Seniorin hyvinvointineuvola Keski-Suomessa, Keski-Suomen HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin avulla pyritään edistämään ja ylläpitämään seniorin hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, tarjota matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta ennaltaehkäisevästä näkökulmasta ja vahvistaa hyte-työskentelyä yli organisaatiorajojen.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin avulla pyritään edistämään ja ylläpitämään seniorin hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, tarjota matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta ennaltaehkäisevästä näkökulmasta ja vahvistaa hyte-työskentelyä yli organisaatiorajojen.
Kuva
Kuvateksti
Seniorin hyvinvointineuvolan tavoiteKuva
Kuvateksti
Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamuodotSeniorin hyvinvointineuvolassa ikääntyviä rohkaistaan löytämään omat voimavaransa mielekkään ja aktiivisen arjen ylläpitämiseksi. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä ja tunnistaa ikääntyvän terveysriskejä, edistää turvallista ikääntymistä omassa kotiympäristössä ja antaa tietoa eri palveluista oikea-aikaisesti. Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa seniorin toimijuutta oman hyvinvointinsa edistäjänä hyödyntäen yhteistyötä ja verkostoja. Verkostot koostuvat hyvinvointialueen toimijoista ja palveluista, kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävistä toiminnoista sekä seurakuntien, järjestöjen ja vapaaehtoisten asiantuntijuuden ja osaamisen hyödyntämisestä.
Seniorin hyvinvointineuvolassa työskentelee terveyden- tai sairaanhoitajia, joiden vastinpareina ovat kuntien hyvinvointikoordinaattorit verkostoineen. Yhteistyötä rakennetaan yhteisövaikuttavuuden periaatteita noudatellen.
Toimintamallin perustoimintoja ovat
- Avoimet, matalan kynnyksen vastaanotot ilman ajanvarausta. Vastaanottoja on pyritty viemään sinne, missä kohderyhmä luontaisesti liikkuu. kuten kirjastot, seurakuntien tilat ja kylätalot.
- Kohtaamispaikat ja tapahtumat terveys- ja hyvinvointiteemojen ympärillä yhteistyössä kuntien, yhdistysten ja seurakuntien kanssa. Eri alueilla olemassa olevia kohtaamispaikkoja on hyödynnetty.
- 68-vuotiaille kohdennetut hyvinvointitarkastukset, joilla pyritään seulomaan yksi ikäluokka vuosittain.
Toimintamallin avulla voidaan edistää ikääntyvien kaatumisten ennaltaehkäisyä, FINGER-toimintamallin mukaisia teemoja ja nostaa esille seniorivuosiin varautumiseen liittyviä asioita. Liikkuvan elämäntavan edistäminen, mielen hyvinvointi sekä arjen turvallisuus ovat myös kärkiteemoja toimintamallin sisältöjä suunniteltaessa.
Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamalli vahvistaa hyvinvointialueen ennaltaehkäiseviä palveluita, keventää palvelurakennetta ja muodostaa yli 65-vuotiaille, itsenäisesti kotona asuville keskisuomalaisille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävän palvelukokonaisuuden.
Digitaalista asiointia on vahvistettu sähköistä esitietolomaketta ja videovastaanottoja hyödyntämällä. Jatkossa Keski-Suomen hyvinvointitarjotin ja -lähete vahvistavat asiakkaan ohjaamismahdollisuuksia ja tukevat hyvinvointi- ja terveydenedistämistyöskentelyä.
Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamalli kuuluu Keski-Suomen hyvinvointialueen ikääntyvien asiakasohjauksen kokonaisuudessa ennaltaehkäisevän tuen palveluihin. Hallinnollisesti toiminta on sosiaalihuollon alaisuudessa, mutta työntekijät ovat terveyden- tai sairaanhoitajia ja kirjaavat terveydenhuollon rekisteriin. Tämä mahdollistaa vahvan yhteistyön sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnalla.
Keski-Suomen hyvinvointialueen strategia, toimeenpano-ohjelmat, järjestämisen linjaukset ja hyvinvointisuunnitelmat raamittavat toimintamallia. Toimintamallin sisältöjä ohjaa Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027 (valtioneuvosto.fi) sekä Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 – Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi (valtioneuvosto.fi).
Keski-Suomen Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamallin kehittäminen on osa Keski-Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus Kestävän kasvun ohjelmaan saadaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) ja sen koordinoinnista vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.
Kohderyhmänä on koko maakunnan yli 65-vuotiaat asukkaat, jotka eivät vielä tarvitse säännöllisiä koti- ja asumispalveluita. Keski-Suomen Kestävän kasvun ohjelman 1.vaiheessa toteutettiin kattava palveluvajeanalyysi, jonka mukaan ikääntyneillä mm. koronan aikainen eristäytyminen on lisännyt yksinäisyyttä, heikentänyt toimintakykyä ja lisännyt alkoholin käytön haittavaikutuksia. Vuonna 2022 Keski-Suomen hyvinvointialueen asukkaista yli 65-vuotiaita oli 24,5 prosenttia ja väestöennusteen mukaan vuonna 2035 prosenttimäärän ennustetaan olevan 28,3%. Palveluiden näkökulmasta toimintamalli vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä ja muodostaa ikääntyvien palveluihin varhaisemman tuen portaan.
Asiakasymmärrystä kartoitetaan mm. Vanhusneuvostojen, kokemusasiantuntijoiden sekä seniorineuvolatoimintaa aiemmin toteuttaneiden ammattilaisten kautta.
JUURRUTTAMINEN
Toimintamalli vaatii juurtuakseen omistajan ja johdon sitoutumisen. Toimintamalli on organisaatiossa hallinnollisesti sosiaalihuollon toimintaa, mutta käytännön työtä toteuttavat terveydenhuollon ammattilaiset. Tämä mahdollistaa vuoropuhelun sosiaali- ja terveydenhuollon välillä ja vahvistaa ymmärrystä yhteisestä kohderyhmästä ja palvelukentästä. Hyvinvointialueen kumppanuussopimuksissa on huomioitu terveyden- ja hyvinvointityön tekeminen ikääntyvien ennaltaehkäisevän tuen näkökulmasta ja toiminta on kirjattu palveluverkkoon. HYTE-neuvottelut kuntien, 3.sektorin ja hyvinvointialueen välillä antavat ajankohtaista tietoa eri alueitten ilmiöistä ja tarpeista ja näiden mukaan toimintaa voidaan kehittää.
Viestintä ja toimintamallista tiedottaminen
- Kohderyhmä eli asiakkaat: vanhusneuvostot, eläkeläisjärjestöt, painettu media, digitaalinen viestintä
- Hyvinvointialue: viikkopalaverit, tiedotteet, osastokokoukset, esimerkiksi elämäntapaohjauksen ja kaatumisen ennaltaehkäisyn verkostot, yhteistyöstä sopiminen
- Kunnat: hyvinvointikoordinaattorit, vanhusneuvostot, kumppanuuspöydät
- Ikäinstituutin oppimisverkostot, alueelliset verkostot, esimerkiksi liikunnan edistämisen järjestöt jne.
RESURSSIT
Tehtävää toteuttavilta ammattilaisilta edellytetään valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn ja aktiivisuuteen oman alueen verkostoissa. Työnantaja järjestää ja mahdollistaa osaamisen vahvistamista koulutuksin. Näitä ovat esimerkiksi. aistiyhdyshenkilökoulutus ja elämäntapaohjauksen syventävä koulutus. Yksi kokoaikainen hoitaja pystyy vuoden aikana toteuttamaan n. 300 hyvinvointitarkastusprosessia, joista n. puolet päätyy tarkastukseen saakka. Prosessiin kuuluu asiakaslistojen pyytäminen, kutsujen lähettäminen, esitietojen läpi käyminen sekä tarkastuksen toteuttaminen. Työaikaan mahtuu viikoittain 1-2 avointa vastaanottoa sekä kohtaamispaikkatoiminnan suunnittelu ja toteutus 1-2 kertaa kuukaudessa.
Työnkuva on liikkuvaa ja usein useamman kunnan alueella tapahtuvaa. Toimintaa varten tarvitaan soveltuvat tilat, jotka voivat olla jonkun muunkin kuin hyvinvointialueen tiloja. Ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta on ollut merkityksellistä tuoda toiminta pois sote-keskusten seinien sisältä ja viedä se sinne, missä kohderyhmä luontaisestikin jo liikkuu. Tällöin mielikuvia terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöstä tavallisina, arkisina tekoina on helpompi muodostaa. Tilojen saavutettavuus ja esteettömyys ovat tärkeitä. Toimintaa voidaan toteuttaa esimerkiksi kirjastoissa, kylätaloilla, päiväkeskusten yhteydessä, perhekeskuksissa tai seurakuntien tiloissa.
PROSESSIT
- Rekrytointi: riittävä, osaava henkilöstö, tilat ja työvälineet
- Toiminta-alueen verkostojen kartoittaminen ja kontaktointi: konsultaatiokäytänteet sote-asemien kanssa, kuntayhteistyö, seurakunnat ja järjestöt
- Avoimien vastaanottojen suunnittelu, tilat, aikataulut
- 68-vuotiaiden hyvinvointitarkastusprosessi
- Viestintäsuunnitelmat, vuosikello, jatkuva tiedottaminen
- Tapahtumien sisältöjen ja aikataulujen suunnittelu: yhteisövaikuttavuuden periaatteiden noudattaminen
Toimintamalli kattaa 77% Keski-Suomen kunnista, laajentuminen edellyttäisi lisäresurssia terveyden- tai sairaanhoitajien palkkaamiseen. Pilotoinnin aikana on kokeiltu erilaisia tapoja toteuttaa kohtaamispaikkatoimintaa ja 68-vuotiaiden hyvinvointitarkastusprosessia. Näiden kokeilujen pohjalta on muotoiltu yhtenäiset rakenteet, joita voidaan muokata alueen erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti.
- Yli 65-vuotiaiden terveystarkastusmäärät ovat nousseet:
- n. 1/3 tarkastuksessa käyneistä koki hyvinvointinsa paremmaksi n. 6kk tarkastuksen jälkeen kuin ennen tarkastusta.
- Digitaalista asiointia vahvistettu sähköisen esitietolomakkeen ja videovastaanottojen myötä.
- N. 50% kutsutuista osallistui tarkastukseen, n. 20% ei reagoinut kutsuun tai heitä ei tavoitettu. Loput eivät kokeneet tarvetta tai halukkuutta tarkastukseen, olivat jossain muussa palvelussa tai seurannassa tai vielä työelämässä.
- Hyvinvointitarkastuksissa on todettu hoitamatta jääneitä tai oireettomia kansansairauksia ja ohjattu asiakkaat asianmukaisen hoidon ja seurannan piiriin.
- Tapahtumia toteutettu pilotoinnin aikana n. 150 ja näissä on kohdattu tuhansia asiakkaita
- Yhteistyön ja yhteisen tavoitteen kirkastuminen hyvinvointialueen, kuntien ja 3.sektorin kesken
- Avoimilla vastaanotoilla usein hoidon tarpeen arviointia, ei niinkään ennaltaehkäisevää neuvontaa tai ohjausta
- Seinättömyys, jalkautuminen, verkostoituminen, yhteistyö, asiakaslähtöisyys, kohtaamiset, ennaltaehkäisevät tulokulmat teemoihin tuottavat vaikutuksia ja vaikuttavuutta
- Etsivä ja löytävä vanhustyö: Aktiiviset, osallistuvat seniorit saadaan pysymäänkin aktiivisina, passiivisemmille pyritään välittämään tietoa palveluista ja toimijoista verkostojen kautta
Kansikuva
