Yhteisövaikuttavuutta ikääntyvien ennaltaehkäisevässä työssä Keski-Suomessa (RRP, P4, I1)
Hyvinvointialueuudistus muutti palveluiden järjestämisvastuita kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Toimintamallissa kuvataan, miten yhteisövaikuttavuuden periaatteita voidaan toteuttaa ikääntyvien ennaltaehkäisevän työn toimintaympäristössä.
Toimintamallin nimi
Hyvinvointialueuudistus muutti palveluiden järjestämisvastuita kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Toimintamallissa kuvataan, miten yhteisövaikuttavuuden periaatteita voidaan toteuttaa ikääntyvien ennaltaehkäisevän työn toimintaympäristössä.
Kuva
Kuvateksti
Yhteisövaikuttavuuden 5 periaatteen mukaisen yhteistyön rakentuminen Seniorin hyvinvointineuvolassa.Yhteisövaikuttavuutta voidaan saada aikaan, kun on yhdistetään hyvinvointialueen, kuntien ja 3.sektorin asiantuntijuudet asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin parhaaksi. Toimintamallin avulla saadaan vahvistettua yhteisövaikuttavuutta, lisätään sosiaalista hyvinvointia ja voidaan saavuttaa kustannushyötyjä asukkaiden ohjautuessa oikea-aikaisemmin oikean palvelun tai toiminnan piiriin. Yhteisövaikuttavuuden viitekehystä hyödyntäen hyvinvointialueen, kuntien ja 3.sektorin hytetu-työlle saadaan vahvempi rakenne.
Keski-Suomen hyvinvointialueen alueellisessa hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattu yhteisövaikuttavuus osana yhteistyön varmistamista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tärkeimmät tavoitteet kohdennetaan sellaiseen toimintaan, jolla voidaan ehkäistä kansansairauksien syntyä tai niistä aiheutuvia lisäongelmia. Näitä tavoitteita voidaan peilata eri toimijoiden välisessä yhteistyössä.
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti rakentuvassa yhteistyössä tulee toteutua viisi yhteisövaikuttavuuden periaatetta:
- yhteisen agendan ja tavoitteen määrittäminen
- jaetut yhteiset mittarit
- toisiaan vahvistavat toiminnot
- jatkuva kaksisuuntainen kommunikointi ja vuorovaikutus
- taustatukiorganisaatio
Ikääntyvien ennaltaehkäisevän tuen palveluissa pyritään vahvistamaan kotona asuvien yli 65-vuotiaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Yksin hyvinvointialueen toimintana tämä ei kuitenkaan ole mahdollista eikä myöskään lain puitteissa kuulu ainoastaan hyvinvointialueelle vaan myös kunnille.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen voidaan määritellä olevan arvoihin perustuvaa, tavoitteellista toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Toimintamuodot voivat olla hyvinvointia ja terveyttä edistäviä (promootio) tai sairauksia ehkäiseviä (preventio). Jotta promootio ja preventio voivat toteutua tehokkaasti ja vaikuttavasti, tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä, vastuista sopimista, toiminnan kuvaamista ja rakenteiden luomista.
Tärkeimmät tavoitteet kohdentuvat niihin toimiin, joilla ennaltaehkäistään kuntalaisten kansansairauksien syntymistä ja mahdollisten jo olemassa olevien sairauksien lisäongelmien kasaantumista. Myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen vahvistaa ja ennaltaehkäisee monisyisten haasteiden syntymistä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä.
Keski-Suomen hyvinvointialueella tiettyjä valittuja painopisteitä käsitellään eri toimijoiden kanssa yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti. Tarkoituksena on konkreettisten yhteistyömenetelmien ja toimenpiteiden avulla toteuttaa yhteisesti asetettuja tavoitteita.
Kohderyhmänä ovat kaikki hyvinvointialueen seniorit ja heidän läheisensä, kunnat, hyvinvointialueen toimijat sekä 3.sektori. Asiakasymmärrystä ja -kokemusta on kerätty Keski-Suomessa Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamallia kehitettäessä.
Yhteisövaikuttavuus on teoreettinen viitekehys. Yhteisövaikuttavuus viittaa siihen, miten jokin toiminta, projekti tai organisaatio vaikuttaa yhteisöönsä — sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti tai ympäristöllisesti. Verkostotyöskentelyssä yhteisövaikuttavuuden viiden periaatteen ymmärtäminen käytännön tasolla vaatii yhteistä keskustelua ja käsitteiden määrittelyä. Tämä jo edistää yhteisten tavoitteiden ja rakenteiden syntyä.
Ikääntyvien ennaltaehkäisevän työn verkostoissa ja toimintamalleissa toiminnalle on hyvä määritellä kohderyhmä, kartoittaa heidän tarpeitaan, toiveitaan ja ajankohtaisia ilmiöitä. Esimerkiksi alueelliset työryhmät ja kumppanuuspöydät ovat hyviä foorumeita lähteä rakentamaan yhteistyötä yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.
Vaikka yhteisövaikuttavuus on teoreettinen lähestymistapa, voidaan se kirjoittaa auki ja viedä konkretiaan. Esimerkkinä seniorin hyvinvointineuvolan kohtaamispaikat, tilaisuudet ja tapahtumat:
- Yhteiset tavoitteet on määritelty esimerkiksi jonkin kunnan senioreiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteita on määritelty esimerkiksi kunnan hyvinvointikoordinaattorin, hyvinvointialueen ikääntyneiden ennaltaehkäisevän tuen työntekijän, seurakunnan työntekijän, vanhusneuvoston edustajan ja järjestöedustajan kanssa ilmiöpohjaisesti.
- Jokaisella on oma näkemys vallalla olevasta tilanteesta, jolloin syntyy jatkuvaa vuoropuhelua, tiedon jakamista, yhteisen ymmärryksen löytymistä, toisilta oppimista ja toisen osaamisen arvostusta ja tunnistamista.
- Tavoitteiden asettamisen jälkeen jokainen toimija pystyy tuomaan vahvemmin omaa asiantuntijuuttaan ja verkostojaan yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Tällainen toisiaan vahvistava toiminta jakaa esimerkiksi tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen liittyviä vastuita tasaisemmin, mutta toisaalta voi sitouttaa toimijoita vahvemmin mukaan, kun kaikki tietävät, mitä heiltä odotetaan.
- Jotta toiminnalla voidaan osoittaa olevan vaikutuksia ja vaikuttavuutta, on sovittava myös tavoitteisiin suhteutetut mittarit. Mittarit voivat olla sekä määrällisiä että laadullisia ja arviointia kannattaa ulottaa niin tuloksiin kuin prosesseihin. Laadullisia mittareita voivat olla esimerkiksi haastattelut, havainnointi tai kyselyt, määrällisiä puolestaan kävijämäärät, toimintaan osallistuneiden toimijoiden määrät tai toteutettujen tapahtumien määrä. Vaikuttavuuden näkökulmasta pidemmän aikavälin muutosta voidaan tarkastella esimerkiksi kansallisen TerveSuomi-tutkimuksen indikaattoreihin peilaten.
- Jotta kaikki edellä korostetut periaatteet voivat tuottaa tulosta, tarvitaan kehittämisen tukirakenne tai taustatukiorganisaatio. Tukirakenteiden tarkoituksena on toimia yhteisen työskentelyn mahdollistajina, koordinoijina ja yhdyspintana laajempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden vuosittaiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut, erilaiset ohjausryhmät ja päätöksentekotahot voivat toimia kehittämisen tukirakenteina.
Ikääntyvien ennaltaehkäisevissä palveluissa yhteistyö eri tahojen kanssa on selkiintynyt ja tiivistynyt, kun yhteistyötä lähdettiin systemaattisemmin pohtimaan yhteisövaikuttavuuden mallin mukaisesti. Hyvinvointialueuudistuksen alkuvaiheilla roolit ja vastuut kuntien ja hyvinvointialueiden kesken hakivat muotoaan, mutta ainakin Keski-Suomessa ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteisövaikuttavuuden viitekehyksen mukainen toimintatapa on auttanut yhteistyön selkiytymisessä. Edelleen tehtävää on, mutta tätä mallia noudatellen rakenteiden synnyttäminen on helpompaa ja läpinäkyvämpää.
Kansikuva
