Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Seniorin hyvinvointineuvola Keski-Suomessa, Keski-Suomen HVA (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamallin avulla pyritään edistämään ja ylläpitämään seniorin hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, tarjota matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta ennaltaehkäisevästä näkökulmasta ja vahvistaa hyte-työskentelyä yli organisaatiorajojen.

Toimintaympäristö

Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamalli kuuluu Keski-Suomen hyvinvointialueen ikääntyvien asiakasohjauksen kokonaisuudessa ennaltaehkäisevän tuen palveluihin. Hallinnollisesti toiminta on sosiaalihuollon alaisuudessa, mutta työntekijät ovat terveyden- tai sairaanhoitajia ja kirjaavat terveydenhuollon rekisteriin. Tämä mahdollistaa vahvan yhteistyön kehittämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnalla.

Toimintamallin sisältöjä ohjaa Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027 (valtioneuvosto.fi) sekä Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 – Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi (valtioneuvosto.fi) . Myös Keski-Suomen hyvinvointialueen strategia, toimeenpano-ohjelmat, järjestämisen linjaukset ja hyvinvointisuunnitelmat raamittavat toimintamallia.

Keski-Suomen Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamallin kehittäminen on osa Keski-Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus toimintamallin käynnistämiseen ja Kestävän kasvun ohjelmaan saadaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) ja koordinoinnista vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Keski-Suomessa on toteutettu ikääntyvien terveystarkastuksia, neuvontaa ja palvelutarpeen arviointia hyvin vaihtelevin tavoin. Keski-Suomen Kestävän kasvun ohjelman 1.vaiheessa toteutettiin kattava palveluvajeanalyysi, jonka mukaan ikääntyneillä mm. koronan aikainen eristäytyminen on lisännyt yksinäisyyttä, heikentänyt toimintakykyä ja lisännyt alkoholin käytön haittavaikutuksia. Kehitystyössä kartoitettiin maakunnassa toteutettuja tapoja seniorineuvolatoiminnasta ja pyritään rakentamaan yhteneväinen toimintamalli kotona asuvien senioreitten terveyttä ja hyvinvointia edistävälle toiminnalle. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä ja tunnistaa ikääntyvän terveysriskejä, tukea turvallista ikääntymistä omassa kotiympäristössä ja vahvistaa palveluiden saantia oikea-aikaisesti.

Vuonna 2022 Keski-Suomen hyvinvointialueen asukkaista yli 65-vuotiaita oli 24,5 prosenttia ja väestöennusteen mukaan vuonna 2035 prosenttimäärän ennustetaan olevan 28,3%. Väestön ikääntyminen asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille isoja haasteita, kun erityisesti ympärivuorokautisen hoivan tarve lisääntyy samalla kun henkilöstön saatavuus vaikeutuu. Seniorin hyvinvointineuvolatoiminnan avulla pyritään tukemaan ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä sekä hyvää ja turvallista arkea omassa kotiympäristössä. Lisäksi toimintamallin kautta voidaan purkaa koronasta aiheutunutta hoito- ja palveluvelkaa.

Toimintamalli kiinnittyy hyvinvointialueen strategian kaikkiin päätavoitteisin: ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen, hyvinvoiva, osaava ja osallistuva henkilöstö, vankka tietopohja ja systemaattinen tiedon hyödyntäminen, sujuva ja saumaton kumppanuus, aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut, toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen.

Kuvio, jossa kuvattu kehittämistyön lähtökohdat, kehittäjäjoukko ja tavoiteltu muutos sekä toteutussuunnitelma
Kuvaus kehittämistyön "Oivalla ja ymmärrä"-vaiheesta
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehitystyössä on mukana osa Keski-Suomen kestävän kasvun projektitiimiä, Keski-Suomen hyvinvointialueen ikääntyneiden ennaltaehkäisevän tuen palvelut, kokemusasiantuntijoita ja hankkeen kautta rekrytoitavat hoitajat. Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös Keski-Suomen Tulevaisuuden sote- ja TulKoti-hankkeiden kanssa. Lisäksi hyödynnetään ikääntyneille kohdennettuja asiakaskyselyjä, kuullaan alueen vanhusneuvostojen näkemyksiä sekä verkostoidutaan kunta- ja järjestötoimijoiden kanssa. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään myös. Asiakkailta tulleita toiveita on kuunneltu ja niihin pyritään vastaamaan mm. palvelumuotoilun keinoin.

Tavoiteltu muutos

Toimintamallin avulla pyritään tavoittamaan säännöllisten palveluiden ulkopuolella olevat yli 65-vuotiaat ja tukea heidän hyvinvointiaan ja terveyttään hyvinvointitarkastusten, avointen vastaanottojen sekä kohtaamispaikkaverkostojen avulla. Tarkastuksilla pyritään ennaltaehkäisemään ja tunnistamaan niitä haasteita, jotka saattavat vaarantaa ikääntyneen terveyttä, toimintakykyä ja kotona asumista. Toimintamallin kautta ikääntyville suunnattujen digitaalisten terveyspalveluiden osuus vahvistuu ja toimijaverkostoa saadaan koottua myös kuntien hyte-palveluista sekä 3.sektorin toimijoiden kautta. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan perusterveydenhuollon sekä ikääntyvien raskaampien palveluiden käytön vähentymistä sekä ikääntyvän omahoidon ja toimijuuden vahvistumista.

Muutoksen mittaaminen

Seniorin hyvinvointineuvolan toiminnan arvioimiseksi tuotetaan toimintamallikuvaus pilotin kokemusten pohjalta. Toimintamalli on tarkoitus levittää koko maakunnan alueelle ja juurruttaa pysyväksi toiminnaksi. Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa tavoitteena on nostaa yli 65-vuotiaille tehtyjen terveystarkastusten määriä sekä lisätä sähköisten palveluiden käyttöä. Asiakkailta kerätään palautetta jatkuvasti ja hyvinvointitarkastuksella saavutettavia vaikutuksia kartoitetaan asiakaskokemuskyselyllä. Kohtaamispaikkatoiminnasta pyritään tekemään yhteisövaikuttavuuden arviointia.

Toteutussuunnitelma

Toimintamallin kehittäminen tapahtuu eri tasoilla.

  • Suunnitteluryhmä koostuu Kestävän kasvun kehittäjistä, koti- ja asumispalveluiden varhaisen tuen palveluiden esihenkilöstöstä sekä pilottiin rekrytoitavista hoitajista. Suunnitteluryhmä toimii ohjaavana tahona kehittämistyössä.
  • Työryhmä on laajempi verkosto, joka koostuu mm. ikääntyvien palveluita ja terveystarkastuksia toteuttavista muista hoitajista, FINGER-toimintamallin ammattilaisista ja kokemusasiantuntijoista. Lisäksi työryhmään voidaan tarvittaessa kutsua muitakin ammattilaisia esimerkiksi kuntoutuksesta, järjestöjen toimijoita sekä kuntien hyte-ammattilaisia. Työryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa tai tarpeen mukaan.
  • Senioreiden osallistamista on toteutettu mm. yhteistyössä Keski-Suomen TulKoti-ohjelman kanssa Vanhusneuvostokierrokselta kerättyjen toiveiden kartoittamisella sekä Seniorin hyvinvointineuvolan nimiäänestyksellä. Palvelusta kerätään asiakaspalautetta.
  • Hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden johdon kanssa pidetään tilannekatsauksia noin neljännesvuosittain.
  • Kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden kanssa tehdään yhteistyötä alueellisesti mahdollisuuksien mukaan.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on koko maakunnan yli 65-vuotiaat asukkaat, jotka eivät vielä tarvitse säännöllisiä koti- ja asumispalveluita. Keski-Suomen Kestävän kasvun ohjelman 1.vaiheessa toteutettiin kattava palveluvajeanalyysi, jonka mukaan ikääntyneillä mm. koronan aikainen eristäytyminen on lisännyt yksinäisyyttä, heikentänyt toimintakykyä ja lisännyt alkoholin käytön haittavaikutuksia. Vuonna 2022 Keski-Suomen hyvinvointialueen asukkaista yli 65-vuotiaita oli 24,5 prosenttia ja väestöennusteen mukaan vuonna 2035 prosenttimäärän ennustetaan olevan 28,3%. Palveluiden näkökulmasta toimintamalli vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä ja muodostaa ikääntyvien palveluihin varhaisemman tuen portaan.

Asiakasymmärrystä kartoitetaan mm. Vanhusneuvostojen, kokemusasiantuntijoiden sekä seniorineuvolatoimintaa aiemmin toteuttaneiden ammattilaisten kautta. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Keski-Suomen toimintamallin kehittämistä varten on tutustuttu muiden hyvinvointialueitten jo olemassa oleviin tai kehitteillä oleviin vastaaviin toimintatapoihin. Etenkin Pohjois-Pohjanmaan Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut, Ikä on POP-hanke sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen SenioriTupa-konsepti ovat toimineet yhteiskehittämisen kohteina.

Kehittämistyö lähti liikkeelle kartoittamalla miten ikääntyvien terveystarkastuksia on Keski-Suomen kunnissa toteutettu. Näistä pyrittiin poimimaan yhteneväisyyksiä ja hyviksi havaittuja toimintatapoja.

kuva, jossa kuvattu Kuvittele ja kokeile-vaihetta eli tarkasteltiin olemassa olevia ratkaisuja ja suunniteltiin pilotointi ideoitten pohjalta.
Kuvittele ja kokeile-vaiheessa tarkasteltiin olemassa olevia ratkaisuja ja suunniteltiin pilotointi ideoitten pohjalta.
Idean konkretisointi ja visualisointi

Seniorin hyvinvointineuvolan kokonaisuuteen kuuluu hyvinvointitarkastuksia, jalkautuvaa matalan kynnyksen terveys- ja hyvinvointineuvontaa ja -ohjausta ja sekä yhteistyössä kuntien ja 3.sektorin kanssa toteutettuja hyvinvointia edistäviä tapahtumia ja kohtaamispaikkoja. Tapaamisissa on ennaltaehkäisevä näkökulma, ja niissä kartoitetaan asiakkaan mahdollisia terveysriskejä ja sekä esimerkiksi tarkastellaan ikääntyneen toimintakykyä ja kotona asumisen edellytyksiä. Ikääntyneitä myös tuetaan digitaalisten palveluiden hyödyntämisessä. 

Kohtaamispaikkatoimintaa toteutetaan yhteistyössä kuntien ja 3.sektorin toimijoiden sekä vapaaehtoisten kanssa. Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kehitetty Hyvinvointilähete ja Hyvinvointitarjotin ovat tärkeitä työkaluja Seniorin hyvinvointineuvolan toiminnassa.

Kuviossa kuvattu avoimet vastaanotot, kohtaamispaikat ja hyvinvointitarkastukset
Seniorin hyvinvointineuvolan toiminnot
Ratkaisun testaaminen

Seniorin hyvinvointineuvolaa pilotoidaan aluksi Jyväskylässä sekä pohjoisessa Keski-Suomessa Viitasaarella ja Pihtiputaalla. Pilotin aikana kerätään asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia, joita hyödynnetään, kun toimintaa laajennetaan muihin hyvinvointialueen kuntiin. Pilottialueet ovat eri tyyppisiä: Jyväskylästä valikoidaan yksi kaupunkimainen alue, kun taas pohjoisessa Keski-Suomessa on harvemmin asuttuja alueita sekä pienemmät taajamat. Näin saadaan kokemuksia erilaisista toimintaympäristöistä.

Muualla maakunnassa hyödynnettävissä olevan resurssin mukaan toimintamallia on lähdetty jalkauttamaan jo pilotoinnin aikana ja tämän myötä toimintaa on jo lähes kaikissa kunnissa.

keski-suomen kunnat joissa seniorin hyvinvointineuvolatoimintaa on
Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamalli on voitu jalkauttaa jo lähes koko Keski-Suomeen. Pilottikunnat kartassa vihreällä värillä.
Kokeilun tavoitteet

Pilotoinnin avulla pyritään löytämään asiakkaan ja ammattilaisen kannalta toimivimmat tavat edistää hyvinvointia ja terveyttä ikäryhmä ja erilaiset alueet huomioiden. Ikääntyvien hoitoon ja palveluun pääsyä oikea-aikaisemmin saadaan myös vahvistettua ja kohdennetun toiminnan myötä tietoisuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä lisääntyy. Pilotin myötä luodaan hyvinvointialueen, kuntien ja 3.sektorin yhteistyölle rakenteita, jotka ovat monistettavissa eri kohderyhmien ja palvelualueitten kesken hyvinvointi- ja terveydenedistämistyössä. 

Ratkaisun perusidea

Seniorin hyvinvointineuvolassa ikääntyviä rohkaistaan löytämään omat voimavaransa mielekkään ja aktiivisen arjen ylläpitämiseksi. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä ja tunnistaa ikääntyvän terveysriskejä, tukea turvallista ikääntymistä omassa kotiympäristössä ja vahvistaa palveluiden saantia oikea-aikaisesti.  Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa seniorin toimijuutta oman hyvinvointinsa edistäjänä hyödyntäen yhteistyötä ja verkostoja. Verkostot koostuvat hyvinvointialueen toimijoista ja palveluista, kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävistä toiminnoista sekä seurakuntien, järjestöjen ja vapaaehtoisten asiantuntijuuden ja osaamisen hyödyntämisestä.

Seniorin hyvinvointineuvolassa työskentelee terveyden- tai sairaanhoitajia, joiden vastinpareina ovat kuntien hyvinvointikoordinaattorit verkostoineen. Yhteistyötä rakennetaan yhteisövaikuttavuuden periaatteita noudatellen. 

Toimintamallin perustoimintoja ovat

  • avoimet, matalan kynnyksen vastaanotot ilman ajanvarausta. Vastaanottoja on pyritty viemään sinne, missä kohderyhmä luontaisesti liikkuu, kuten kylätalot tai kirjastot.
  • Kohtaamispaikat ja tapahtumat terveys- ja hyvinvointiteemojen ympärillä yhteistyössä kuntien, yhdistysten ja seurakuntien kanssa. Eri alueilla olemassa olevia kohtaamispaikkoja on hyödynnetty.
  • 68-vuotiaille kohdennetut hyvinvointitarkastukset kutsuttuna. Näillä pyritään seulomaan yksi ikäluokka vuosittain.

Toimintamallin avulla voidaan edistää ikääntyvien kaatumisten ennaltaehkäisyä, FINGER-toimintamallin mukaisia teemoja ja nostaa esille seniorivuosiin varautumiseen liittyviä asioita. Liikkuvan elämäntavan edistäminen, mielen hyvinvointi sekä arjen turvallisuus ovat myös kärkiteemoja toimintamallin sisältöjä suunniteltaessa.

Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamalli vahvistaa hyvinvointialueen ennaltaehkäiseviä palveluita, keventää palvelurakennetta ja tarjoaa yli 65-vuotiaille, itsenäisesti kotona asuville keskisuomalaisille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävän palvelun.

 

Seniorin hyvinvointineuvolan toiminnan tavoitteet
Seniorin hyvinvointineuvolan toiminnan tavoite
Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamuotoja ovat avoimet vastaanotot, kohtaamispaikat ja tapahtumat yhteistyössä kuntien ja 3.sektorin kanssa sekä 68-vuotiaden hyvinvointitarkastukset.
Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamuodot
Yhteisövaikuttavuuden periaatteet: yhteiset tavoitteet, jatkuva vuoropuhelu, toisiaan vahvistavat toiminnot, jaetut mittarit ja kehittämisen tukirakenne
Yhteisövaikuttavuuden viiden periaatteen toteutuminen Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamallissa.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

JUURRUTTAMINEN
Toimintamalli vaatii juurtuakseen omistajan ja johdon sitoutumisen. Toimintamalli on organisaatiossa hallinnollisesti sosiaalihuollon toimintaa, mutta käytännön työtä toteuttavat terveydenhuollon ammattilaiset. Tämä mahdollistaa vuoropuhelun sosiaali- ja terveydenhuollon välillä ja vahvistaa ymmärrystä yhteisestä kohderyhmästä ja palvelukentästä. Hyvinvointialueen kumppanuussopimuksissa on huomioitu terveyden- ja hyvinvointityön tekeminen ikääntyvien ennaltaehkäisevän tuen näkökulmasta ja toiminta on kirjattu palveluverkkoon. HYTE-neuvottelut kuntien, 3.sektorin ja hyvinvointialueen välillä antavat ajankohtaista tietoa eri alueitten ilmiöistä ja tarpeista ja näiden mukaan voidaan toimintaa kehittää.

Viestintä ja toimintamallista tiedottaminen 

  • Kohderyhmä eli asiakkaat: vanhusneuvostot, eläkeläisjärjestöt, painettu media, digitaalinen viestintä
  • Sote-asemat: viikkopalaverit, tiedotteet, osastokokoukset, yhteistyöstä sopiminen
  • Kunnat: kumppanuuspöydät, hyvinvointikoordinaattorit

RESURSSIT
Tehtävää toteuttavilta ammattilaisilta edellytetään valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn ja aktiivisuuteen oman alueen verkostoissa. Tehtävä edellyttää tiettyjä lisäkoulutuksia, jotka työnantaja järjestää ja mahdollistaa. Näitä ovat mm. aistiyhdyshenkilökoulutus ja elämäntapaohjauksen syventävä koulutus. Yksi kokoaikainen hoitaja pystyy vuoden aikana toteuttamaan n. 150 hyvinvointitarkastusta, viikoittain avoimen vastaanoton sekä osallistumaan ja toteuttamaan kohtaamispaikkatoimintaan 1-2 kertaa kuukaudessa.

Työnkuva on liikkuvaa ja usein useamman kunnan alueella tapahtuvaa. Toimintaa varten tarvitaan soveltuvat tilat, jotka voivat olla jonkun muunkin kuin hyvinvointialueen tiloja. Ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta on ollut merkityksellistä tuoda toiminta pois sote-keskusten seinien sisältä ja viedä se sinne, missä kohderyhmä luontaisestikin jo liikkuu. Tilojen saavutettavuus ja esteettömyys ovat tärkeitä. Toimintaa voidaan toteuttaa esimekiksi kirjastoissa, kylätaloilla, päiväkeskusten yhteydessä, perhekeskuksissa tai seurakuntien tiloissa.

PROSESSIT

  • Riittävä, osaava henkilöstö, tilat ja työvälineet
  • Toiminta-alueen verkostojen kartoittaminen ja kontaktointi: konsultaatiokäytänteet sote-asemien kanssa, kuntayhteistyö, seurakunnat ja järjestöt
  • Avoimien vastaanottojen suunnittelu, tilat, aikataulut
  • 68-vuotiaiden hyvinvointitarkastusprosessi
  • Viestintäsuunnitelmat, vuosikello
  • Tapahtumien sisältöjen ja aikataulujen suunnittelu: yhteisövaikuttavuuden periaatteiden noudattaminen
Seniorinhyvinvointineuvolan viitekehyksinä toimivat FINGER-toimintamalli, varautuminen seniorivuosiin sekä kaatumisen ennaltaehkäisy.
Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamallin viitekehykset.
Seniorin hyvinvointineuvolan verkostot: hyvinvointialueen toimijat, kunnat, järjestöt, seurakunnat, yksityiset palveluntuottajat, oppilaitokset jne.
Seniorin hyvinvointineuvolan verkosto on laaja ja monitoimijainen.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia voi soveltaa erilaisissa palveluissa ja toimintaympäristöissä, joissa ollaan avoimen uteliaita, rohkeita ja ennakkoluulottomia rakentamaan yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Mallin toimiminen edellyttää tiimityöskentelyä, ennaltaehkäisevät työn ja toiminnan laaja-alaista osaamista ja yhteistyön paikkojen tunnistamista. Kun toimintaa tuodaan lähelle käyttäjiä ja joskus ei niin totuttuihinkin paikkoihin, tulee ammattilaisista helpommin lähestyttävämpiä ja kuntien, hyvinvointialueen ja 3.sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistävät toimenpiteet näyttäytyvät asiakkaille yhtenäisempänä verkostona.

Kohderyhmän erityispiirteitä ja tarpeita tulee kuunnella herkällä korvalla ja mahdollisuuksien mukaan ottaa heitä suunnitteluun ja ideointiin mukaan. Jatkuva asiakaspalaute toimintamallista on arvokasta. Seniorit ovat heterogeeninen asiakasryhmä, joten esimerkiksi digitaalisten palveluiden rinnalla on säilytettävä mahdollisuus asioida ns. perinteisinkin tavoin.

Toimintamallin rakentuminen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kesken on vahvistanut ymmärrystä puolin ja toisin. Terveydenhuollon ammattilaisten tuottama tieto kulkeutuu potilastietojärjestelmistä kansallisiin tietovarantoihin ja sieltä voidaan nostaa esille indikaattoreita toimintamallin arvioinnin ja mittaamisen tueksi. Esimerkiksi tietyt toimenpidekoodit tulee huomioida kirjaamisessa. Keski-Suomessa pilotointiaikana on ollut käytössä kolme eri potilastietojärjestelmää ja jokaiseen on rakennettu omat kirjaamiskäytänteet, jotta työ saadaan yhteneväisesti näkyväksi. 

Ennaltaehkäisevän työn vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi ovat haastavia. Kuitenkin asiakaskokemus ja -palaute kertovat jo paljon vaikutuksista ja nämä vaikutukset muuttuvat laajassa mittakaavassa ajan kanssa vaikuttavuudeksi. Yhteisövaikuttavuuden periaatteet tuovat vahvan rungon yhteistyön tekemiselle kuntien ja 3.sektorin kanssa. Joillakin alueilla yhteistyön rakentuminen on vaatinut enemmän ennaltaehkäisevän työn, yhdessä tekemisen merkityksen ja jaetun vastuun avaamista ja perustelua. Pilotti osui haastavaan hetkeen hyvinvointialueuudistuksen, koronan jälkipyykin ja taloudellisten haasteiden keskelle. Toisaalta tilanne mahdollisti uusien näkökulmien ja toimintatapojen kehittämisen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli kattaa 77% Keski-Suomen kunnista, laajentuminen edellyttäisi lisäresurssia terveyden- tai sairaanhoitajien palkkaamiseen. Pilotoinnin aikana on kokeiltu erilaisia tapoja toteuttaa kohtaamispaikkatoimintaa ja 68-vuotiaiden hyvinvointitarkastusprosessia. Näiden kokeilujen pohjalta on saatu yhtenäiset rakenteet, joita voidaan muokata alueen erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti. 

  • Yli 65-vuotiaiden terveystarkastusmäärät ovat nousseet
    • n. 1/3 tarkastuksessa käyneistä koki hyvinvointinsa paremmaksi n. 6kk tarkastuksen jälkeen kuin ennen tarkastusta
    • Digitaalista asiointia vahvistettu sähköisen esitietolomakkeen ja videovastaanottojen myötä
  • Tapahtumia toteutettu pilotoinnin aikana n. 150 ja näissä on kohdattu tuhansia asiakkaita
  • Yhteistyön ja yhteisen tavoitteen kirkastuminen hyvinvointialueen, kuntien ja 3.sektorin kesken
  • Avoimilla vastaanotoilla usein hoidon tarpeen arviointia, ei niinkään ennaltaehkäisevää neuvontaa tai ohjausta
  • Seinättömyys, jalkautuminen, verkostoituminen, yhteistyö, asiakaslähtöisyys, kohtaamiset, ennaltaehkäisevät tulokulmat teemoihin tuottavat vaikutuksia ja vaikuttavuutta