Pohjois-Savo: IISAKKI - Iisalmen työkykytiimi -hanke

Iisakki - Iisalmen työkykytiimi -hanke on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Työkykyohjelman alainen kokeiluhanke, jossa otetaan käyttöön vaikuttavia palveluita ja toimintamalleja iisalmelaisten osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Pohjois-Savo: IISAKKI - Iisalmen työkykytiimi -hanke
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Iisakki - Iisalmen työkykytiimi -hanke on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Työkykyohjelman alainen kokeiluhanke, jossa otetaan käyttöön vaikuttavia palveluita ja toimintamalleja iisalmelaisten osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa.

Toteutuspaikka
Iisalmen kaupunki
Paikkakunta tai maakunta
Iisalmi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

22.03.2021

Viimeksi muokattu

13.10.2021
Toimintaympäristö **

Iisalmi, ruotsiksi Idensalmi, on vireä ja elinvoimainen kaupunki Poroveden rannalla Ylä-Savon seutukunnan keskuksena Pohjois-Savon maakunnassa Itä-Suomessa.

Iisalmen kokonaispinta-ala on 872,18 km², josta maa-alaa on 762,99 km² ja sisävesialaa 109,18 km². Rantaviivaa on 495 km. Iisalmi rajautuu pohjoisessa Vieremän kuntaan, idässä Sonkajärven kuntaan, eteläkaakossa Lapinlahden kuntaan, etelässä Kuopion kaupunkiin, lounaassa Pielaveden kuntaan ja luoteessa Kiuruveden kaupunkiin. Maanteitse on etäisyyttä Kuopioon 80 km, Kajaaniin 89 km, Helsinkiin 462 km, Jyväskylään 218 km, Ouluun 204 km ja Rovaniemelle 411 km. Iisalmesta on rautatieyhteys Kajaaniin, Kuopioon ja Ylivieskaan. Lähimmät lentokentät sijaitsevat Siilinjärven Rissalassa (’Kuopion lentoasema’) ja Kajaanissa. Vuoksen vesistön vesireitistön kautta Iisalmi on yhteydessä Suur-Saimaalle ja Saimaan kanavan kautta edelleen Suomenlahdelle.

Suomalaisasutusta Iisalmen alueella on ollut 1500-luvulta saakka. Pohjois-Savossa asui yksittäisiä saamelaisia perhekuntia vielä 1600-luvulla. Nimensä Iisalmi on mahdollisesti saanut saamen yötä merkitsevästä sanasta ’ijja’ tai ’idja’: salmi tarjosi rannoillaan yösijan vesiteitse kulkeville ihmisille. Iisalmen pappilan eli kirkko- ja hallintopitäjän perustaminen tapahtui kuningas Kustaa II Aadolfin kirjeen voimalla helmikuussa 1627. Iisalmi sai kauppalanoikeudet v. 1860 ja tuli kaupungiksi v. 1891. Iisalmen maalaiskunta liitettiin kaupunkiin v. 1970. Vuonna 2021 kaupunki juhlii 130-vuotista taivaltaan.

Taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Iisalmessa on kolme taajamaa: keskustaajama, Peltosalmi ja Soinlahti. Vesialueet sekä lännessä että etelässä rajaavat tiivistä kumpareella sijaitsevaa keskustaajamaa. Valtatie 5 ja rautatie halkovat kaupunkia pohjois-eteläsuunnassa. Valtatie 27 kulkee Iisalmesta Kalajoelle saakka. Iisalmen läpi kulkee myös yhdyskuntateknistä huoltoa, jolla on ylimaakunnallista merkitystä. Työpaikka-alueet keskittyvät asemakaava-alueille. Teollisia työpaikkoja metalliteollisuudessa on Peltosalmella ja Yrittäjäntien alueella. Sahateollisuutta ja puun jatkojalostusta on Soinlahdessa ja myös Peltosalmella. Peltomäen ympäristöyrityspuistossa ovat kiertotalouteen ja jätteen käsittelyyn keskittyneet työpaikat. Keskustaajama-alueella sijaitsee palvelualojen, kuten kaupan ja terveydenhuollon, sekä teollisia työpaikkoja: panimoyhtiö Olvi Oyj ja äänentoistolaitteita valmistava Genelec Oy sijaitsevat Luuniemellä aivan keskustan tuntumassa. Iisalmen taajama-aste prosentteina on viimeisimmän saatavilla olevan tilaston (v. 2019) mukaan 75,3 %. Taajama-aste tarkoittaa taajamissa asuvien osuutta kunnan siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Iisalmen haja-asutusalueella kylärakenne on väljä, tiiviitä kyläkeskuksia ei juuri ole. Alkutuotannon työpaikat sijaitsevat haja-asutusalueilla, erityisesti Hernejärvellä, Kurenpolvessa, Pörsänmäellä, Runnilla ja Viitaalla.

Iisalmelaisista naisia on 10 659 henkilöä ja miehiä 10 465 henkilöä. Ikäihmisten osuus väestöstä on suurempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Tilastokeskuksen tilaston mukaan Iisalmessa oli vuoden 2020 viimeisenä päivänä 21 124 asukasta eli väestötiheys oli 27,69 asukasta per neliökilometri. Muutos väkiluvussa oli miinus 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen (2019) nähden. Kuntien välisessä muuttoliikenteessä Iisalmen nettotappio oli 118 henkilöä. Poispäin suuntautuvan muuton ohella syntyvyyden lasku vaikuttaa väestömäärän kehitykseen negatiivisesti. Vuonna 2020 iisalmelaisia syntyi 147 henkilöä ja kuoli 315 henkilöä. Syntyneitä oli siis 168 henkilöä vähemmän kuin kuolleita. Iisalmen väkiluku on vähentynyt aina 1990-luvun puolivälistä lähtien, joskin vähentyminen on tapahtunut maltillisesti. THL:n tilastopalvelun ennusteiden mukaan Iisalmen kaupungin väkiluku on tulevaisuudessa edelleen vähenevä: vuonna 2025 asukkaita olisi 20 254, vuonna 2030 olisi 19 444 ja vuonna 2040 enää 17 858 asukasta.

Työllisen työvoiman määrä Iisalmessa on 8 409 henkilöä. Työllisyysaste on 69,8 %. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus on 78 %. Työttömien osuus työvoimasta on 12,2 %. Eläkeläisten osuus väestöstä on 31,6 %. Taloudellinen huoltosuhde, eli kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti, on 154,1. Työpaikkojen lukumäärä on 9 159. Alkutuotannon työpaikkojen osuus on 4,2 %, jalostuksen työpaikkojen osuus on 26,4 % ja palvelujen työpaikkojen osuus on suurin 68,1 %. Työpaikkaomavaraisuus on 108,4: luku ilmaisee Iisalmessa työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen ja luvun ollessa yli sata, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä.

Iisalmen kaupunki panostaa laadukkaaseen ja laajaan perusopetukseen: peruskoululaiset saavat opetusta 9 vuotta kestävän oppivelvollisuuden aikana jopa 19 viikkoa enemmän kuin valtakunnallinen vähimmäisvaatimus edellyttää. Perusopetusta varten Iisalmessa on kymmenen alakoulua ja yksi yläkoulu. Toisen asteen yleissivistäviä opintoja voi suorittaa Iisalmen lyseossa. Ammatillisia opintoja tarjoavat Ylä-Savon ammattiopisto (YSAO) ja Savon ammattiopisto (SAKKY). Korkea-asteen opintoja tarjoaa Savonia-ammattikorkeakoulu, jonka kampuksella Iisalmessa voi opiskella agrologiksi, sairaanhoitajaksi tai sosionomiksi. Iisalmessa ei ole yliopistoa, lähin yliopisto on Itä-Suomen yliopisto, jonka kampukset sijaitsevat Kuopiossa ja Joensuussa. Avointa yliopisto-opetusta ja ammatillista täydennyskoulutusta järjestetään ympäri vuoden Snellman-kesäyliopiston Iisalmen toimipisteessä. Muita koulutusmahdollisuuksia tarjoavat Iisalmen kansalaisopisto ja Ylä-Savon musiikkiopisto. Iisalmelaisista 15 vuotta täyttäneistä vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 73,6 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 24,8 %.

Vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia ja viettoa varten Iisalmessa on monenlaisia virikkeitä. Kulttuuripuolella on tarjolla monipuolisesti elokuvia, näytelmiä ja teatteria, konsertteja ja taidenäyttelyitä. Liikuntamahdollisuuksia on runsaasti. Erilaisia halleja, kenttiä, ratoja ja reittejä voivat kaikki kaupunkilaiset käyttää, sillä avoimia vuoroja riittää myös seuratoiminnan ulkopuolelle.

Kunnan lakisääteisiin velvollisuuksiin kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen väestölle. Kunta voi järjestää itse sille laissa säädetyt tehtävät tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Iisalmessa terveys-, hyvinvointi-, hoito- ja hoivapalvelut sekä ympäristö-, terveysvalvonta- ja eläinlääkintäpalvelut järjestää vuonna 2010 perustettu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, jonka jäseniä Iisalmen kaupungin lisäksi ovat Kiuruveden kaupunki sekä Sonkajärven ja Vieremän kunnat. Asukkaita kuntayhtymän alueella on noin 37 000 henkilöä ja kuntayhtymän palveluksessa on noin 1 400 työntekijää. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ylläpitää terveyskeskuksia kaikissa neljässä jäsenkunnassaan. Terveyskeskuksen lisäksi Iisalmessa sijaitsee Iisalmen sairaala, jossa on kuntayhtymän perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys. Kuntayhtymä on toteuttanut suunnitelmallisesti Iisalmeen sijoittuvaa Terveyskampus-hanketta (2014–2023), jonka tavoitteina ovat asiakaslähtöisyys ja yhden luukun periaate, psykiatrisen osastotoiminnan sijoittaminen somaattisen sairaanhoidon ja muun peruspalvelutoiminnan yhteyteen, uusien toimintamallien kehittäminen, tilojen käyttöasteen nostaminen, osastojen yhdistäminen akuuttiosastoiksi sekä turvallisen toimintaympäristön (terveelliset tilat, ergonomia, potilas- ja henkilökuntaturvallisuus) varmistaminen. Hankkeen yhteydessä peruskorjataan ja osittain myös puretaan vanhaa. Uudisrakennus on valmistumassa syksyllä 2021 päivystyksen, päiväkirurgian, kuvantamisen ja laboratorion toiminnoille. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen osastot sekä selviämisasema muuttivat jo aiemmin Koljonvirran sairaalasta Iisalmen sairaalaan. Myöhemmin Iisalmen sairaalan tiloihin muuttaa myös sosiaalitoimi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajina kuntayhtymän ohella toimivat Iisalmessa myös yksityinen ja kolmas sektori (järjestöt). Terveydenhuolto jakautuu perusterveydenhuoltoon (kansanterveystyöhön) ja erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi Iisalmen kaupunki yhdessä 17 muun pohjoissavolaisen kunnan kanssa omistaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (PSSHP), joka koordinoi Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) toimintaa. PSSHP järjestää Pohjois-Savon maakunnan alueella myös ensihoitopalvelut.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmiä on kaksi.

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat iisalmelaiset heikossa työmarkkina-asemassa olevat (etenkin pitkäaikais- tai toistuvais)työttömät henkilöt, joilla on (mahdollisesti määrittelemättömiä) työkyvyn rajoitteita.

Iisakkiin voivat ohjautua TE-toimiston tai työllisyyden kuntakokeilun asiakkaina olevat työttömät työnhakijat sekä etenkin aikuissosiaalityöstä ilman työtä olevat työikäiset, jotka eivät ole työnhakijoina. Asiakasohjausta tehdään tausta- ja verkosto-organisaatioista, mutta asiakkaaksi voi hakeutua myös omatoimisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään myös työllistymistä edistävissä palveluissa, mukaan lukien kuntouttava työtoiminta, toistuvasti tai pitkäkestoisesti oleviin asiakkaisiin, sekä sosiaalisen kuntoutuksen palveluista kohti työmarkkinoita eteneviin asiakkaisiin. Laaja työikäisten määritelmä (huomioidaan mm. nuorille ja ikääntyneille suunnatut samanaikaiset samansuuntaiset palvelut). Suunta on työmarkkinoille, mutta etenemistä ei tapahdu. Suomen kielen taito ja motivaatiota oman tilanteensa selvittämiseen sekä suostumus taustatutkimusten datakeräyksiin vaaditaan. 

Toissijaisena kohderyhmänä ovat työllisyydenhoidon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ensisijaisen kohderyhmän parissa työskentelevät ammattilaiset.

Tarkoituksena on tehostaa palveluintegraatiota ja monialaisen palveluohjauksen toimintamallia työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä tuottaa ammattilaisille työkaluja työttömien asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeen tunnistamiseen ja uudenlaisen palvelupolun rakentamiseen (kattava palvelutarvekartoitus, yksilöllinen, prosessivastuullinen ohjaus, kehittyvä suunnitelma, erityiset palvelut).

Kansikuva
Iisakki Iisalmen työkykytiimi hankkeen logo

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Being developed

Aihealueet

Osatyökykyisyys Työttömyys Pitkäaikaistyöttömyys

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Työttömät