Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi Keski-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)

Kansallisessa kestävän kasvun ohjelmassa kehitetään digitaalisia palvelutarjottimia ja hyvinvointilähetteitä. Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kehitetään hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan ohjaamisen toimintamallia. Toimintamalli sisältää hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan (hyte-toimintaan) ohjaamisen lisäksi hyvinvointitarjottimen (digitaalinen palvelutarjotin) ja hyvinvointilähetteen käytön.  Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma on toimeenpanovaiheessa sidottu tiiviisti yhteen palvelutuotannon kanssa. Kehitettävä monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli on suoraan palvelutuotannon hyödynnettävissä. Toimintamallia voivat hyödyntää kaikki Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakasrajapinnassa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset (sote-ammattilaiset). 

Asiakas- ja palveluohjauksella tarkoitetaan palvelua, jossa neuvonnan, ohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin avulla varmistetaan, että asiakas saa tarvitsemiaan palveluita oikeaan aikaan. Monialaisuudella viitataan hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja muiden tahojen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin ja toimintaan (esim. liikunta, luonto ja kulttuuri), jotka usein toteutuvat eri organisaatioiden yhdyspinnoilla.  Asiakas- ja palveluohjauksen näkökulmasta monialaisuudella tarkoitetaan, että henkilö ohjataan palveluihin ja toimintaan yli organisaatiorajojen.
 

VÄESTÖ

Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintaympäristöä luonnehtivat ilmiöt ja kehityskulut on koostettu Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintaympäristön tilannekuvaan ’Kohti ihmislähtöistä Keski-Suomea’. Keski-Suomen hyvinvointialueella asuu noin 273 000 henkilöä. Väkiluvun odotetaan laskevan noin 1 % vuoteen 2030 mennessä ja noin 4 % vuoteen 2040 mennessä. Alueen kuntien väkimäärä vaihtelee Luhangan kunnan alle 700 asukkaasta Jyväskylän lähes 140 000 asukkaaseen. Asukasluvun oletetaan pysyvän vähintään nykytasolla ainoastaan Jyväskylässä ja Muuramessa ja vähenevän kaikissa muissa kunnissa. 

Väestön ikäjakauma vastaa koko maan ikäjakaumaa, ja ikääntyneiden suhteellinen osuus väestöstä kasvaa. Ikärakenteessa on suuria eroja alueen kuntien välillä. Väestö on vanhempaa alueen pohjoisosissa ja Jämsässä ja nuorempaa Jyväskylässä ja sen lähiympäristössä. Väestörakenteen alueellisten erojen odotetaan kasvavan; väestö ikääntyy ja vähenee nopeimmin alueilla, joilla vanhojen ikäluokkien osuudet ovat jo nyt korkeita. Keski-Suomen hyvinvointialueen syntyvyys on maan keskiarvoa pienempää. Lähes 25 % lapsiperheistä on yhden vanhemman perheitä. Vaikka alle 18-vuotiaita on Keski-Suomen väestössä saman verran kuin maassa keskimäärin, on 16–24-vuotiaiden osuus Keski-Suomen väestöstä koko maata korkeampi. 

Keski-Suomen sairastavuusindeksi on jonkin verran suurempi kuin koko maassa keskimäärin, vaikka onkin hieman laskenut 2000-luvulla. Laskua on tapahtunut alueen kaikissa kunnissa. Väestön sairastavuudessa on kuitenkin merkittäviä eroja alueen kuntien välillä siten, että väestön sairastavuusindeksi on alhaisin Muuramessa, Uuraisilla sekä Laukaassa ja korkein Kivijärvellä ja Kinnulassa. Kansantauti-indeksin mukaan asukkaat ovat terveimpiä Muuramessa, Jyväskylässä, Uuraisilla sekä Laukaassa ja sairaimpia Kivijärjellä, Kyyjärvellä ja Kannonkoskella. Hoidon tarpeen odotetaan kasvavan 2020-luvulla merkittävästi. Lasten ja nuorten mielenterveysoireet ja nuorten kokema yksinäisyys ovat lisääntyneet koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Työikäisistä 60 % on ylipainoisia. Terveyskeskusvastaanotolla yli 10 kertaa käyneiden osuus kaikista vastaanottokäynneistä on 0,8 %, mikä on hieman maan keskiarvoa suurempi. 

Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet ovat Keski-Suomessa hiukan suuremmat kuin maassa keskimäärin. Nuorisotyöttömien osuus on maan suurin (19,2 %). Keski-Suomen kuntien yleinen pienituloisuusaste on selvästi suurempi ja käytettävissä olevat tulot pienemmät kuin koko maassa keskimäärin. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet, kun taas mielenterveysperusteiset sairauspäivät ovat lähes kaksinkertaistuneet vuosina 2015–2020. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus työikäisestä väestöstä on Keski-Suomessa hieman suurempi kuin maassa keskimäärin. Keski-Suomen huoltosuhde on koko maan keskiarvoa korkeampi.

KESKI-SUOMI SEUTUNA

Toimintamallia on lähdetty kehittämään tilanteessa, jossa hyvinvointialueuudistuksen muutosvaihe on ohi ja on päästy toiminnan vakiinnuttamisen vaiheeseen. Keski-Suomen hyvinvointialueen osalta hallinnon muutos on hieman suurempi kuin niillä hyvinvointialueilla, joilla on kuntayhtymätausta. Taustasta riippumatta kaikilla hyvinvointialueilla on merkittäviä haasteita rahoituksen, kustannusten, henkilöstön ja tietojärjestelmien kanssa. Keski-Suomen hyvinvointialue ei ole näiden osalta poikkeus. Hyvinvointialueuudistuksen alkuvaiheessa Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja palveluverkko rakentuvat kuntapohjaisen mallin mukaan. Ennen uudistusta alueella on ollut kuntien ja kuntayhtymien laajalla ulkoistuksella tuotettua palvelutuotantoa. 

Jyväskylän kaupunki on suuri keskuskaupunki. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat mm. Äänekoski, Jämsä ja Viitasaari. Muut alueen kunnat ovat merkittävästi sitä pienempiä toimijoita. Keski-Suomen hyvinvointialueella on enemmän maaseutumaisia alueita kuin kaupunkialueita. Maaseudulla asuu erityisesti ikääntyneitä ja heidän osuutensa väestöstä on suurempi kuin kaupunkialueella. Maaseutuasutus on jakautunut laajalle alueelle, jossa on useita pieniä kyliä ja taajamia. Väestön jakautuminen, hyvinvointialueen laajuus ja pitkät välimatkat luovat haasteita palveluiden ja toiminnan yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sen tarpeissa on merkittäviä alueellisia eroja, joten panostusten tulisi kohdentua vaikuttavasti. Lähellä asukasta toteutettavan toiminnan sekä eri kohderyhmille kohdistetun toiminnan merkitys korostuu. Nykyinen palvelutarve ja sen ennusteet tulee huomioida hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön ja sen resurssien kohdentumisessa. 

POLIITTINEN JA YHTEISKUNNALLINEN OHJAUS

Keski-Suomen hyvinvointiohjelmassa 2021–2024 on viisi painopistettä: väestörakenteen muutoksen ennakointi ja siihen reagointi, työ- ja työllistymiskyky osana hyvinvointia, hyvinvointi investointina ja elinvoimana, hyvinvointia lähiympäristöstä ja yhteisöllisyydestä sekä vastuullinen, aktiivinen ja osallistuva asukas. Painopisteiden keskiössä on keskisuomalaisten hyvinvointi. 

Keski-Suomen strategian 2025–2050 aluekehittämisen painopisteiden tavoitteissa on mainittu keskisuomalaisten hyvän voinnin edistäminen sekä osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen. Yhtenä Keski-Suomen strategian kasvun kärkenä on mainittu hyvä vointi: liikunta, oppiminen, luonto, kulttuuri, yhteisöllisyys ja sairauksien ennaltaehkäisy. Yksi Keski-Suomen strategiassa mainituista aluekehittämisen pitkän tähtäimen tavoitteista on hyvä vointi ja yhteenkuuluvuus: tavoitteena on, keskitytään sairauden sijaan terveyteen, ja että jokainen oppii pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan. 

Hallitusohjelma (2023) vaikuttaa Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintaan ja uudistuksien tekemiseen myös monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin kehittämisen suhteen. Hallitusohjelman mukaan väestön hyvinvoinnin parantamiseksi ja sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelujärjestelmään kohdistuvan kuorman keventämiseksi on välttämätöntä onnistua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Hallitusohjelman tahtotila on parantaa palvelujärjestelmän toimivuutta ja hillitä menokasvua vahvistamalla ennaltaehkäisyä. Ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden sekä perus- ja erityistason palveluiden on tarkoitus muodostaa selkeä, porrasteinen kokonaisuus. Hallitusohjelman tavoitteena onkin toteuttaa poikkihallinnollisesti ja yhdessä järjestöjen kanssa kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma, jolla vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta mm. kehittämällä uusia ratkaisuja, selkiyttämällä kuntien ja hyvinvointialueen vastuun työnjakoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä parantamalla matalan kynnyksen palveluiden saatavuutta. Hallitusohjelman tavoitteena on varmistaa yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisten palveluntuottajien välillä mm. tukemalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä poikkihallinnollisella yhteistyöllä erityisesti yhdyspintapalveluissa sekä vahvistamalla tietopohjaa ja tiedolla johtamista. Nämä hallitusohjelman kirjaukset kytkeytyvät Keski-Suomen hyvinvointialueen strategian tavoitteisiin ja tukevat sen tahtotilaa keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kokemuksen vahvistumisesta.  

THL:n kesällä 2023 julkaisema palvelukonsepti, ”Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi” ohjaa alueellista kehittämistyötä ja toimintamallin muotoutumista. Kansallisen projektin tavoitteena on kuvata toimintamalli, jonka avulla hyvinvointialueen sote-ammattilaiset sekä hyvinvointialueen asukkaat löytävät helposti alueen kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan.