Senioritoimintamalli (vanhuspalveluvetoinen), Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I4)

Senioritoimintamallissa luodaan hyvinvointialuetasoinen etsivän-  ja löytävän  vanhustyön toimintamalli sekä kehitetään ohjausta ja neuvontaa. 

Toimintamallin nimi
Senioritoimintamalli (vanhuspalveluvetoinen), Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Senioritoimintamallissa luodaan hyvinvointialuetasoinen etsivän-  ja löytävän  vanhustyön toimintamalli sekä kehitetään ohjausta ja neuvontaa. 

Toteutuspaikka
Vantaa ja Kerava
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Mari Ventola

Luotu

20.10.2023

Viimeksi muokattu

18.12.2024
Ratkaisun perusidea

Hyväikä -kärjessä luodaan senioritoimintamalli, jonka avulla etsivää ja löytävää vanhustyötä pyritään laajentamaan, varhaisia tukitarpeita tunnistamaan, ohjausta- ja neuvontaa sekä tarpeisiin vastaavia toimintoja edelleen kehittämään ja yhteydenottoa huolitilanteissa helpottamaan.

Toimintaympäristö

Covid-19 – pandemia on vaikuttanut käytännössä jokaiseen Vantaan ja Keravan asukkaaseen, yritykseen ja organisaatioon. Pandemia ja sen aiheuttamat vaikutukset ilmailu- ja matkailuteollisuuteen ovat vaikuttaneet suorasti varsinkin Vantaan väestöön, sillä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Aviapoliksen henkilökuntaa on joutunut lomautusten ja muiden säästötoimenpiteiden pariin ja matkailuala oli pitkään täysin pysähdyksissä. Sosiaali- ja terveydenhuolto on puolestaan joutunut perustamaan erittäin nopeassa aikataulussa uusia toimintoja, joista merkittävimpinä mainittakoon koronatestaus-, tartunnanjäljitys- sekä rokotustoiminnot. Uusien toimintojen perustaminen sekä välttämättömien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen ylläpito on aiheuttanut alueille hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen VaKeHyva – Hyvät palvelut 2.0 -hankkeen keskiössä on tämän velan hoitaminen ja hoidon, kuntoutuksen sekä palveluiden puutteesta kärsineiden ihmisten tilanteen parantaminen. 

-Osallisuussuunnitelma

-palveluverkkosuunnitelma

-Hyvinvointisuunnitelma?

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

HYVÄikä kehittämiskärjen kohderyhmänä ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat iäkkäät, joilla todettua tai piilossa olevaa psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvää tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta.  

Vahvistamalla ohjauksen ja neuvonnan sekä yhteistyön rakenteita on mahdollista tukea toimintakykyistä kotona asumista, tunnistaa varhaisemmin piileviä tukitarpeita sekä varmistaa oikea-aikainen hoitoon pääsy. 

Hyvinvointialueen ikääntyneiden asiakasraati on osallistunut kehittämistyöhön muun muassa osallistumalla keväällä 2024 digitaalisen Tarmoa-alustan kokeiluun sekä syksyllä 2024 antamalla kommentteja suunnitteilla olevista info- ja ohjausvideoista. Ikääntyneiden asiakasraati koostuu 12-15 raatilaisesta. Asiakasraadit ja kehittämisryhmät | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi) Tarmoa-alustan kokeiluun on osallistunut alueen ikäihmisiä myös jalkautuvan toiminnan yhteydessä keväällä 2024. 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty myös työpajoissa, joiden aiheita ovat olleet muun muassa yhteistyötoiminta, viestintä sekä etsivä ja löytävä vanhustyö. Työpajoissa on ollut mukana kohderyhmää edustamassa itseään ja/tai alueella ikääntyneiden parissa toimivaa toimijaa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallista on tehty ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointi (IVA). 

Arvioinnissa esille nousivat hyvinvointialueen väestön monikielisyys ja näin ollen haaste viestiä toiminnasta sekä tarjota palvelua yhdenveraisesti kielestä riippumatta. Jonkin verran vaikutuksia kokeiluvaiheessa todettiin olevan maantieteellisellä sijainnilla, sillä pilotointivaiheessa kokeiluja tehdään vain tietyillä alueilla. 

Toimintamallien juurtuessa osaksi pysyvää toimintaa tulee palvelun olla kaikkien saatavilla riippumatta esimerkiksi maantieteellisestä sijainnista tai puhutusta kielestä. Viestintään ja tiedottamiseen tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi panostamalla selkokieliseen viestintään. 

Kansikuva
Senioritoimintamalli 2024-2025

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä