Vastaanottoperhetoiminta on päivystyksellistä perhehoitoa avo- ja kiireellisen sijoituksen tilanteisiin Satakunnan alueella, jota koordinoi ympärivuorokautisesti Lastensuojelulaitos Pellava yhdessä vastaanottoperhekoordinaattoreiden kanssa. 

Toimintamallin nimi
Satakunnan vastaanottoperhetoiminta
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Vastaanottoperhetoiminta on päivystyksellistä perhehoitoa avo- ja kiireellisen sijoituksen tilanteisiin Satakunnan alueella, jota koordinoi ympärivuorokautisesti Lastensuojelulaitos Pellava yhdessä vastaanottoperhekoordinaattoreiden kanssa. 

Toteutuspaikka
Satakunnan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Satakunnan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Tekijä

Anne Tuomikanta

Luotu

10.08.2023

Viimeksi muokattu

15.02.2024
Ratkaisun perusidea

Vastaanottoperhetoiminta tarjoaa perhehoitoa lastensuojelun kiireellisiin ja avohuollon sijoituksiin. Vastaanottoperheeseen sijoitetaan pääsääntöisesti alle kouluikäisiä lapsia, mutta tavoitteena on, että jatkossa vastaanottoperheeseen voidaan sijoittaa myös vanhempia lapsia.  Perhehoito on pääsääntöisesti lapsen edun mukainen ratkaisu sijoitustilanteessa. 

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee arvion ja päätöksen lapsen sijoittamisesta vastaanottoperheeseen. Satakunnan hyvinvointialueelle on luotu toimiva vastaanottoperhemalli, mikä takaa ympärivuorokautisen vastaanottoperhepäivystyksen koko alueella.  Näin ollen lapset voidaan sijoittaa vastaanottoperheeseen mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Virka-aikana vastaanottoperhetoimintaa koordinoi vastaanottoperhekoordinaattorit. Virka-ajan ulkopuolella toiminnasta vastaa Lastensuojelulaitos Pellava. 

Vastaanottoperheitä koulutetaan ja heille järjestetään vertaisryhmiä yhteystyössä Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa. Vastaanottoperheet ovat käyneet PRIDE-valmennuksen.  Vastanottoperhekoordinaattorit ovat perheiden tukena koko sijoitusprosessin ajan sekä tekevät yhteistyötä tiiviisti lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Sosiaalityöntekijä huolehtii siitä, että lapsella säilyy yhteys biologisiin vanhempiin sekä muihin lapselle läheisiin henkilöihin.  Sijoituksen päättyessä vastaanottoperheen kanssa käydään päätöskeskustelu ja perhe jää tauolle ennen seuraavaa päivystysvuoroa. Vastaanottoperheiden kanssa tehdään puitesopimus ja lapsen sijoituksesta erillinen toimeksiantosopimus. 

Toimintaympäristö

Yhteiskunnan muutokset haastavat lapsiperheiden hyvinvointia ja perheiden haasteet monimutkaistuvat, palveluntarve kasvaa. Lastensuojelun sijoitukset ovat kasvussa. Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen alle 18-vuotiaan sijaishuollon muoto. Lapsen hoidon järjestäminen perhehoitona on sekä inhimillistä että kustannustehokasta. Perhehoitoa tarvitaan lisää, jotta lastensuojelulain tarkoittama perhehoidon ensisijaisuuden toteutuminen voidaan varmistaa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toiminnassa mukana olevat vastaanottoperheet ovat olleet mukana kehittämistyössä . He ovat olleet mukana toimintaohjeen ja sopimuspohjien työstämisessä. Puitesopimusta on lähdetty laatimaan osittain myös vastaanottoperheiden aloitteesta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vastaanottoperhetoiminnan mallinnuksen kautta palvelu on saatavilla yhdenmukaisesti ja kattavasti koko maakunnan alueella. Toimiva ympärivuorokautisesti päivystävä vastaanottoperhetoimintamalli mahdollistaa lasten sijoittamisen vastaanottoperheeseen mihin vuorokaudenaikaan tahansa kaikkialta maakunnasta. Vastaanottoperhetoimintaan liittyvät lomakkeet on yhtenäistetty ja päivitetty sekä laadittu toimintaohje, jolloin maakunnassa kaikki käyttävät samoja lomakkeita ja toimivat samojen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Vastaanottoperheiden tuki ja koulutus on systemaattista, joka tukee toiminnassa mukana olevien vastaanottoperheiden pysyvyyttä sekä auttaa uusien vastaanottoperheiden rekrytoinnissa. 

Kansikuva
Tyttö nauraa maaten.

Kehittämisen vaihe

Valmis