Psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on vahvistaa psykososiaalisten menetelmien hoitovalikoimaa lasten, nuorten ja aikuisten perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa sekä vastata tuen tarpeisiin oikea-aikaisesti, riittävällä tavalla ja tasalaatuisesti.
Model name
Tavoitteena on vahvistaa psykososiaalisten menetelmien hoitovalikoimaa lasten, nuorten ja aikuisten perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa sekä vastata tuen tarpeisiin oikea-aikaisesti, riittävällä tavalla ja tasalaatuisesti.
Kuva
Kuva
Toimintamallilla pyritään siihen, että jokaisella perustason mielenterveys- ja riippuvuustyössä olevalla sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakasta. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän hakee apua.
- Hoidon porrasteisuus
- Hoidon tarpeen arviointi
- Terapianavigaattori
- Psykososiaaliset menetelmät
- Moniammatillinen yhteistyö
- Yhteistyö järjestöjen kanssa
- Vaikuttavuuden seurantaa tiedolla johtamisen työkaluna
Vuosina 2021–2023 mielenterveysstrategian toimeenpanon painopiste on psykososiaalisten hoitojen ottaminen käyttöön perusterveydenhuollossa ja sitä tukevan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yliopistosairaalan yhteistyörakenteen luominen.
Psykososiaalisten menetelmien saatavuus on tällä hetkellä liian vähäistä suhteessa tarpeeseen. Vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmetessä. Keskeistä on asiakaslähtöiset, saavutettavat, oikea-aikaiset, laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Tämä mahdollistetaan siirtämällä hoidon painopistettä perustasolle. Vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien tuottaminen perustasolla vaatii kuitenkin ammattilaisilta osaamista, sen jatkuvaa ylläpitoa ja hoitoprosesseja, joiden kehittäminen vaatii yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden perustason toimijoiden kuten koulu- ja oppilashuollon välillä.
VASA-hankkeen selvityksen mukaan Lapin hyvinvointialueella mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on kuntien välisiä eroja. Pienissä ja harvaan asutuissa kunnissa resurssit ovat usein niukat, mikä tekee palvelujärjestelmästä erittäin haavoittuvaisen ja vaikuttaa varhaiseen puuttumiseen mielenterveyden haasteissa. Nuorten kohtalainen ja vaikea ahdistuneisuus on lisääntynyt koronapandemian aikana merkittävästi, lappilaiset nuoret ja nuoret aikuiset ovat hakeutuneet pandemian aikana aikaisempaa useammin hoidon piiriin. Myös erikoissairaanhoidon tarve kasvoi merkittävästi.
Hoitoon pääsy on koronapandemian aikana vaikeutunut osassa palveluista lisääntyneen tuen tarpeen vuoksi. Varsinkin nuoret ovat joutuneet odottamaan palveluihin pääsyä pidempään kuin aikaisemmin, eikä käyntiaikoja ole pystytty tarjoamaan aina tarpeen mukaisesti tarpeeksi tiiviisti. Pitkittyneet hoitoon pääsyajat sekä katkokset kuntoutuksessa puolestaan lisäsivät painetta muihin palveluihin. Kolmannen sektorin järjestöt ja hankkeet ovat pandemian aikana ottaneet aikaisempaa enemmän vastuuta oireilevien tukemisesta.
Toimintamallilla pyritään siihen, että jokaisella perustason mielenterveys- ja riippuvuustyössä olevalla sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakasta. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän hakee apua.
Lapin hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden vastuualueen johdolla lähdettiin kehittämään psykososiaalisten tuen ja hoidon porrasteista hoitomallia, jota VASA 2- hankkeessa koordinoidaan terapiakoordinaattoreiden työpanoksella yhteistyössä Terapiat etulinjaan -hankkeen toimijoiden kanssa.
Kohderyhmänä ovat Lapin hyvinvointialueen lapset, nuoret ja perheet ja aikuiset sekä heitä kohtaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa.
Lähtökohtana on asiakaslähtöisyys. Hoito- ja tukimuotojen ja menetelmien valinta perustuu asiakkaan yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Tällä tavalla pyritään vahvistamaan asiakkaiden motivaatiota ja aktiivisuutta omassa hoidossaan. Keskeisenä periaatteena on myös palautetietoisuus. Psykososiaalisten menetelmien koulutuksissa ammattilaisia ohjataan jatkuvaan palautteen keräämiseen asiakkaalta sekä palautteen huomioimiseen hoidon toteuttamisessa.
Porrasteista hoitomallia on rakennettu yhteistyössä hyvinvointialueen mielenterveystyön esihenkilöiden sekä lasten ja nuorten osalta myös opiskeluhuollon edustajien kanssa.
Aikuisten hoitomalli:
- Esittely tulosalueen henkilöistöinfoissa ja henkilöstökoulutuksessa
- (Lähi)esihenkilöiden rooli
- Syksyn 2025 aikana mielenterveyspalveluiden henkilöstölle järjestetään tilaisuuksia, joissa esitellään porrasteista hoitomallia sekä sitä, mitä se tarkoittaa oman työn kannalta
Kansikuva
