Sähköinen ajanvaraus , Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I4)

Toimintamallin tarkoituksena on edistää yhtenäisen sähköisen ajanvarauksen  käyttöönottoa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Malli selkeyttää sähköisen ajanvarauksen laajentamista uusiin palveluihin ja toimii kehittämistyön tukena.
 

Model name
Sähköinen ajanvaraus , Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallin tarkoituksena on edistää yhtenäisen sähköisen ajanvarauksen  käyttöönottoa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Malli selkeyttää sähköisen ajanvarauksen laajentamista uusiin palveluihin ja toimii kehittämistyön tukena.
 

Toteutuspaikka
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, (Lastenneuvola, ehkäisyneuvola, kouluterveydenhoito, lääkinnällinen kuntoutus, suun terveydenhuolto, terveysasemapalvelut)
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Maria Lindman

Luotu

20.03.2025

Viimeksi muokattu

14.08.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamalli tukee sähköisen ajanvarauksen käyttöönottoa ja laajentamista niissä palveluissa, joissa sähköinen ajanvaraus ei ole vielä käytössä. Sen avulla palveluyksikön palveluvastaava tai esimies voi käynnistää käyttöönottoprosessin omassa yksikössään. Prosessikuvaus nopeuttaa myös ICT-kehittämisasiantuntijan ja järjestelmäasiantuntijan työtä sekä selkeyttää rooleja ja eri toimijoiden vastuita prosessin eri vaiheissa.

Toimintaympäristö

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu seitsemän kuntaa, ja se vastaa alueen sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa HUS-yhtymä. Alue on kaksikielinen ja siellä asuu noin 99 000 ihmistä. 

Alueen ikärakenne vaihtelee kunnittain, vähiten nuoria ja eniten iäkkäitä asuu Myrskylän, Pukkilan ja Lapinjärven alueella. Koko alueen yli 65-vuotiaden osuus on kuitenkin kasvussa .(Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, 2023.)75 vuotta täyttäneen väestön osuus on jo nykytilanteessa samalla tasolla kuin maassa keskimäärin.(THL, 2023.) 

Alueella on laajennettu digitaalisia palveluja, joista sähköinen ajanvaraus on keskeinen kehityskohde. Sen käyttöönotolla pyritään parantamaan palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Sähköinen ajanvaraus voi myös edistää yhdenvertaisuutta vapauttamalla ammattilaisten puhelinaikaa niille asiakkaille, jotka eivät voi asioida sähköisesti.

Sähköisen ajanvarauksen ratkaisut ja kehittäminen hyvinvointialueella tulee toteuttaa asiakastietolain mukaisesti ja olla yhteensopivia Kanta-järjestelmän kanssa.  Ammattilaisen on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi alaikäisen päätöskyvyn kirjaamiseen ja mahdollisiin kieltoihin. Asiakkaan siirtäessä tai peruessa aikaansa sähköisesti, hoitotakuun määräaika voi umpeutua, ja näistä asioista on tärkeää informoida asiakasta.  Näiden lisäksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on kaksikielinen,  joten palvelut on järjestettävä myös ruotsiksi terveydenhuoltolain mukaisesti.

Sähköisen ajanvarauksen käyttöönoton mallin avulla ammattilaiset saavat selkeän kuvan, siitä miten käyttöönoton prosessi etenee ja siitä mitä asioita kehittämisessä ja käyttöönotossa tulee huomoida.

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sähköisen ajanvarauksen kohderyhmä on laaja. Kohderyhmään kuuluu ajanvarauspalveluita käyttävät asiakkaat ja ammattilaiset. Varsinaisen käyttöönoton mallin kohderyhmää on ajanvarauksia käsittelevät ammattilaiset ja palvelut. 

Ammattilaisen ja asiakkaiden toiveita ja kiinnostusta sähköiseen ajanvaraukseen oli kysytty ennen projektin alkamista hyvinvointialueen sisäisellä kyselyllä. Kyselyt toteutettiin vuoden 2023-2024 aikana.

Asiakkaiden toive sähköiseen ajanvarausmahdollisuuteen esiintyy myös vahvasti Nordic health care Groupin tekemässä Digisotekeskusken perustamisselvityksessä. (liite)

Asiakkaat voivat antaa palautetta sähköisesessä ajanvarauksessa olevan linkin kautta. 

 

 

 

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

 

  • Selkeä prosessikuvaus käyttöönotosta ja ajanvarauksen toiminnoista
  • Käyttöön otettavissa olevat, testatut ja määritellyt sähköisen ajanvarauksen ominaisuudet
  • Hyötyjen seuranta ja viestiminen saavutetuista hyödyistä
  • Alueellinen yhteistyö ja yhteiset toimintatavat
  • Ongelmien esille tuominen ja aktiivinen ratkaisujen etsiminen
  • Säännöllinen viestintä ja koulutukset. 
  • Teknisesti yhteensopivat järjestelmät
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Toimintamallissa sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto etenee suunnitellusti neljän tapaamisen kautta, joista jokaiselle on määritelty selkeä agenda.
  • Käyttöönoton malli sekä sähköisen ajanvarauksen toiminnallisuudet kuvattiin prosessina IMS järjestelmään.
  • Mallissa on edelleen kehittämisen varaa, etenkin yhtenäisten alueellisten ajanvarauskäytäntöjen kehittämisessä, johon huomattiin menevän enemmän aikaa ja suunnittelua.

     

     

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen edellyttää avointa, hyvässä hengessä olevaa vuorovaikutteista yhteistyötä kaikkien kehittämistyöhön osallistuvien sidosryhmien kesken. Mallin on tarkoitettu olevan joustava ja mahdollistaa jatkuva kehittäminen kokeilujen, keskustelujen ja käytännön kokemusten kautta. Muutoksille tulee antaa tilaa ja aikaa, sekä hyväksyä että tiukkoja aikatauluja ei välttämättä voida kehittämistyölle asettaa. 

Toimintamallia voidaan soveltaa eri toimintaympäristöissä (palveluissa). Mallin avulla voidaan tukea sähköisen ajanvarauksen käyttöönottoa ja laajentamista, osallistamalla palvelut kehittämiseen. Palvelut ovat avainasemassa kun halutaan tunnistaa ne toinnot missä sähköistä ajanvarausta voidaan hyödyntää.

Sähköisen ajanvarauksen käyttöönottoon liittyy useita haasteita, jotka voivat hidastaa tai jopa estää sen onnistumisen. Tekniset haasteet voivat olla merkittäviä ja järjestelmien yhteensovittaminen, käyttökatkot ja testiympäristöjen ongelmat voivat  hidastaa kehittämistä. 

Luottamuksen puute sähköisiin järjestelmiin, erityisesti ammattilaisten aiempien huonojen kokemusten vuoksi, voi vähentää sitoutumista ja halukkuutta osallistua kehittämiseen. Digitaaliset palvelut ja järjestelmät kehittyvät nopeasti, ja ratkaisut, jotka toimivat nyt, eivät välttämättä ole toimivia tulevaisuudessa. Siksi toimintamallin tulee olla mukautuva ja valmis vastaamaan jatkuviin muutoksiin.

Kansikuva
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt