Pitkäaikaissairauksien hoidon osaaminen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella yhtenäistetään ja kehitetään pitkäaikaissairauksien hoidon osaamista. Tästä koostetaan kirjallinen suunnitelma, että alueella voidaan ylläpitää laadukasta pitkäaikaissairauksien hoidon osaamista.

Toimintamallin nimi
Pitkäaikaissairauksien hoidon osaaminen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella yhtenäistetään ja kehitetään pitkäaikaissairauksien hoidon osaamista. Tästä koostetaan kirjallinen suunnitelma, että alueella voidaan ylläpitää laadukasta pitkäaikaissairauksien hoidon osaamista.

Toteutuspaikka
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Leena Forslund

Luotu

21.8.2025

Viimeksi muokattu

21.8.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena on yhtenäistää ja vahvistaa pitkäaikaissairauksien hoidon osaamista perusterveydenhuollossa. Malli kokoaa alueellisesti sovitut periaatteet, käytännöt ja osaamistarpeet, jotka tukevat laadukasta, yhdenvertaista ja ajantasaiseen tietoon perustuvaa hoitoa.

Keskiössä on ajatus siitä, että pitkäaikaissairauksia sairastavien ihmisten hoito vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Lääketiede ja hoitotyön suositukset kehittyvät nopeasti, ja ammattilaisten on pystyttävä soveltamaan uutta tietoa käytännössä. Toimintamalli tukee tätä kehitystä tarjoamalla rakenteen, jonka avulla osaamista voidaan vahvistaa systemaattisesti ja alueellisesti yhtenäisesti.

Toimintaympäristö

Pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämiseen vaikuttavat vahvasti väestön ikääntyminen, monisairastavuuden yleistyminen sekä palvelujärjestelmän muutokset. Ikääntyvä väestö lisää hoidon tarvetta ja vaatii ammattilaisilta kykyä hallita kokonaisvaltaisia hoitokokonaisuuksia.

Samalla lääketiede ja hoitotyön tutkimus kehittyvät nopeasti. Uudet hoitokäytännöt, teknologiat ja suositukset edellyttävät, että ammattilaisilla on ajantasainen osaaminen ja valmius soveltaa tietoa käytännön työssä. 

Kulttuurinen monimuotoisuus ja yksilölliset tarpeet korostavat ihmislähtöisyyttä, ja palveluiden yhdenvertaisuus edellyttää, että osaaminen on tasaista koko alueella.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pitkäaikaissairauksien hoidon osaamisen suunnitelma on suunnattu erityisesti terveysasemapalveluiden hoitajien ja lääkäreiden osaamisen varmentamiseksi. He ovat olleen mukana kehittämässä mm. pitkäaikaissairauksien palveluketjuja eri vaiheissa, jotka ovat alueen pitkäaikaissairauksien hoidon kulmakivi. Heille tullaan tekemään kysely, miten he kokevat palveluketjut, sekä niiden jalkautuskoulutukset.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen edellyttää suunnitelmallista käyttöönottoa, johon kuuluu sekä osaamisen vahvistaminen että rakenteiden tukeminen. Käytännön toimenpiteitä:

Yhteiset koulutukset ja perehdytykset pitkäaikaissairauksien hoidon periaatteista ja alueellisista linjauksista
Osaamisen arviointi ja seuranta, esimerkiksi osaamiskartoitusten tai itsearviointien avulla
Yhtenäiset ohjeistukset ja työkalut, jotka tukevat arjen työtä ja päätöksentekoa
Johtamisen ja esihenkilötyön tuki, jotta toimintamalli vakiintuu osaksi rakenteita ja toimintakulttuuria


Käyttöönotto vaatii resursseja: aikaa henkilöstön osallistumiselle, osaamista sisällön kehittämiseen ja koordinointiin sekä panostusta koulutuksiin ja materiaalien tuottamiseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallia ei ole otettu vielä kokonaisuutena käyttöön, mutta asia siitä on jo juurrutettu ja toteutettu. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii ennen kaikkea sitoutumista ja riittäviä resursseja. Käytännössä tämä tarkoittaa aikaa henkilöstön perehdyttämiseen, osaamisen kehittämiseen sekä rakenteiden ja käytäntöjen yhteiseen tarkasteluun. 

Malli on sovellettavissa eri toimintaympäristöihin, mutta sen sisältöä kannattaa mukauttaa paikallisiin tarpeisiin ja resursseihin.

Haasteet joita kannattaa välttää:

  • Mallin jääminen irralliseksi asiakirjaksi ilman käytännön yhteyttä arjen työhön
  • Osaamisen kehittämisen liiallinen keskittäminen, jolloin kaikki ammattilaiset eivät pääse mukaan
  • Epäselvä viestintä tai tavoitteiden puutteellinen konkretisointi

Onnistumisen edellytyksenä on, että toimintamalli nähdään hyödyllisenä ja käytännön työtä tukevana, ei ylimääräisenä velvoitteena.

Kansikuva
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä