POSOTE20: Pohjois-Savon hyvinvointialueen osallisuussalkku
Osallisuussalkun avulla voi tarkastella organisaation tai yksikön osallisuuden edistämisen tapoja tieto-, suunnittelu-, päätöksenteko-, ja toimitaosallisuuden näkökulmista sekä huomata kehittämiskohteet osallisuuden edistämisessä.
Toimintamallin nimi
Osallisuussalkun avulla voi tarkastella organisaation tai yksikön osallisuuden edistämisen tapoja tieto-, suunnittelu-, päätöksenteko-, ja toimitaosallisuuden näkökulmista sekä huomata kehittämiskohteet osallisuuden edistämisessä.
Osallisuussalku on rakennettu Kuntaliiton osallisuusmateriaalin innoittamana. Erityisesti jakoa tieto-, suunnittelu-, päätöksenteko- ja toimintaosallisuus on käytetty Kuntaliiton osallisuuspelin sisältöjä hyödyntäen.
Osallisuussalkkua voidaan katsoa asiakkaan, asukkaan, työntekijän, sidosryhmien sekä johtamisen näkökulmasta. Kohderyhmä sekä näkökulma on hyvä valita, että konkreetisiin osallisuusvälineisiin ja valintoihin pääsee käsiksi.
Salkun sisältö on geneerisessä mallissa on tiiviistetty niin, että jokaisella salkun lohkolla on kolme geneeristä yläotsikkoa erilaisiksi osallisuuden edistämisen tavoiksi. Osallisuussalkkua rakentavan on sijoitettava yläotsikon alle konkreettinen osallisuuden työväline. Jos johonkin laatikkoon jää yleinen vain otsikko eikä se kokretisoidu, on se poistettava ajantasaisesta salkusta. Sen kohdalla voi miettiä, olisiko se sopiva kehittämiskohde tuleville vuosille, ja rakentaa osallisuuden kehittämisen salkkua.
Kehittämistyön ympäristönä on ollut Pohjois-Savon hyvinvointialueen valmistelun aika sekä käynnistyminen. Hyvinvointialueiden osallisuuden edistämisen velvoite tulee lainsäädännöstä (611/2023, luku 5). Pykälä 29 antaa kaikki mahdollisuudet hyvinvointialueelle toteuttaa osallisuutta ja luoda uudenlaista demokratiaa. On tärkeää, että osallisuuden edistämisen tapoja ja mahdollisuuksia luodaan niin organisaatioiden kuin toimintayksiköiden tasolla.
Pohjois-Savossa tehdään paljon osallisuustoimintaa sote-palveluissa, kunnissa ja järjestöissä. Osallisuuden edistämisen tapoja on runsaasti. Toiminnan systemaattisen kehittämisen näkökulmasta on ollut tarpeen koota malli, joka palvelee olemassa olevan toiminnan näkyviin saamista sekä samalla osoittaa kehittämiskohteet valitulle kohderyhmälle.
Pohjois-Savon hyvinvointikertomus 2021-2025 on nostanut yhdeksi painopistealueeksi osallisuuden vahvistamisen ja yksinäisyyden ehkäisyn. Tavoitteina tässä painopisteessä ovat seuraavat asiat 1) lapset ja nuoret kokevat olevansa osa yhteisöjään, 2) kuntalaisia osallistavat ja vaikutusmahdollisuuksia lisäävät toimintatavat ovat käytössä. 3) Kukaan ei koe itseään yksinäiseksi. Osallisuussalkkua voi koota toimenpidekokonaisuudeksi näiden tavoitteiden näkökulmasta.
Osallisuussalkun käyttäjät ovat organisaatioiden työntekijöitä ja osallisuudesta vastaavia henkilöitä. Osallisuussalkkua ja sen sisältöä voidaan tarkastella eri kohderyhmien, asiakkaiden, työntekijöiden, sidosryhmien tai johtamisen näkökulmasta.
Osallisuussalkkua on ollut tuottamassa osallisuustyöryhmä, jonka ensimmäinen kokoonpano kokoontui vuonna 2021 ja joka lähti valmistelemaan materiaalia osallisuuden edistämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Asukkaille tutuista ja mielekkäistä osallisuusmenetelmistä tehtiin asukaskysely vuonna 2021. Vastaajia oli 1134 henkeä. Esiin nousi se, että eri ikäryhmät kiinnittyvät jonkin verran erilaisiin osallisuuden muotoihin, joten osallisuuden tapoja on hyvä katsoa eri asiakasryhmien näkökulmasta. Koeponnistettu asukaspaneeli otti kantaan osallisuuden edistämiseen ja totesi tärkeäksi sen, että osallistumisen tulokset hyödynnetään aidosti ja tietoa hyödyntämisestä saadaan myös asukkaille päin takaisin. Samaan asiaan on otettu kantaa myös henkilöstän puolelta niin oman osallisuuden kuin asiakkaiden osallisuuden edistämisen näkökulmasta. Näennäisosallistumista ei kukaan halua.
Osallisuussalkun rinnalla on tehty osallisuusohjelmaa ja sen lausuntokierros on tehty laajasti eri toimijoilla: aluevaltuutetuilla, lautakunnissa ja jaostoissa sekä lakisääteisissä vaikuttamistoimielimisissä. Osallisuusohjelman käsittelyn tavoite aikataulu on vuoden 2023 loppu.
Osallisuussalkkua on sovellettu Pohjois-Savon osallisuusohjelmassa olemassa olevien osallisuusmenetelmien näkyviin saamiseksi organisaatiotasolla sekä kehittämistarpeiden tunnistamiseksi.
Seuraava vaihe olisi käydä keskustelut organisaation eri tasoilla, ja asiakasryhmien osalta, käytettävissä olevista osallisuuden työvälineistä. Tämä vaatii organisaatiolta aitoa sitoutumista osallisuuden edistämiseen. Osallisuussalkkua on kokeiltu perhekeskussuunnitelmassa, kun on kuvattu perhekeskustoiminnan osallisuusmenetelmät sekä kehittämiskohteet.
Osallisuussalkun toteuttaminen vaatii yhden henkilön työpanoksen sekä eri toimialojen yhdyshenkilöt yhteiseen keskusteluun siitä, mitä osallisuuden mentelmiä on käytössä, mitä halutaan käyttää ja mitä pitäisi kehittää. Osallisuussalkun ylläpidosta vastaa osallisuustyöryhmä, joka voi koostua edellä mainituista. Kehittämistoimenpiteitä on hyvä projektoida ja kehittää vähitellen osaksi ajantasaista salkkua.
Osallisuuden menetelmät tulevat käyttöön vain, jos niitä osataan käyttää. Osallisuussalkun avulla voidaan päättää, mihin perehtymisessä keskitytään.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on osallisuustoiminta kuvattu ja menetelmät on otettu käyttöön systemaattisesti. Osallisuus näkyy hyvinvointialueen strategiassa ja palvelustrategiassa. Osallisuussalkku tuo esille osallisuuden koordinoinnin tarpeen etenkin, jos osoittautuu, että kehittämistarpeita on runsaasti.
Kansikuva
