Seniorin hyvinvointineuvola Keski-Suomessa, Keski-Suomen HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin avulla pyritään tukemaan keskisuomalaisen seniorin hyvinvointia, terveyttä ja itsenäistä arkea. Tavoitteena on luoda Keski-Suomeen seniorin hyvinvointineuvolan toimintamalli ja vahvistaa hyte-työskentelyä yli organisaatiorajojen.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin avulla pyritään tukemaan keskisuomalaisen seniorin hyvinvointia, terveyttä ja itsenäistä arkea. Tavoitteena on luoda Keski-Suomeen seniorin hyvinvointineuvolan toimintamalli ja vahvistaa hyte-työskentelyä yli organisaatiorajojen.
Keski-Suomessa on toteutettu ikääntyvien terveystarkastuksia, neuvontaa ja palvelutarpeen arviointia hyvin vaihtelevin tavoin. Keski-Suomen Kestävän kasvun ohjelman 1.vaiheessa toteutettiin kattava palveluvajeanalyysi, jonka mukaan ikääntyneillä mm. koronan aikainen eristäytyminen on lisännyt yksinäisyyttä, heikentänyt toimintakykyä ja lisännyt alkoholin käytön haittavaikutuksia. Kehitystyössä kartoitettiin maakunnassa toteutettuja tapoja seniorineuvolatoiminnasta ja pyritään rakentamaan yhteneväinen toimintamalli kotona asuvien senioreitten terveyttä ja hyvinvointia edistävälle toiminnalle. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä ja tunnistaa ikääntyvän terveysriskejä, tukea turvallista ikääntymistä omassa kotiympäristössä ja vahvistaa palveluiden saantia oikea-aikaisesti.
Toimintamallin kehittämistä ohjaa Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027 (valtioneuvosto.fi) sekä Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 – Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi (valtioneuvosto.fi) . Myös Keski-Suomen hyvinvointialueen strategia ja hyvinvointisuunnitelma ovat kehittämisen raameina.
Keski-Suomen Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamallin kehittäminen on osa Keski-Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus toimintamallin käynnistämiseen ja Kestävän kasvun ohjelmaan saadaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) ja koordinoinnista vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.
Kohderyhmänä on koko maakunnan yli 65-vuotiaat asukkaat, jotka eivät vielä tarvitse säännöllisiä koti- ja asumispalveluita. Asiakasymmärrystä kartoitetaan mm. Vanhusneuvostojen, kokemusasiantuntijoiden sekä seniorineuvolaa toteuttaneiden ammattilaisten kautta.