoukkona toimii lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä, joka vastaa koordinaatiomallin toteutuksesta sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Ohjausryhmä kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa etäyhteydellä. Jäsenet:
integraatiopalvelujen johtaja
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö
kehittämispäällikkö
kehittämispäällikkö
projektipäällikkö
projektikoordinaattori
Kehittäjäjoukko kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa etäyhteydellä. Kehittäjäjoukon, Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän, jäsenet alla olevassa liitteessä.
Konsultaatiomalli (2) toteutussuunnitelma:
Q1/2024 Viestintä ja markkinointi:
- Avoimet tilaisuudet: HR-Radio, Puhutaan päihdehoidosta perjantai, vierailut palveluihin (2)
- Intratiedote
- Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä
- Esihenkilöiden sähköpostiryhmä: ilmoitus konsultaatiosta ja saateteksti
Q2/2024 Puhelimitse toteutettavan konsultaatiomallin pilotti ja jalkautuvan konsultaatiomallin suunnittelu
Q3/2024 Jalkautuvan konsultaatiomallin pilotti psykiatrisiin ja päihdepalveluihin. Alkukyselyn lähettäminen palvelun ammattilaisille. Konsultaatiomallin markkinointi. Vierailut yksiköissä ja infot konsultaatiosta (4 kertaa). Toteutuksesta sopiminen ja pilotin aloittaminen. Toteutussuunnitelma liitteenä.
Q4/2024 Jalkautuvan konsultaatiomallin toteutus joulukuun puoleen väliin saakka. Loppukysely ja tilastointi.
- Koordinaatiomallin tavoitteena on rakentaa alueelle monialainen ja koordinoitu malli kyseisen haavoittuvassa asemassa olevan asiakasryhmän tavoittamiseksi ja palvelemiseksi sekä ennaltaehkäisevien toimien tehostamiseksi Kymenlaakson hyvinvointialueen alueella. Lisäksi tavoittaa kuntalaisia monikanavaisesti tiedottamalla lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä palveluista, jakaa tietoa lähisuhdeväkivallan muodoista ja yleisyydestä verkkosivuilla ja päivittää Löydä apua -palveluun väkivalta-aiheiset ohjauspolut.
- Konsultaatiomallin tavoitteena on tukea ammattilaisia väkivallan puheeksi ottamisessa, tunnistamisessa, uhrin ja tekijän sekä altistuneen auttamisessa sekä palveluohjauksessa. Konsultaatiota on mahdollisuus käyttää myös kuormittavan asiakastilanteen purkuun ja asiakkaan tilanteesta keskusteluun anonyymisti. Konsultaatiota voi toteuttaa myös asiakas- ja potilastapaamisissa asiakkaan ja/tai potilaan luvalla.
- Avainhenkilömallin tavoitteena on vahvistaa sote-ammattilaisten osaamista, jotta kymenlaaksolaiset saavat apua lähisuhdeväkivallan aiheuttamaan kriisiin. Lisäksi ammattilaisten systemaattisen puheeksi ottamisen tukeminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Kokeilun aikana järjestetään kaksi avainhenkilökoulutusta asiakastyötä tekeville ammattilaisille. Ryhmään otetaan 20 ammattilaista, jotka muodostavat avainhenkilöverkoston.
- Koordinaatiomallin toteuttaminen vaatii vahvaa koordinaatiota Kymenlaakson hyvinvointialueelta. Kokeilu osoitti että koordinaattorin tulee olla vakituisessa tehtävässä asiakkuudet ja Hyte-työn toimialalla. Koordinaattorilla tulee olla lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntemusta, tuntea lähisuhdeväkivalta ilmiöön liittyvä lainsäädäntö niin terveys- kuin sosiaalihuollon palveluissa ja vahva palvelujärjestelmän tuntemus. Koordinaattorin tehtäviin kuuluu lisäksi konsultaatiomallin sekä avainhenkilömallin kehittäminen ja toteuttaminen.
- Konsultaatiomallin kokeilu osoitti että markkinoinnin ja tiedottamisen tulee olla säännöllistä ja toistuvaa. Ensimmäisen kokeilun aikana konsultaatiomahdollisuutta ei säännöllisesti markkinoitu ja yhteydenotot jäivät vähäisiksi. Elokuussa tehty uusi markkinointi ja jalkautuvasta mallista tiedottaminen näkyi runsaampina yhteydenottoina syksyn aikana. Myös kunnat käyttivät konsultaatiomahdollisuutta hyväkseen. Tiettyyn palveluun kohdennettu jalkautuvan konsultaation kokeilu lisäsi yhteydenottojen määrää. Jalkautuvaa konsultaatiota käytettiin myös potilastilanteessa potilaan luvalla. Konsultaatiomallin toteuttaminen vaatii toteuttajalta vahvaa lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntemusta, lähisuhdeväkivalta ilmiöön liittyvän lainsäädännön vahvaa tuntemusta, niin terveys- kuin sosiaalihuollon palveluissa, ja vahvaa palvelujärjestelmän tuntemusta. Tähän sisältyy alueelliset väkivaltaerityiset palvelut, sekä kansalliset puhelimitse ja verkossa toimivat toimijat.
- Avainhenkilömallin kokeilu osoitti että kouluttajia tarvitaan lisää Kymenlaakson alueelle. Kouluttaminen ja verkoston ylläpitäminen vaatii hyvinvointialueen koordinaatiota ja tiivistä yhteistyötä järjestötoimijan kanssa. Yhteistyöstä on sovittu yhteistyösopimuksella, mikä on kytketty projektikoordinaattorin tehtävään, mikä on riski mallin juurruttamiselle. Kouluttamiseen kuluva kouluttajan käytettävä työaika ylitti odotukset; koulutuksen markkinointi, koulutuspaikan varaaminen, ilmoittautumisten hallinta, ennakko-, väli- ja lopputehtävien tarkastus sekä koulutuksen konkreettinen läpi vieminen ottivat enemmän aikaa kuin etukäteen oli tiedossa n. 35 tuntia per koulutus. Käytännössä vaadittu työaika ylittyi puolella ollen yli 50 tuntia. Kokeilun aikana jalkauttaminen toteutettiin kouluttajan, avainhenkilön ja hänen esihenkilönsä kanssa kolmikanta keskusteluna. Keskustelussa sovittiin avainhenkilön tehtävistä omassa työyhteisössään, sovittiin yhteisistä vastuista ja tehtävistä ja ne kirjattiin muistioon. Tämä koettiin hyväksi käytännöksi.
Kokonaisuutena projektikoordinaattorin tehtävän määräaikaisuus on riski kaikkien e.m. mallien jalkauttamiselle ja juurruttamiselle. Väkivallan vastaiseen työhön tarvitaan vakituinen työntekijäresurssi, jotta perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen koordinoidusti on mahdollista.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy koostuu koordinaatiomallista, konsultaatiomallista ja avainhenkilömallista. Tässä keskitytään perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalliin.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli kuvaa sitä, mihin koordinaatio sijoittuu organisaatiossa, miksi koordinaatiomallia alueella tarvitaan ja miten perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä toteutetaan Kymenlaakson hyvinvointialueen rakenteissa ja alueella.
Kymenlaakson ensimmäinen alueellinen hyvinvointikertomus on laadittu vuosille 2020–2025. Hyvinvointikertomus on alueellisen hyte-työn johtamisen strateginen asiakirja ja työkalu, joka nostaa esille näkökulmia, joita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on otettava jatkossa alueellisesti huomioon. Kymenlaakson alueelliset hyten painopisteet ovat:
Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus
- elää päihteetöntä elämää ja saada tukea siihen
- terveellisiin elintapoihin ja hyvään mielenterveyteen
- elää turvallista arkea terveellisessä ympäristössä
- merkitykselliseen elämään
Painopisteen 3 alle on kirjattu lähisuhdeväkivallan ehkäisy. Tämä strateginen painopiste on selkänoja perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallille. Koordinaatiomallin toteuttaminen vaatii vakituista väkivallan vastaisen työn koordinaattorin työntekijäresurssia. Olisi perusteltua että väkivallan vastaisesta työstä vastaava koordinaattori olisi osa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta.
Koordinaatiomallia on toteutettu vuoden 2024 alusta alkaen osana projektikoordinaattorin tehtävää. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ytimessä on monialainen ja poikkihallinnollinen Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä, minkä kotipesä on Kymenlaakson hyvinvointialueen strategia- ja integraatiopalveluissa (kuva 1). Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenet on lueteltu kuvassa 2.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän tehtäviä ovat:
- Lähisuhdeväkivallan vastaisten toimenpiteiden suunnittelu: Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2024-2025
- Suunnitelman ja toimenpiteiden seuranta ja jatkokehittäminen
- Toimenpiteiden raportointi osana Hyte-raportointia
Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä kokoontuu suunnitelmallisesti etäyhteyksin 5-6 kertaa vuodessa. Koordinaattori vastaa puheenjohtajana työryhmän tehtävistä.
Vuoden 2025 suunnitelma on:
- Q1 lähisuhdeväkivallan tilannekuva
- Q2 toimintasuunnitelman toimenpiteiden seuranta
- Q3 Uuden strategiakauden mukaiset toimenpiteet uudelle Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelmakaudelle
- Q4 raportointi vuodesta 2025 osana Hyte-raportointia
Kuva
Kuva
Tähän pyydetään palaute ehkäisytyöryhmältä.