Ohjauksen kehittäminen ikääntyneiden palveluissa (RRP, P4,I1, I4)

Oikea-aikaiset palvelut varmistetaan kohdennetulla neuvonnalla, ohjauksella ja palvelutarpeen arvioinnilla.

Toimintamallin nimi
Ohjauksen kehittäminen ikääntyneiden palveluissa (RRP, P4,I1, I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Oikea-aikaiset palvelut varmistetaan kohdennetulla neuvonnalla, ohjauksella ja palvelutarpeen arvioinnilla.

Toteutuspaikka
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Tietoa ja ohjausta ikääntyvien palveluista Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Kuva
Toimintamallin kuvaus.

Tekijä

Katja Heinänen

Luotu

25.11.2024

Viimeksi muokattu

30.06.2025
Ratkaisun perusidea

Ohjauksen kehittäminen ikääntyneiden palveluissa on osa Senioritoimintamalli (vanhuspalveluvetoinen), Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I4) | Innokylä kokonaisuutta. 

Hyväikä -kärjessä luodaan senioritoimintamalli, jonka avulla etsivää ja löytävää vanhustyötä pyritään laajentamaan, varhaisia tukitarpeita tunnistamaan, ohjausta- ja neuvontaa sekä tarpeisiin vastaavia toimintoja edelleen kehittämään ja yhteydenottoa huolitilanteissa helpottamaan.

Senioritoimintamalli pitää sisällään kaksi vahvasti toisiinsa yhteydessä olevaa toimintamallia ohjauksen kehittäminen ikääntyneiden palveluissa ja Etsivä ja löytävä vanhustyö hyvinvointialuetasoinen malli | Innokylä

 

Senioritoimintamallissa ohjausta kehitettiin 

  • kehittämällä jalkautuvaa työtä (Senioreiden hyvinvointikiertue, eläkeläisjärjestöihin jalkautuminen)  

  • kehittämällä viestintää (ikääntyneiden palveluopas, muut painomateriaalit, verkkosivujen kehittäminen, ohjausvideot)

  • kehittämällä digitaalista ajanvarausta (Maisa ajanvarauslupa pilotti)

     

Jalkautuvan työn kehittäminen

  • Seniorineuvonnan/senioreiden hyvinvointikiertue

Hyvinvointikiertue suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä HYVÄHyte-hankekärjen kanssa. Tammi-lokakuun aikana järjestettiin 9 tapahtumaa eri puolilla hyvinvointialuetta paikoissa, joissa ikääntyneitä liikkuu esimerkiksi terveysasemilla ja kirjastoissa. Tapahtumista viestittiin monikanavaisesti verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, palveluoppaassa sekä yli 75-vuotialle lähetetyllä infokirjeellä. 

Kiertueen tapahtumissa kohdattiin yhteensä 510 alueemme ikääntynyttä ja mukana oli 26 eri toimijaa esittelemässä toimintaansa.

Hyvinvointikiertueen saaman suosion ja positiivisen palautteen myötä Seniorineuvonta jatkaa jalkautumista osana Hyvinvointitoimijat tutuksi-infoja vuoden 2025 aikana.

Katso lisää:

VAKEn hyvinvointikiertue alkaa tammikuussa – infotapaamisia senioreille, nuorille ja nuorille aikuisille | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

VAKEn hyvinvointikiertue ylitti odotukset – Hyvinvointitoimijat tutuiksi- infot kutsuvat yhä enemmän osallistujia | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Hyvinvointikiertueelta ohjausta ja neuvontaa alueen senioreille, nuorille ja nuorille aikuisille | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

 

  • Eläkeläisjärjestöihin jalkautuminen

Eläkeläisjärjestöihin jalkauduttiin kertomaan ikääntyneille suunnatuista palveluista. Tapaamisissa kerrottiin hyvinvointialueen palveluista sekä muista keskeisistä esimerkiksi kuntien ja muiden toimijoiden hyvinvointia tukevista palveluista. Tavoitteena oli lisätä tietoa erilaisista palveluvaihtoehdoista sekä kuinka palveluihin hakeudutaan ja kuinka toimia tilanteessa, jossa herää huoli ikäihmisestä. Tapaamisissa oli esillä myös etsivän ja löytävän vanhustyön ja verkostotyön näkökulmaa. 

Kokemusten pohjalta luotiin ehdotus eläkeläisjärjestöihin jalkautumisesta jatkossa.

 

Hyvinvointikiertueen ja eläkeläisjärjestöihin jalkautumisen lisäksi jalkauduttiin erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Tammikuu 2024 - helmikuu 2025 välisenä aikana kohdattiin yhteensä yli 1800 ikääntynyttä.

 

Viestinnän kehittäminen

  • Ikääntyneiden palveluopas 

Ikääntyneiden palveluoppaaseen on koottu kaikkien ikääntyneille keskeisten hyvinvointialueen toimipisteiden ja palvelujen yhteystiedot. Oppaassa on kerrottu, mitä eri palvelut tarkoittavat, mitä ne pitävät sisällään ja kenelle ne on suunnattu. Lisäksi palveluoppaasta löytyy tietoa Vantaan ja Keravan kaupunkien palveluista, ulkoilu- ja liikuntapaikoista sekä erilaisista ikääntyneiden harrastusmahdollisuuksista. Oppaaseen on koottu tietoa myös järjestöjen ja seurakuntien palveluista.

Palveluoppaan päivittämisessä oli mukana hyvinvointialueen ammattilaisia sekä kuntien ja muiden toimijoiden edustajia.

 Alkuvuodesta 2024 palveluoppaan pilottiversiota painatettiin 5000 kpl ja sitä toimitettiin saataville esimerkiksi Vantaa-infoihin, Keravan asiointipisteelle, kirjastoihin sekä terveysasemille. Pilottiversiosta kerättiin ja saatiin palautetta ikääntyneiltä itseltään, asiakasraadilta sekä ammattilaisilta. 

Toinen painos julkaistiin kesällä 2024, jonka yhteydessä oppaasta julkaistiin myös ruotsinkielinen versio. 

Palveluopasta painatettiin vuoden 2024 aikana yhteensä 10 500 kpl.

Vuonna 2025 palveluopasta painatettiin 1000kpl lisäerä. 

Hankkeessa luotiin toimintamalliehdotus, jossa määriteltiin palveluoppaan päivitystä ja jakelua koordinoivat henkilöt. Toimintamallin tarkoituksena on varmistaa palveluoppaan säännöllinen päivittäminen sekä sujuva jakelu asiakkaille hyvinvointialueen sekä muiden yhteistyökumppaneiden kautta. 

Katso lisää:

Ikääntyneiden palveluopas tulossa alkuvuodesta 2024 | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Ikääntyneiden palveluopas on nyt julkaistu – löydät sen verkosta ja palvelupisteiltä | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

 

  • Muut painomateriaalit

Luotiin uudet Seniorineuvonnan esitteet. Käyntikortti, jossa on Seniorineuvonnan yhteystiedot sekä SOTE-esite, jossa yhdistyy Seniorineuvonnan kuvaus ja yhteystiedot sekä terveysaseman toiminta ja yhteystiedot.  SOTE-esitteen tavoitteena on lisätä tietoa ja edistää asiakkaiden ohjautumista suoraan oikeaan palveluun.

Suomenkielisiä esitteitä painatettiin 800kpl + 800kpl, ruotsinkielisiä 200kpl + 200kpl.

Lisäerä 1000kpl käyntikortteja painatettiin alkuvuodesta 2025.

Materiaaleja jaettiin käyttöön ammattilaisille sekä jaettiin erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

 

  • Verkkosivujen kehittäminen 

Hyvinvointialueen verkkosivuille luotiin Ikääntyneiden palveluihin hakeutuminen sivu kuvaamaan vanhusten palveluihin hakeutumista. Uuden sivun tavoitteena on selkeyttää vanhusten palveluihin hakeutumisen prosessia sekä tukea asiakkaita oikeaan palveluun hakeutumisessa sekä itsenäiseen tiedon hankintaan. 

Osana hyvinvointialuetasoista kehittämistä luotiin palvelujen sivuille asiakkaita ohjaavia Toimi näin-elementtejä, jotka tukevat palveluihin ohjautumista. 

Voi hyvin eläkkeellä-sivua kehitettiin käyttäjäkokemusten pohjalta. Tarpeita ja toiveita sivun sisällöstä kerättiin webropol-kyselyllä hyvinvointialueen asukkailta sekä ikääntyviä kohtaavilta ja ohjaavilta ammattilaisilta. 

 

  • Ohjausvideot

Osana monikanavaista viestintää luotiin Välittäminen ja huoli ikääntyneestä -animaatiovideo.

Välittäminen ja huoli ikääntyneestä videon tarkoituksena on muistuttaa toisista välittämisen tärkeydestä ja ohjata kuinka toimia kun kohtaa henkilön josta herää huoli. Videossa kerrotaan Seniorineuvonnasta, mikä on huoli-ilmoitus ja kuinka se tehdään.

Lisäksi luodaan lyhyitä infotallenteita keskeisistä palveluista kuten esimerkiksi Seniorineuvonta, apuvälinepalvelut, omaishoito ja perhehoito. Tavoitteena on tehdä lyhyitä informatiivisia videoita matalan kynnyksen toteutuksella. Tallenteet tehdään yhteistyössä palvelujen ammattilaisten kanssa ja julkaistaan hyvinvointialueen Youtube-kanavalla.

Katso lisää:

Välittäminen ja huoli ikääntyneestä - YouTube

Jokainen on välittämisen arvoinen - älä sulje silmiäsi apua tarvitsevalta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

 

  • Uutiskirjeen pilotointi

Uutiskirjeen tarkoituksena on viestiä yhteistyökumppaneille säännöllisesti ajankohtaista aiheista ja tulevista tapahtumista. Uutiskirjeen kautta yhteistyökumppaneita on myös kutsuttu mukaan esimerkiksi kehittämistyöpajoihin. Vanhusten palvelujen uutiskirjettä on pilotoitu vuoden 2024 aikana.

 

Maisa ajavarauslupa pilotti

Maisa ajanvarauslupa pilotin (2.9.-31.12.2024) tarkoituksena oli ottaa tuetusti käyttöön iäkkäiden asiakasohjauksessa asiakas- ja potilastietojärjestelmässä (Apotti) olemassa oleva ominaisuus käyttöön, jonka avulla asiakkaat pystyvät varaamaan asiakasportaalin (Maisa) kautta ammattilaiselle ajan (ajanvarauslupa). Tavoitteena oli lisätä ammattilaisten osaamista ominaisuuden käyttöön, sillä aikaisemmin ajanvaraukset ovat tapahtuneet vain puhelimitse. Lisäksi tavoitteena oli mahdollistaa sosiaalihuollon asiakkaille digitaalisesti ajan varaaminen. Pilotointi tapahtui Iäkkäiden asiakasohjausyksikössä ja pilottiin osallistui yhteensä 24 palveluohjaajaa, jotka työskentelevät omaishoitoperheiden parissa.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

HYVÄikä kehittämiskärjen kohderyhmänä ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat iäkkäät, joilla todettua tai piilossa olevaa psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvää tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta.  Kehittämistyöstä hyötyvät kuitenkin kaikki hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluista tietoa tarvitsevat asukkaat, läheiset sekä ammattilaiset. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ikäihmisten asiakasraati on osallistunut kehittämistyöhön muun muassa kommentoimalla tuotettua ikääntyneiden palveluopasta, osallistumalla keväällä 2024 digitaalisen Tarmoa-alustan kokeiluun sekä syksyllä 2024 antamalla kommentteja suunnitteilla olevista info- ja ohjausvideoista sekä keväällä 2025 osallistunut Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjottimen käyttäjätestaukseen. Ikääntyneiden asiakasraati koostuu 12-15 raatilaisesta.  Alueen ikäihmiset ovat osallistuneet keväällä 2024 Tarmoa-alustan kokeiluun ja keväällä 2025 Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjottimen testaukseen jalkautuvan toiminnan yhteydessä. 

Senioritoimintamallissa yhteiskehittämistä tehtiin monipuolisesti eri toimijoiden kanssa esimerkiksi työpajoissa. Työpajoihin osallistui alueen ikääntyneitä, järjestöjen, yhdistysten ja muiden toimijoiden edustajia sekä hyvinvointialueen työntekijöitä. Yhteistyötä tekemällä saatiin tärkeää tietoa ja monipuolista asiakasymmärrystä kehittämistyön tueksi, jolla varmistetaan kehittämistoimien kohdentuvan todellisiin tarpeisiin. 

Kehittämisessä huomioidaan hyvinvointialueen kaksikielisyys sekä väestön monikielisyys. Painomateriaalit tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi. Animaatiovideo on tekstitetty suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi. 

Lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivujen sisältö voidaan kääntää yli 120 kielelle Google-kääntäjä ominaisuuden avulla. Tällä ominaisuudella myös hyvinvointitarjottimen palveluiden ja tapahtumien tiedot ovat käännettävissä.  Verkkosivuilla hyödynnetään Google-kääntäjää, joka mahdollistaa verkkosivutekstien kääntämisen yli 120 kielelle. 

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurtuminen osaksi organisaation arjen toimintaa on huomioitu läpi kehittämisen ja huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Kaikki toimintamallissa kehitetyt toimenpiteet pohjautuvat aitoihin arjen tarpeisiin, joita on saatu esille erilaisten selvitysten sekä kuulemisten kautta. 

Kehittämistyö on tehty vahvasti vanhusten palvelujen toimialaan integroituna ja kaikilla toimenpiteillä on ollut vastinpari toimialalla. Kehittämistyössä pilotoituidut toimenpiteet siirretään suunnitelmallisesti toimialan vastinparille kapulanvaihtona ennen hankkeen päättymistä. Pilottien perusteella muotoillaan toimiva, kestävä, kustannustehokas ja tarpeisiin vastaava ehdotus jatkossa hyödynnettäväksi. 

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Maisa ajanvaraus pilotin aikana ammattilaisten toimesta lähetetiin 32 ajanvarauslupaa, joista 17 johti ajanvaraukseen eli 17 omaishoitoperhettä varannut itsenäisesti ajan Maisan ajanvarausluvan kautta. Lisäksi pilotin aikana toteutettiin ammattilaisille kysely, johonka saatiin vastauksia 7kpl. Tuloksista selviää, että ammattilaiset hyödynsivät digitaalista ajanvarauslupaa omaishoitoperheiden kanssa 1–10 kertaa/kk ja ammattilaiset kokivat sen olevat helppokäyttöinen sekä asiakasystävällinen. Haasteeksi ammattilaiset kuvasivat, että asiakkaat eivät hyödyntäneet saatu ajanvarauslupaa tai ammattilaiset eivät kokeneet saavansa työajansuhteen helpotusta, jota oltiin pilotissa ajateltu saavan. Ammattilaiset kertoivat kyselyssä, että osa asiakkaista kokenut digitaalisen ajanvaraamisen helpoksi käyttää ja jotkut asiakkaat kokivat ajanvaraamisen digitaalisesti hankalaksi ja olisivat kaivanneet siihen ammattilaiselta tukea. Pilotti toi hyviä jatkokehittämiskohteita esiin itse toiminnallisuuteen sekä toimintatapoihin, joihin on jatkosuunnitelman jatkuvan palvelutuotannon puolella tehty. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Digitaalisen ajanvarauksen käyttöönottaminen on teknisen toiminnallisuuden opettelun lisäksi työskentelytapojen toiminnan muutosta, joka vaatii viestintää ja tukea. Koska ajanvarauslupa toiminnallisuus oli jo olemassa oleva ominaisuus, tärkeässä roolissa oli yksikön Apotti tukihenkilön rooli. Täten teknisen toiminnallisuuden käyttöönottoa voidaan edistää yksikön omien toimintatapoja huomioiden.  

Kansikuva
Tietoa ja ohjausta ikääntyvien palveluista

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt