POSOTE20: Kokemusosaajat Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Toimintamallissa on kuvattu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle valmisteltu kokemusosaajaohje ja toimeksiantosopimus. 

Toimintamallin nimi
POSOTE20: Kokemusosaajat Pohjois-Savon hyvinvointialueella
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallissa on kuvattu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle valmisteltu kokemusosaajaohje ja toimeksiantosopimus. 

Toteutuspaikka
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Kokemustoiminta Pohjois-Savon hyvinvointialueella -ohjeen kuvaus.
Kuvateksti
Kokemustoiminta Pohjois-Savon hyvinvointialueella -ohje kuvana.

Tekijä

Anne Aholainen

Luotu

13.10.2023

Viimeksi muokattu

23.10.2023
Ratkaisun perusidea

Pohjois-Savon hyvinvointialueen kokemusosaaja -mallissa kuvattu kokemusosaajien erilaiset nimikkeet ja tehtäväkentät, mistä kokemusosaajia tällä hetkellä löytää, toimeksiannon ja sopimuksen valmistelemisen vastuuhenkilöt, sekä palkkion maksun ohjeet. Toimintamalli sisältää ohjeen, toimeksiantosopimukset kokemusosaajille sekä erikseen asiakasraatilaisille, palkkiolomakkeen sekä tietosuojaselosteen.

Toimintaympäristö

Kokemusosaaja -mallin kehittämisympäristönä olivat Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen projektit sekä Tulevaisuuden koti -hankkeen projektit, jotka aloittaessaan (ennen vuotta 2023 ja hyvinvointialueen käynnistymistä) olivat hajasijoitettu pohjoissavolaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin.  Olemassa olevia kokemustoiminnan ohjeita oli Kuopion kaupungilla ja Kuopion yliopistollisella keskussairaalalla. Pohjois-Savon kokemusasiantuntijat ry olivat tuottaneet palkkiosuositukset. Näiden mallien pohjalta tuotettiin ensimmäinen versio POSOTE20 -hankkeissa käytettäväksi. 

Hyvinvointialueen käynnistyttyä toimintaympäristö muuttui jälleen ja kunnissa luodut käytännöt palkkioiden maksuun ja toimeksiantoihin hävisivät. Syntyi tarve tarkastella uudestaan ohjeistusta ja rakentaa ohje hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen toimintaympäristö aiheutti vaikeuksia erityisesti sopimusten tekemiseen ja palkkioiden maksuihin. Projekteissa eri puolilla löydettiin ratkaisuja näihin ongelmiin ja näiden ratkaisujen avulla on muotoiltu yhteinen ohje hyvinvointialueen kokemusosaajatoimintaan.

Lakipohja hyvinvointialueen osallisuustyöhön ja osallisuusmenetelmien käyttöönottoon löytyy Hyvinvointialuelaista (611/2023, 29§) , jossa hyvinvointialueita velvoitetaan osallistamaan asiakkaita palvelujen kehittämiseen sekä päätöksentekoon.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ymmärrystä kokemustoiminnan edistämisestä on saatu Tulevaisuuden sote-keskus sekä Tulevaisuuden koti -hankkeista, joissa on ollut kokemusosaajia mukana kokemusasiantuntijoista kehittäjäasiakkaisiin.  Asian äärellä olevat kehittäjät ovat kertoneet niin omista kuin kokemusosaajien kohtaamista esteitä mm. palkkion saamiselle tai sopimuksen tekemiselle.  Ongelmia on ratkottu sitä mukaa, kun niitä on esille tullut.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kokemusosaajatoiminnan käytännön asiat on kuvattu Pohjois-Savon hyvinvointialueen kotisivulla. Henkilöstölle tietoa on kuvattu Intraan.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kokemusosaajia on yhä enemmissä määrin otettu kehittämistyöhön mukaan, kun ohjeistuksen on tehty. Mukana olevien järjestöjen mukaan kysyntä kokemusosaajille on lisääntynyt. Myös yhteydenotot hyvinvointialueen tämän hetkiselle yhteyshenkilölle lisääntyneet kokemusosaajatoiminnasta kiinnostuneilta asiakkailta ja läheisiltä. Palautteesta on tullut ilmi, että mm. palkkiohin liittyvää byrokratiaa täytyy vielä kirkastaa.  

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kokemusosaajien välittämistyö tehdään tällä hetkellä järjestöjen avulla. Hyvinvointialueella on jatkossa hyvä olla selkeä yhdyshenkilö tälle toiminnalle. Yhdyshenkilö voi ohjata ja neuvoa kokemusosaajien toimeksiannoissa sekä tekee järjestöjen kanssa yhteistyötä koulutusten suunnittelemiseksi. Voi olla myös hyödyllistä, että kokeneista osaajista muodostuisi osaajapankki, jota myös pystyttäisiin hyödyntämään toiminnassa monipuolisesti esim. asiakaspaneelitoiminnassa.

Palkkiohin on hyvä olla varattuna määräraha toimintayksiköiden budjeteissa. 

Toimintakäytännöt vaativat yhä selventämistä. Paljon on puhuttu siitä, että olisiko kokemusosaajien sopimustyö keskitettyä. Toimintamallin tekijät näkevät tärkeäksi sen, että sopimus ja muut toimeksiantoon liittyvä työ toteutetaan siinä yksikössä, jossa työskentely toteutuu. Aika näyttää on tämä hyvä toimintatapa.

Toinen muutosta kaipaava toimintatapa liittyy palkkionmaksuun. Nyt palkkion saamiseksi kokemusosaaja tekee palkkionmaksulomakkeen ja sen kanssa joutuu joka kerta erikseen lähettämään verokortin. Tähän olisi hyvä saada jokin parempi malli.

Toimintamallia voi hyödyntää hyvin muissakin organisaatioissa.