Senioritoimintamalli (vanhuspalveluvetoinen), Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I4)
Senioritoimintamallissa luodaan hyvinvointialuetasoinen etsivän- ja löytävän vanhustyön toimintamalli sekä kehitetään ohjausta ja neuvontaa.
Toimintamallin nimi
Senioritoimintamallissa luodaan hyvinvointialuetasoinen etsivän- ja löytävän vanhustyön toimintamalli sekä kehitetään ohjausta ja neuvontaa.
Kuva
Senioritoimintamalli on osa HYVÄikä-hankekärkeä, jonka tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona asumista kohdentaen palveluita ennakoivalla otteella ja selkiyttäen ikäihmisten kotiin tuotettavien palveluiden kokonaisuutta hyvinvointialueella nivoen se luontevasti koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaan huomioiden heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat ikäihmiset. Ikäihmisten oikea-aikainen palveluiden piiriin pääsy / hoitoon pääsy paranee ennakoivalla otteella piileviä tukitarpeita ja ongelmia varhain tunnistamalla (kalliiden palveluiden tarve laskee per asukas) ja toimintakykyinen kotona asuminen on mahdollista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuella.
HYVÄikä pitää sisällään kaksi toimintamalli kokonaisuutta:
- Senioritoimintamalli (vanhuspalveluvetoinen kehittäminen)
- Terveydenhuollon senioritoimintamalli (terveyspalveluvetoinen)
Senioritoimintamallissa luodaan toimintamallit, joiden avulla etsivää ja löytävää vanhustyötä pyritään laajentamaan, varhaisia tukitarpeita tunnistamaan, ohjausta- ja neuvontaa sekä tarpeisiin vastaavia toimintoja edelleen kehittämään ja yhteydenottoa huolitilanteissa helpottamaan.
Senioritoimintamalli pitää sisällään kaksi vahvasti toisiinsa yhteydessä olevaa toimintamallia.
Toimintamallien tarkemmat kuvaukset:
Toimintamallia on kehitetty Vantaan ja Keravan alueella.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestörakenne on nuori, mutta 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 6 300 asukkaalla eli 40 % vuoteen 2030. Ikärakenteen muutoksiin perustuvien ennusteiden mukaan alueen sote-kustannusten kasvun ennakoidaan vuosina 2020–2030 olevan keskimäärin 2,3 % vuodessa (koko maassa 1,4 %). (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma.)
Tavoitteena on tukea ja mahdollistaa hyvinvointialueen ikääntyneiden asukkaiden mahdollisimman itsenäinen ja toimintakykyinen kotona asuminen. Vanhusten toimintakykyä tuetaan ja elämänlaatua parannetaan järjestämällä yksilöllisiä, ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Tärkeää on verkostoyhteistyö ja poikkihallinnollinen hyte-toiminta, perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevät palvelut sekä kolmannen sektorin hyvinvointia ja osallisuutta tukevat toiminnat. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma.)
Kehittämisessä huomioidaan hyvinvointialueen kaksikielisyys sekä väestön monikielisyys. Painomateriaalit tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi. Välittäminen ja huoli ikääntyneestä -video on tekstitetty suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi. Verkkosivuilla hyödynnetään Google-kääntäjää, joka mahdollistaa verkkosivutekstien kääntämisen yli 120 kielelle.
Kehittämistyöstä hyötyvät kaikki hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluista tietoa tarvitsevat asukkaat, läheiset sekä ammattilaiset.
1. Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat iäkkäät, joilla todettua tai piilossa olevaa psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvää tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ikäihmisten asiakasraati on osallistunut kehittämistyöhön muun muassa kommentoimalla tuotettua ikääntyneiden palveluopasta, osallistumalla keväällä 2024 digitaalisen Tarmoa-alustan kokeiluun, syksyllä 2024 antamalla kommentteja suunnitteilla olevista info- ja ohjausvideoista sekä keväällä 2025 osallistumalla Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjottimen käyttäjätestaukseen. Ikääntyneiden asiakasraati koostuu 12-15 raatilaisesta. Alueen ikäihmiset ovat osallistuneet keväällä 2024 Tarmoa-alustan kokeiluun ja keväällä 2025 Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjottimen testaukseen jalkautuvan toiminnan yhteydessä.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty kyselyillä sekä työpajoissa, joiden aiheita ovat olleet muun muassa yhteistyötoiminta, viestintä sekä etsivä ja löytävä vanhustyö. Työpajoissa on ollut mukana kohderyhmää edustamassa itseään ja/tai alueella ikääntyneiden parissa toimivaa toimijaa.
2. Ammattilaiset
Kehittämistyötä on tehty jatkuvassa yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa. Yhteistyötä ja -kehittämistä tehtiin monipuolisesti eri toimijoiden kanssa esimerkiksi työpajoissa ja muissa tapahtumissa sekä kyselyillä. Työpajoihin osallistui hyvinvointialueen ammattilaisten lisäksi laajasti yhteistyökumppaneita, järjestöjen, yhdistysten sekä muiden toimijoiden edustajia. Yhteistyötä tekemällä saatiin tärkeää tietoa ja monipuolista asiakasymmärrystä kehittämistyön tueksi, jolla varmistetaan kehittämistoimien kohdentuvan todellisiin tarpeisiin.
Toimialaan integroitu kehittämistyö
Toimintamallin juurtuminen osaksi organisaation arjen toimintaa on huomioitu läpi kehittämisen ja huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Kaikki toimintamallissa kehitetyt toimenpiteet pohjautuvat aitoihin arjen tarpeisiin, joita on saatu esille erilaisten selvitysten sekä kuulemisten kautta.
Kehittämistyö on tehty vahvasti vanhusten palvelujen toimialaan integroituna ja kaikilla toimenpiteillä on ollut vastinpari toimialalla. Kehittämistyössä pilotoituidut toimenpiteet siirretään suunnitelmallisesti toimialan vastinparille kapulanvaihtona ennen hankkeen päättymistä. Pilottien perusteella muotoillaan toimiva, kestävä, kustannustehokas ja tarpeisiin vastaava ehdotus jatkossa hyödynnettäväksi.
Vahvan toimialayhteistyön lisäksi toimintamallissa on tehty yhteistyötä muiden VAKEn RRP-investointien kanssa. Esimerkiksi kehittämistyössä on otettu huomioon ja hyödynnetty Hyvinvoiva VAKE-toimintamallin kehittämiä työkaluja kuten Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjotin.
Lisätietoa Vantaan ja Keravan hyinvointialueen hyvinvointitarjottimesta:
Toimintamallista on tehty ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointi (IVA)
Arvioinnissa esille nousivat hyvinvointialueen väestön monikielisyys ja näin ollen haaste viestiä toiminnasta sekä tarjota palvelua yhdenveraisesti kielestä riippumatta. Jonkin verran vaikutuksia kokeiluvaiheessa todettiin olevan maantieteellisellä sijainnilla, sillä pilotointivaiheessa kokeiluja tehdään vain tietyillä alueilla.
Toimintamallien juurtuessa osaksi pysyvää toimintaa tulee palvelun olla kaikkien saatavilla riippumatta esimerkiksi maantieteellisestä sijainnista tai puhutusta kielestä. Viestintään ja tiedottamiseen tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi panostamalla selkokieliseen viestintään.
Kansikuva
