Hyvinvointialueuudistus muutti palveluiden järjestämisvastuita kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Toimintamallissa kuvataan, miten yhteisövaikuttavuuden periaatteita voidaan toteuttaa ikääntyvien ennaltaehkäisevän työn toimintaympäristössä.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Ikääntyvien ennaltaehkäisevän tuen palveluissa pyritään vahvistamaan kotona asuvien yli 65-vuotiaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Yksin hyvinvointialueen toimintana tämä ei kuitenkaan ole mahdollista eikä myöskään lain puitteissa kuulu ainoastaan hyvinvointialueelle vaan myös kunnille.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen voidaan määritellä olevan arvoihin perustuvaa, tavoitteellista toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Toimintamuodot voivat olla hyvinvointia ja terveyttä edistäviä (promootio) tai sairauksia ehkäiseviä (preventio). Jotta promootio ja preventio voivat toteutua tehokkaasti ja vaikuttavasti, tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä, vastuista sopimista, toiminnan kuvaamista ja rakenteiden luomista.
Tärkeimmät tavoitteet kohdentuvat niihin toimiin, joilla ennaltaehkäistään kuntalaisten kansansairauksien syntymistä ja mahdollisten jo olemassa olevien sairauksien lisäongelmien kasaantumista. Myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen vahvistaa ja ennaltaehkäisee monisyisten haasteiden syntymistä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä.
Keski-Suomen hyvinvointialueella tiettyjä valittuja painopisteitä käsitellään eri toimijoiden kanssa yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti. Tarkoituksena on konkreettisten yhteistyömenetelmien ja toimenpiteiden avulla toteuttaa yhteisesti asetettuja tavoitteita.
Keski-Suomen hyvinvointialueen alueellisessa hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattu yhteisövaikuttavuus osana yhteistyön varmistamista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tärkeimmät tavoitteet kohdennetaan sellaiseen toimintaan, jolla voidaan ehkäistä kansansairauksien syntyä tai niistä aiheutuvia lisäongelmia. Toisaalta yhteistyön avulla voidaan myös tunnistaa erilaisia ilmiöitä, joihin vaikuttamalla voidaan vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä. Näitä tavoitteita voidaan peilata eri toimijoiden välisessä yhteistyössä.
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti rakentuvassa yhteistyössä tulee toteutua viisi yhteisövaikuttavuuden periaatetta:
Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kehitettävä Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamalli luo raamit yhteisövaikuttavuuden viitekehyksessä toteutettavalle yhteistyölle ja kehittäjäjoukolle.
Yhteisövaikuttavuuden viitekehystä hyödyntäen hyvinvointialueen, kuntien ja 3.sektorin hyte-työlle saadaan vahvempi rakenne, alueen ajankohtaiset hyvinvointiin, terveyteen tai turvallisuuteen vaikuttavat ilmiöt voidaan tunnistaa varhaisemmassa vaiheessa ja näihin päästään vaikuttamaan.
Tässä yhteydessä muutosta voitaisiin mitata esimerkiksi sillä, kuinka monen kunnan kanssa yhteisövaikuttavuuden periaatteita noudatellen on järjestetty ikääntyville suunnattua toimintaa tai tapahtumia. Vaikuttavuuden osalta yhteistyössä tulee määritellä ilmiöpohjaiset tavoitteet ja niille seurantamittarit ja vasta tämän jälkeen voidaan seurata vaikuttavuuden toteutumista.
Kohderyhmänä ovat kaikki hyvinvointialueen seniorit ja heidän läheisensä, kunnat, hyvinvointialueen toimijat sekä 3.sektori. Asiakasymmärrystä ja -kokemusta on kerätty Keski-Suomessa Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamallia kehitettäessä.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Yhteisövaikuttavuutta voidaan saada aikaan, kun on yhdistetään hyvinvointialueen, kuntien ja 3.sektorin asiantuntijuudet asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin parhaaksi. Toimintamallin avulla saadaan vahvistettua yhteisövaikuttavuutta, lisätään sosiaalista hyvinvointia ja voidaan saavuttaa kustannushyötyjä asukkaiden ohjautuessa oikea-aikaisemmin oikean palvelun tai toiminnan piiriin. Yhteisövaikuttavuuden viitekehystä hyödyntäen hyvinvointialueen, kuntien ja 3.sektorin hytetu-työlle saadaan vahvempi rakenne.
Keski-Suomen hyvinvointialueen alueellisessa hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattu yhteisövaikuttavuus osana yhteistyön varmistamista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tärkeimmät tavoitteet kohdennetaan sellaiseen toimintaan, jolla voidaan ehkäistä kansansairauksien syntyä tai niistä aiheutuvia lisäongelmia. Näitä tavoitteita voidaan peilata eri toimijoiden välisessä yhteistyössä.
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti rakentuvassa yhteistyössä tulee toteutua viisi yhteisövaikuttavuuden periaatetta:
Yhteisövaikuttavuus on teoreettinen viitekehys. Yhteisövaikuttavuus viittaa siihen, miten jokin toiminta, projekti tai organisaatio vaikuttaa yhteisöönsä — sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti tai ympäristöllisesti. Verkostotyöskentelyssä yhteisövaikuttavuuden viiden periaatteen ymmärtäminen käytännön tasolla vaatii yhteistä keskustelua ja käsitteiden määrittelyä. Tämä jo edistää yhteisten tavoitteiden ja rakenteiden syntyä.
Ikääntyvien ennaltaehkäisevän työn verkostoissa ja toimintamalleissa toiminnalle on hyvä määritellä kohderyhmä, kartoittaa heidän tarpeitaan, toiveitaan ja ajankohtaisia ilmiöitä. Esimerkiksi alueelliset työryhmät ja kumppanuuspöydät ovat hyviä foorumeita lähteä rakentamaan yhteistyötä yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.
Vaikka yhteisövaikuttavuus on teoreettinen lähestymistapa, voidaan se kirjoittaa auki ja viedä konkretiaan. Esimerkkinä seniorin hyvinvointineuvolan kohtaamispaikat, tilaisuudet ja tapahtumat:
Ikääntyvien ennaltaehkäisevissä palveluissa yhteistyö eri tahojen kanssa on selkiintynyt ja tiivistynyt, kun yhteistyötä lähdettiin systemaattisemmin pohtimaan yhteisövaikuttavuuden mallin mukaisesti. Hyvinvointialueuudistuksen alkuvaiheilla roolit ja vastuut kuntien ja hyvinvointialueiden kesken hakivat muotoaan, mutta ainakin Keski-Suomessa ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteisövaikuttavuuden viitekehyksen mukainen toimintatapa on auttanut yhteistyön selkiytymisessä. Edelleen tehtävää on, mutta tätä mallia noudatellen rakenteiden synnyttäminen on helpompaa ja läpinäkyvämpää.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.