| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintamallia on kehitetty Vantaan ja Keravan alueella.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestörakenne on nuori, mutta 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 6 300 asukkaalla eli 40 % vuoteen 2030. Ikärakenteen muutoksiin perustuvien ennusteiden mukaan alueen sote-kustannusten kasvun ennakoidaan vuosina 2020–2030 olevan keskimäärin 2,3 % vuodessa (koko maassa 1,4 %). (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma.)

Tavoitteena on tukea ja mahdollistaa hyvinvointialueen ikääntyneiden asukkaiden mahdollisimman itsenäinen ja toimintakykyinen kotona asuminen. Vanhusten toimintakykyä tuetaan ja elämänlaatua parannetaan järjestämällä yksilöllisiä, ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Tärkeää on verkostoyhteistyö ja poikkihallinnollinen hyte-toiminta, perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevät palvelut sekä kolmannen sektorin hyvinvointia ja osallisuutta tukevat toiminnat. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma.)

Kehittämisessä huomioidaan hyvinvointialueen kaksikielisyys sekä väestön monikielisyys. Painomateriaalit tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi. Video on tekstitetty suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi. Verkkosivuilla hyödynnetään Google-kääntäjää, joka mahdollistaa verkkosivutekstien kääntämisen yli 120 kielelle.

-Osallisuussuunnitelma

-palveluverkkosuunnitelma

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella koronakriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten avun tarvetta ja pidempiaikaisen syrjäytymisen riskiä. Vaikka ikäihmisten osuus on alueen väestömäärästä kasvanut alueella viime vuosien aikana ja aiheuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta ikääntymiseen liittyvään sairastavuuteen ja sosiaalipalveluiden tarpeeseen liittyen, niin korona on osaltaan aiheuttanut merkittävää häiriötä palvelutarpeeseen ja ikäihmisten sote-palveluiden käyttöön. Palvelutarpeiden oikea-aikainen tunnistaminen on viivästynyt.

Kehittämistyön toimenpiteillä edistetään hoitotakuun toteutumista sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia tukee ikäihmisten toimintakykyistä kotona asumista. Vahvistamalla ohjausta ja neuvontaa sekä yhteistyörakenteita on mahdollista tukea iäkkään toimijuutta, tunnistaa varhaisemmin piileviä tuen tarpeita ja ohjata oikeaan toimintaan sekä tukea toimintakykyistä kotona asumista. Toimenpiteillä saadaan hillittyä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia ja vastataan strategian mukaisiin painopisteisiin ja tavoitteisiin:

Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta

Heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden palveluihin pääsy paranee ja tunnistamme entistä paremmin paljon palveluja tarvitsevat asiakkaamme.

Vanhusten toimintakykyä tuetaan ja elämänlaatua parannetaan järjestämällä yksilöllisiä, ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä palveluja.
Parannamme palveluja

Nopeutamme palveluihin pääsyä.

Neuvontapalvelumme ja asiakasohjauksemme ovat saavutettavia ja toimivia.

Kehitämme digitaalisia palveluja suunnitelmallisesti siten, että niistä muodostuu asiakkaan hyvinvointia ja ammattilaisten työtä tukeva kokonaisuus.
Toimimme yhdessä

Järjestöjen, yritysten sekä muiden yhteistyökummaneiden palvelut ovat mukana asiakkaillemme tarjottavassa palveluvalikossa vaikuttavalla tavalla.)

-osallisuussuunnitelma

-palveluverkkosuunnitelma

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Vaikka ikäihmisten osuus on alueen väestömäärästä kasvanut alueella viime vuosien aikana ja aiheuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta ikääntymiseen liittyvään sairastavuuteen ja sosiaalipalveluiden tarpeeseen liittyen, niin Korona on osaltaan aiheuttanut merkittävää häiriötä palvelutarpeeseen ja ikäihmisten sote-palveluiden käyttöön. Tämän seurauksena palvelutarpeiden oikea-aikainen tunnistaminen on viivästynyt.

Säännöllisessä kotihoidossa olevien asiakkaiden määrässä oli reilun 40 % lasku vuonna 2021 verrattuna vuosien 2017–2019 asiakasmäärien keskiarvoon, muutos oli huomattavissa jo 2020 asiakasmäärissä. Hoitovelan palvelutarpeet näkyvät myös Hätäkeskuksen välittämien sosiaali- ja kriisipäivystyksen toteuttamien nostoaputehtävien nousuna; vuonna 2019 nostoaputehtäviä oli keskimäärin 139 kpl (tilastot 8kk:lta touko-joulukuu, puuttuvat kk:t korvattu moodilla), 2021 235kpl ja vuonna 2022 22.9. mennessä oli toteutunut jo 264kpl nostoaputehtävää alueella, mikä kertoo ikäihmisten kotona pärjäämisen haasteiden lisääntymisestä. Vuosien 2019–2021 (tammi-marraskuu) luvut koostuvat Vantaan tehtävistä.

FinSote tutkimuksen (2020) tuloksien mukaan 65 vuotta täyttäneistä 9,1 % ja 75 vuotta täyttäneistä 12,5 % tunsi olonsa yksinäiseksi. 75 vuotta täyttäneistä 44 % asuu yksin. Koronapandemian aikaiset rajoitukset vaikuttivat erityisen voimakkaasti iäkkäisiin (riskiryhmät, pitkäaikaissairaat, riippuvaisuus muiden avusta). Alueella iäkkäiden henkilöiden palveluntarpeen arvioiden käsittelyssä odotusajan mediaani lähti kasvamaan viivästyttäen avun saantia. Vanhuspsykiatristen palveluiden määrien laskuun perustuen voidaan arvioida pandemian aiheuttaneen hoitovelkaa päihde- ja mielenterveyden palveluissa ikääntyneillä.

Vanhuspalvelujen toimialan perustehtävä on vastata Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhusväestön lakisääteisistä ja tarpeenmukaisista palveluista ja mahdollistaa vanhusten omannäköinen kotona asumisen tai asumisen kodinomaisessa asuinympäristössä elämän loppuun asti.

Oikea-aikaiset palvelut varmistetaan kohdennetulla neuvonnalla, ohjauksella ja palvelutarpeen arvioinnilla.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallin kehittäminen aloitettiin syksyllä 2023 yhteistyöllä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ikääntyneiden asiakasohjauksen kanssa sekä järjestöseminaarin järjestämisellä. Seminaariin osallistui laajasti eri järjestöjen ja toimijoiden edustajia sekä hyvinvointialueen ammattilaisia.

Perustettiin Hyväikä kehittämisryhmä

Projektiryhmä

Järjestöseminaari

Työpajatyöskentely

Tavoiteltu muutos

Vahvistamalla ohjausta ja neuvontaa sekä yhteistyörakenteita on mahdollista tukea iäkkään toimijuutta, tunnistaa varhaisemmin piileviä tuen tarpeita ja ohjata oikeaan toimintaan sekä tukea toimintakykyistä kotona asumista. Näillä toimenpiteillä saadaan myös hillittyä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue – Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä Investoinnilla 1 tavoiteltu vaikuttavuus: Haavoittuvien ryhmien sote-palvelutarve vähenee, koska heitä on voitu tukea arjessa aikaisemmin toimivien palveluketjujen ja kokonaisuuksien, matalan kynnyksen ja jalkautuvien palveluiden avulla oikea-aikaisesti. Hoitoonpääsy nopeutuu.

Muutoksen mittaaminen

Työpajojen sekä jalkautumisten yhteydessä on tehty palautekyselyitä. Kyselyt on kohdennettu niin toimijoille, kuin asiakkaillekin.

Toteutussuunnitelma

Työpajatyöskentely (jalkautuvatyö ja yhteistyö, viestintä, etsivä ja löytävä vanhustyö, digi)

Jalkautuminen ja osallistuminen eläkeläisjärjestöihin sekä tapahtumiin ja tilaisuuksiin

Seniorineuvonnan hyvinvointikiertueet

Palveluoppaan päivittäminen

Verkkosivujen kehittäminen

Tarmoa-alustan pilotointi

Verkostoyhteistyöalusta pilotointi

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistyöstä hyötyvät kaikki hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluista tietoa tarvitsevat asukkaat, läheiset sekä ammattilaiset.

1.  Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat iäkkäät, joilla todettua tai piilossa olevaa psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvää tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ikäihmisten asiakasraati on osallistunut kehittämistyöhön muun muassa kommentoimalla tuotettua ikääntyneiden palveluopasta, osallistumalla keväällä 2024 digitaalisen Tarmoa-alustan kokeiluun sekä syksyllä 2024 antamalla kommentteja suunnitteilla olevista info- ja ohjausvideoista. Ikääntyneiden asiakasraati koostuu 12-15 raatilaisesta. Tarmoa-alustan kokeiluun on osallistunut alueen ikäihmisiä myös jalkautuvan toiminnan yhteydessä keväällä 2024.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty kyselyillä sekä työpajoissa, joiden aiheita ovat olleet muun muassa yhteistyötoiminta, viestintä sekä etsivä ja löytävä vanhustyö. Työpajoissa on ollut mukana kohderyhmää edustamassa itseään ja/tai alueella ikääntyneiden parissa toimivaa toimijaa.

2. Ammattilaiset

Kehittämistyötä on tehty jatkuvassa yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa. Yhteistyötä ja -kehittämistä tehtiin monipuolisesti eri toimijoiden kanssa esimerkiksi työpajoissa ja muissa tapahtumissa sekä kyselyillä. Työpajoihin osallistui hyvinvointialueen ammattilaisten lisäksi laajasti yhteistyökumppaneita, järjestöjen, yhdistysten sekä muiden toimijoiden edustajia. Yhteistyötä tekemällä saatiin tärkeää tietoa ja monipuolista asiakasymmärrystä kehittämistyön tueksi, jolla varmistetaan kehittämistoimien kohdentuvan todellisiin tarpeisiin.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Mobiiliverkosto -Keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeeminen verkostoyhdyspintatyö | Innokylä (innokyla.fi)

Mobiiliverkosto kulkee kehittämisessä nimellä Verkostoyhteistyö alusta.

Idean valinta

Senioritoimintamallissa kehitetään kahta toisiinsa vahvasti kytkeytyvää osa-aluetta.

Etsivä ja löytävä vanhustyö hyvinvointialuetasoinen malli

-luodaan koordinoiva malli

-verkostoyhteistyönalustan pilotointi
Ohjauksen kehittäminen

-Seniorineuvonnan hyvinvointikiertue (+infokirje)

-ikääntyneiden palveluopas

-jalkautuminen seniorijärjestöihin

-verkkosivujen kehittäminen

-tietoiskuvideot/ohjausvideot/infovideot

Senioritoimintamallissa kehitetään kahta osa-aluetta. Etsivä ja löytävä vanhustyö hyvinvointialuetasoinen malli ja ohjauksen kehittäminen.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Verkostoyhteistyöalusta:

Alusta mahdollistaa eri toimijoiden, kuten järjestöjen ja palveluohjaajien yhteistyön, jolloin voidaan tehokkaammin löytää ja auttaa niitä ikääntyneitä, jotka eivät aktiivisesti hae tukea.

Ammattilaiset löytävät alustalta tietoa eri järjestöjen tai yhdistysten toiminnasta.

Idean testaus asiakkaalla

Palveluopas

-palautetta saatu asiakasraadilta

-avoin palaute asiakkailta, ammattilaisilta ja yhteistyökumppaneilta

Eläkeläisjärjestöesittäytymiset

-palautetta saatu paikan päällä sekä jälkikäteen

Seniorineuvonnan hyvinvointikiertue

-palautetta kerätty lomakkeella

-palautetta saatu suullisesti paikan päällä

-palautetta saatu muita kanavia pitkin

Verkostoyhteistöalusta

-Työpajassa työstetty alustaa yhteistyössä toimijoiden kanssa

Ratkaisun testaaminen

Seniorineuvonnan hyvinvointikiertue pilotti v 2024.

Palveluopas painatettu alkuvuodesta 2024, pilottiversio

Verkostoyhteistyön alusta pilotti

Tarmoa pilotti

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Senioritoimintamalli on osa HYVÄikä-hankekärkeä, jonka tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona asumista kohdentaen palveluita ennakoivalla otteella ja selkiyttäen ikäihmisten kotiin tuotettavien palveluiden kokonaisuutta hyvinvointialueella nivoen se luontevasti koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaan huomioiden heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat ikäihmiset. Ikäihmisten oikea-aikainen palveluiden piiriin pääsy / hoitoon pääsy paranee ennakoivalla otteella piileviä tukitarpeita ja ongelmia varhain tunnistamalla (kalliiden palveluiden tarve laskee per asukas) ja toimintakykyinen kotona asuminen on mahdollista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuella.

HYVÄikä pitää sisällään kaksi toimintamalli kokonaisuutta:

Senioritoimintamallissa luodaan toimintamallit, joiden avulla etsivää ja löytävää vanhustyötä pyritään laajentamaan, varhaisia tukitarpeita tunnistamaan, ohjausta- ja neuvontaa sekä tarpeisiin vastaavia toimintoja edelleen kehittämään ja yhteydenottoa huolitilanteissa helpottamaan.

Senioritoimintamalli pitää sisällään kaksi vahvasti toisiinsa yhteydessä olevaa toimintamallia.

Toimintamallien tarkemmat kuvaukset:

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimialaan integroitu kehittämistyö

Toimintamallin juurtuminen osaksi organisaation arjen toimintaa on huomioitu läpi kehittämisen ja huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Kaikki toimintamallissa kehitetyt toimenpiteet pohjautuvat aitoihin arjen tarpeisiin, joita on saatu esille erilaisten selvitysten sekä kuulemisten kautta.

Kehittämistyö on tehty vahvasti vanhusten palvelujen toimialaan integroituna ja kaikilla toimenpiteillä on ollut vastinpari toimialalla. Kehittämistyössä pilotoituidut toimenpiteet siirretään suunnitelmallisesti toimialan vastinparille kapulanvaihtona ennen hankkeen päättymistä. Pilottien perusteella muotoillaan toimiva, kestävä, kustannustehokas ja tarpeisiin vastaava ehdotus jatkossa hyödynnettäväksi.

Toimintamallista on tehty ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointi (IVA)

Arvioinnissa esille nousivat hyvinvointialueen väestön monikielisyys ja näin ollen haaste viestiä toiminnasta sekä tarjota palvelua yhdenveraisesti kielestä riippumatta. Jonkin verran vaikutuksia kokeiluvaiheessa todettiin olevan maantieteellisellä sijainnilla, sillä pilotointivaiheessa kokeiluja tehdään vain tietyillä alueilla.

Toimintamallien juurtuessa osaksi pysyvää toimintaa tulee palvelun olla kaikkien saatavilla riippumatta esimerkiksi maantieteellisestä sijainnista tai puhutusta kielestä. Viestintään ja tiedottamiseen tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi panostamalla selkokieliseen viestintään.

Senioritoimintamalli (vanhuspalveluvetoinen), Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I4)

Kuva