Seniorin hyvinvointineuvola Keski-Suomessa, Keski-Suomen HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin avulla pyritään tukemaan keskisuomalaisen seniorin hyvinvointia, terveyttä ja itsenäistä arkea. Tavoitteena on luoda Keski-Suomeen seniorin hyvinvointineuvolan toimintamalli ja vahvistaa hyte-työskentelyä yli organisaatiorajojen.
Keski-Suomessa on toteutettu ikääntyvien terveystarkastuksia, neuvontaa ja palvelutarpeen arviointia hyvin vaihtelevin tavoin. Keski-Suomen Kestävän kasvun ohjelman 1.vaiheessa toteutettiin kattava palveluvajeanalyysi, jonka mukaan ikääntyneillä mm. koronan aikainen eristäytyminen on lisännyt yksinäisyyttä, heikentänyt toimintakykyä ja lisännyt alkoholin käytön haittavaikutuksia. Kehitystyössä kartoitettiin maakunnassa toteutettuja tapoja seniorineuvolatoiminnasta ja pyritään rakentamaan yhteneväinen toimintamalli kotona asuvien senioreitten terveyttä ja hyvinvointia edistävälle toiminnalle. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä ja tunnistaa ikääntyvän terveysriskejä, tukea turvallista ikääntymistä omassa kotiympäristössä ja vahvistaa palveluiden saantia oikea-aikaisesti.
Toimintamallin kehittämistä ohjaa Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027 (valtioneuvosto.fi) sekä Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 – Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi (valtioneuvosto.fi) . Myös Keski-Suomen hyvinvointialueen strategia ja hyvinvointisuunnitelma ovat kehittämisen raameina.
Keski-Suomen Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamallin kehittäminen on osa Keski-Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus toimintamallin käynnistämiseen ja Kestävän kasvun ohjelmaan saadaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) ja koordinoinnista vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.
Vuonna 2022 Keski-Suomen hyvinvointialueen asukkaista yli 65-vuotiaita oli 24,5 prosenttia ja väestöennusteen mukaan vuonna 2035 prosenttimäärän ennustetaan olevan 28,3%. Väestön ikääntyminen asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille isoja haasteita, kun erityisesti ympärivuorokautisen hoivan tarve lisääntyy samalla kun henkilöstön saatavuus vaikeutuu. Seniorin hyvinvointineuvolatoiminnan avulla pyritään tukemaan ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä sekä hyvää ja turvallista arkea omassa kotiympäristössä. Lisäksi toimintamallin kautta voidaan purkaa koronasta aiheutunutta hoito- ja palveluvelkaa.
Toimintamalli kiinnittyy hyvinvointialueen strategian kaikkiin päätavoitteisin: ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen, hyvinvoiva, osaava ja osallistuva henkilöstö, vankka tietopohja ja systemaattinen tiedon hyödyntäminen, sujuva ja saumaton kumppanuus, aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut, toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen.
Kehitystyössä on mukana osa Keski-Suomen kestävän kasvun projektitiimiä, Keski-Suomen hyvinvointialueen ikääntyneiden koti- ja asumispalveluiden varhaisen tuen palvelut, kokemusasiantuntijoita ja hankkeen kautta rekrytoitavat hoitajat. Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös Keski-Suomen Tulevaisuuden sote- ja TulKoti-hankkeiden kanssa. Lisäksi hyödynnetään ikääntyneille kohdennettuja asiakaskyselyjä, kuullaan alueen vanhusneuvostojen näkemyksiä sekä verkostoidutaan kunta- ja järjestötoimijoiden kanssa. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään myös. Asiakkailta tulleita toiveita on kuunneltu ja niihin pyritään vastaamaan mm. palvelumuotoilun keinoin.
Toimintamallin avulla pyritään tavoittamaan säännöllisten palveluiden ulkopuolella olevat yli 65-vuotiaat ja tukea heidän hyvinvointiaan ja terveyttään hyvinvointitarkastusten, avointen vastaanottojen sekä kohtaamispaikkaverkostojen avulla. Tarkastuksilla pyritään ennaltaehkäisemään ja tunnistamaan niitä haasteita, jotka saattavat vaarantaa ikääntyneen terveyttä, omatoimista arkea ja kotona asumista. Toimintamallin kautta ikääntyville suunnattujen sähköisten terveyspalveluiden osuus vahvistuu ja toimijaverkostoa saadaan koottua myös kuntien hyte-palveluista sekä 3.sektorin toimijoiden kautta. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan perusterveydenhuollon sekä ikääntyvien raskaampien palveluiden käytön vähentymistä sekä ikääntyvän itsehoidon vahvistumista.
Seniorin hyvinvointineuvolan toiminnan arvioimiseksi tuotetaan toimintamallikuvaus pilotin kokemusten pohjalta. Toimintamalli on tarkoitus levittää koko maakunnan alueelle ja juurruttaa pysyväksi toiminnaksi. Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa tavoitteena on nostaa yli 65-vuotiaille tehtyjen terveystarkastusten määriä sekä lisätä sähköisten palveluiden käyttöä. Asiakkailta kerätään palautetta jatkuvasti ja hyvinvointitarkastuksella saavutettavia vaikutuksia kartoitetaan asiakaskokemuskyselyllä. Kohtaamispaikkatoiminnasta pyritään tekemään yhteisövaikuttavuuden arviointia.
Toimintamallin kehittäminen tapahtuu eri tasoilla.
- Suunnitteluryhmä koostuu Kestävän kasvun kehittäjistä, koti- ja asumispalveluiden varhaisen tuen palveluiden esihenkilöstöstä sekä pilottiin rekrytoitavista hoitajista. Suunnitteluryhmä toimii ohjaavana tahona kehittämistyössä.
- Työryhmä on laajempi verkosto, joka koostuu mm. ikääntyvien palveluita ja terveystarkastuksia toteuttavista muista hoitajista, FINGER-toimintamallin ammattilaisista ja kokemusasiantuntijoista. Lisäksi työryhmään voidaan tarvittaessa kutsua muitakin ammattilaisia esimerkiksi kuntoutuksesta, järjestöjen toimijoita sekä kuntien hyte-ammattilaisia. Työryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa tai tarpeen mukaan.
- Senioreiden osallistamista on toteutettu mm. yhteistyössä Keski-Suomen TulKoti-ohjelman kanssa Vanhusneuvostokierrokselta kerättyjen toiveiden kartoittamisella sekä Seniorin hyvinvointineuvolan nimiäänestyksellä. Palvelusta kerätään asiakaspalautetta.
- Hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden johdon kanssa pidetään tilannekatsauksia noin neljännesvuosittain.
- Kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden kanssa tehdään yhteistyötä alueellisesti mahdollisuuksien mukaan.
Kohderyhmänä on koko maakunnan yli 65-vuotiaat asukkaat, jotka eivät vielä tarvitse säännöllisiä koti- ja asumispalveluita. Asiakasymmärrystä kartoitetaan mm. Vanhusneuvostojen, kokemusasiantuntijoiden sekä seniorineuvolaa toteuttaneiden ammattilaisten kautta.
Keski-Suomen toimintamallin kehittämistä varten on tutustuttu muiden hyvinvointialueitten jo olemassa oleviin tai kehitteillä oleviin vastaaviin toimintatapoihin. Etenkin Pohjois-Pohjanmaan Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut, Ikä on POP-hanke sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen SenioriTupa-konsepti ovat toimineet yhteiskehittämisen kohteina.
Kehittämistyö lähti liikkeelle kartoittamalla miten ikääntyvien terveystarkastuksia on Keski-Suomen kunnissa toteutettu. Näistä pyrittiin poimimaan yhteneväisyyksiä ja hyviksi havaittuja toimintatapoja.
Seniorin hyvinvointineuvolatoimintaan on suunniteltu hyvinvointitapaamisia- ja tarkastuksia, matalan kynnyksen terveys- ja hyvinvointineuvontaa sekä -ohjausta ja jalkautumista eri kohtaamispaikkoihin. Tapaamisissa on ennaltaehkäisevä näkökulma, ja niissä kartoitetaan asiakkaan mahdollisia terveysriskejä ja sekä esimerkiksi tarkastellaan ikääntyneen toimintakykyä ja kotona asumisen edellytyksiä. Ikääntyneitä myös tuetaan sähköisten palveluiden hyödyntämisessä.
Kohtaamispaikkatoimintaa toteutetaan yhteistyössä kuntien ja 3.sektorin toimijoiden sekä vapaaehtoisten kanssa. Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kehitettävää Hyvinvointilähete Keski-Suomen hyvinvointialueelle | Innokylä (innokyla.fi) on suunniteltu pilotoitavaksi yhteistyössä seniorin hyvinvointineuvolan kanssa.
Kuva
.png)
Kuva
.jpg)
Seniorin hyvinvointineuvolaa pilotoidaan aluksi Jyväskylässä sekä pohjoisessa Keski-Suomessa Viitasaarella, Pihtiputaalla ja Muurasjärvellä. Pilotin aikana kerätään asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia, joita hyödynnetään, kun toimintaa laajennetaan muihin hyvinvointialueen kuntiin. Pilottialueet ovat eri tyyppisiä: Jyväskylästä valikoidaan yksi kaupunkimainen alue, kun taas pohjoisessa Keski-Suomessa on harvemmin asuttuja alueita sekä pienemmät taajamat. Näin saadaan kokemuksia erilaisista toimintaympäristöistä.
Muualla maakunnassa hyödynnettävissä olevan resurssin mukaan toimintamallia on lähdetty jalkauttamaan jo pilotoinnin aikana ja tämän myötä toimintaa on jo lähes kaikissa kunnissa.
Kuva
.jpg)
Pilotoinnin avulla pyritään löytämään asiakkaan ja ammattilaisen kannalta toimivimmat tavat edistää hyvinvointia ja terveyttä ikäryhmä ja erilaiset alueet huomioiden. Ikääntyvien hoitoon ja palveluun pääsyä oikea-aikaisemmin saadaan myös vahvistettua ja kohdennetun toiminnan myötä tietoisuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä lisääntyy. Pilotin myötä luodaan hyvinvointialueen, kuntien ja 3.sektorin yhteistyölle rakenteita, jotka ovat monistettavissa eri kohderyhmien ja palvelualueitten kesken hyvinvointi- ja terveydenedistämistyössä. Pilotoinnin ja toimintamallin myötä vahvistetaan