Psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten sekä aikuisten perustason mielenterveys ja riippuvuuspalveluissa psykososiaalisten menetelmien hoitovalikoimaa, vastata tuen tarpeisiin oikea-aikaisesti ja riittävällä tavalla sekä tasalaatuisesti.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten sekä aikuisten perustason mielenterveys ja riippuvuuspalveluissa psykososiaalisten menetelmien hoitovalikoimaa, vastata tuen tarpeisiin oikea-aikaisesti ja riittävällä tavalla sekä tasalaatuisesti.
Kuva
Kuva
Toimintamallilla pyritään siihen, että jokaisella perustason mielenterveys ja riippuvuus työssä olevalla sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakasta. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän hakee apua.
- Hoidon porrasteisuus
- Hoidon tarpeen arviointi
- Terapianavigaattori
- Psykososiaaliset menetelmät
- Moniammatillinen yhteistyö
- Järjestöjen kanssa yhteistyö
- Vaikuttavuuden seurantaa tiedolla johtamisen työkaluna
Vuosina 2021–2023 mielenterveysstrategian toimeenpanon painopiste on psykososiaalisten hoitojen ottaminen käyttöön perusterveydenhuollossa ja sitä tukevan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yliopistosairaalan yhteistyörakenteen luominen.
Psykososiaalisten menetelmien saatavuus on tällä hetkellä liian vähäistä suhteessa tarpeeseen. Vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmetessä. Keskeistä on asiakaslähtöiset, saavutettavat, oikea-aikaiset, laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Tämä mahdollistetaan siirtämällä hoidon painopistettä perustasolle. Vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien tuottaminen perustasolla vaatii kuitenkin ammattilaisilta osaamista, sen jatkuvaa ylläpitoa ja hoitoprosesseja, joiden kehittäminen vaatii yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden perustason toimijoiden kuten koulu- ja oppilashuollon välillä.
VASA-hankkeen selvityksen mukaan Lapin hyvinvointialueella mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on kuntien välisiä eroja. Pienissä ja harvaan asutuissa kunnissa resurssit ovat usein niukat, mikä tekee palvelujärjestelmästä erittäin haavoittuvaisen ja vaikuttaa varhaiseen puuttumiseen mielenterveyden haasteissa. Nuorten kohtalainen ja vaikea ahdistuneisuus on lisääntynyt koronapandemian aikana merkittävästi, lappilaiset nuoret ja nuoret aikuiset ovat hakeutuneet pandemian aikana aikaisempaa useammin hoidon piiriin. Myös erikoissairaanhoidon tarve kasvoi merkittävästi.
Hoitoon pääsy on koronapandemian aikana vaikeutunut osassa palveluista lisääntyneen tuen tarpeen vuoksi. Varsinkin nuoret ovat joutuneet odottamaan palveluihin pääsyä pidempään kuin aikaisemmin, eikä käyntiaikoja ole pystytty tarjoamaan aina tarpeen mukaisesti tarpeeksi tiiviisti. Pitkittyneet hoitoon pääsyajat sekä katkokset kuntoutuksessa puolestaan lisäsivät painetta muihin palveluihin. Kolmannen sektorin järjestöt ja hankkeet ovat pandemian aikana ottaneet aikaisempaa enemmän vastuuta oireilevien tukemisesta.
Toimintamallilla pyritään siihen, että jokaisella perustason mielenterveys ja riippuvuus työssä olevalla sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakasta. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän hakee apua. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän hakee apua.
Lapin hyvinvointialueen mielenterveys ja riippuvuus palveluiden vastuualueen johdolla lähdettiin kehittämään psykososiaalisten tuen ja hoidon porrasteista hoitomallia, jota VASA 2- hankkeessa koordinoidaan terapiakoordinaattoreiden työpanoksella yhteistyössä Terapiat etulinjaan - hankkeen toimijoiden kanssa.
Kohderyhmänä ovat Lapin hyvinvointialueen lapset, nuoret ja perheet ja aikuiset sekä heitä kohtaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa.
Asiakaslähtöisyys on lähtökohta. Hoito- ja tukimuotojen ja menetelmien valinta perustuu asiakkaan yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Tällä tavalla pyritään vahvistamaan asiakkaiden motivaatiota ja aktiivisuutta omaan hoitoon. Psykososiaalisten hoitomenetelmien keskeinen periaate on asiakkaalta palautteen pyytäminen.
Kansikuva
