Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku / TTO Päijät-Häme
Toimintamallissa kuvataan ja selkiytetään sosiaalihuollon tuetun työllistymisen palvelupolku. Malli pitää sisällään kuntouttavan työtoiminnan, kehitysvammaisten työhönvalmennus ja työtoiminnan, vammaisten hlöiden työllistymistä tukevan toiminnan shl 27 § d ja työtoiminnan 27 § e.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä (Phhyky/Päijät-Sote) tuottaa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnan 10 kunnalle sekä erityistason palvelut 12 kunnalle. Heinola ja Sysmä tuottavat omat perustason sote-palvelunsa itse. Päijät-Soten Myrskylä ja Pukkila ovat osa Uudenmaan maakuntaa ja siten kuuluvat Uudenmaan Työ- ja elinkeinopalveluiden piiriin.
Työikäisen väestön rakenteellinen työttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla. Tarkasteltaessa työttömien osuutta työvoimasta, Päijät-Häme sijoittuu maakuntien välisessä vertailussa kahden suurimman prosenttiosuuden joukkoon. Vaikka työttömyys on viime vuosina kääntynyt laskuun, vaatii Päijät-Hämeen tilanne yhä palvelujen kehittämistä ja toimialat ylittävää yhteistyötä työllistymisen edistämiseksi. Rakennetyöttömyyden aste eli vaikeasti työllistyvien osuus on Päijät-Hämeessä maakunnista toiseksi korkein. Vaikeasti työllistyvät ovat työikäisiä, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimilla työmarkkinoilla, jonka seurauksena he liikkuvat työttömyyden, työvoimapoliittisten palveluiden ja lyhyiden työsuhteiden välillä.
Tavoitteena on luoda Päijät-Hämeen alueelle asiakkaille selkeä, helposti saavutettava ja tavoitteellinen tuetun työllistymisen palvelupolku sekä tuetun työllistymisen malli, josta löytyy tarvittava asiantuntijuus eri kohderyhmien työllistymisen tukeen.
Phhykyn sosiaalipalveluiden työllistymistä tukevia palveluja ovat kuntouttavan työtoiminnan sekä vammaispalvelujen työhönvalmennuksen sekä työtoiminnan palvelut. Näihin ohjataan asiakkaita mm. TYPin, työikäisten, lapsiperheiden aikuisten sekä vammaispalveluiden sosiaalipalvelujen kautta.
Phhykyn vammaispalvelujen asiakkuudessa on noin 4200 henkilöä. Heistä kehitysvammaisten osuus on noin neljännes. Päiväaikaisen toiminnan palveluissa on reilut 600 henkilöä, joista noin 160 henkilöä on avotyötoiminnassa.
Sosiaalihuollon roolia tuetussa työllistämisessä halutaan kirkastaa.
Lähtötilanteessa selvitettiin seuraavat Phhyky:n palvelupolut, joiden tarkemmat kuvaukset ja mallit ovat ohessa liitteenä: Phhykyn vammaispalvelujen työhönvalmennus (sis. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta SHL §27d ja kehitysvammaisten työhönvalmennus EHL), Vammaisten henkilöiden työtoiminta SHL §27e ja kehitysvammaisten työtoiminta EHL sekä kuntouttava työtoiminta.
Sosiaalihuollon palvelupolkua selkiinnytetään, mallinnetaan sekä yhteensovitetaan Työllisyyden kuntakokeilun, TE-palvelujen, Kelan kuntoutuspalvelujen, järjestötoimijoiden sekä asiakkaiden kanssa.
Tavoitteena on luoda asiakkaille selkeä, helposti saavutettava ja tavoitteellinen tuetun työllistymisen palvelupolku. Palvelut on lisäksi yhteensovitettu TE-palvelujen, Työllisyyden kuntakokeilun, Ohjaamon, TYP-toiminnan, Kelan sekä kunnan (Padasjoki) kanssa. Yhteistyöstä ja sen rakenteista sovitaan eri toimijoiden kesken.
Kokonaisuutta viedään eteenpäin esimerkiksi järjestämällä teemallisia työpajoja täsmennetysti eri kohderyhmille sekä yhteisiä työpajoja monialaiselle verkostolle.
Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan palvelupolkua sekä vammaispalvelujen työhönvalmennuksen asiakkaan palvelupolkuja on työstetty ja selkiytetty. Tavoitteena on luoda asiakkaille selkeä, helposti saavutettava ja tavoitteellinen tuetun työllistymisen palvelupolku.
Vammaispalvelujen työhönvalmennuksen sekä kuntouttavan työtoiminnan palvelupolkuja lähdettiin kuvaamaan työntekijöiden haastattelujen avulla. Haastattelujen ja esityön pohjalta laajennettiin asiakasymmärrystä ja luotiin asiakasprofiilit molemmista palvelupoluista. Palvelupolkujen visualisoinnissa oli mukana LAB ammattikorkeakoulun palvelumuotoilija sekä graafikko.
Palvelupolkujen selkiyttämistyötä on tehty helmikuussa 2022 järjestetyssä työpajassa moniammatillisten asiantuntijoiden sekä asiakasosallistujien kesken.
Toukokuussa 2022 palvelupolkujen selkiyttämistä jatkettiin toisen työpajan avulla, jossa keskityttiin erityisesti palvelupolkujen kriittisiin kohtiin ja pohdittiin keinoja yhteistyön vahvistamiseen asiakkaan tukemiseksi palvelupolullaan. Palvelupolkujen kehittäminen ja selkiyttäminen jatkuu edelleen asiakaskokemuksen ja asiakasnäkökulman keräämisellä kesän 2022 aikana jalkautumalla asiakkaiden pariin.
Hanke järjesti Päijät-Soten päiväaikaisen toiminnan työhönvalmennuksen tiimille viestintä- ja markkinointivalmennuksellisen (Vi-Ma) työpajakokokonaisuuden (syksy 2021-kevät 2022). Konseptointi ja prosessikuvaus liitteenä (huom. keskeneräinen 4/22, palaute ja seuranta 5/22). Pajatyöskentely perustui osallistujien aktiiviseen osallistamiseen ja tuotetut materiaalit jäivät suoraan osallistujien käyttöön ja osaksi arjen työtä.
Vi-Ma -työpajat ovat osa hankkeen tuetun työllistämisen palvelupolkujen selkiyttämisen tavoitekokonaisuutta. Jotta sosiaalihuollon tuetun työllistymisen ja työllistymistä tukevat palvelut olisivat asiakkaille sekä verkostolle helpommin saavutettavammat ja tavoitteellisemmat, tulee palvelua tuottavien toimijoiden viestiä ja kertoa palvelusta samansuuntaisesti. Työpajoissa täsmennettiin myös vammaispalvelujen työhönvalmennuspalvelun sisältöä. Tuloksena: "oikea asiakas, oikeassa palvelussa, oikea-aikaisesti". Keväällä 2022 tehdään osallistujille seurantakyselyt sekä järjestetään seurantatapaaminen. Tarkoituksena on saada juurrutettua työpajassa käsitellyt asiat työhönvalmennuksen perustoimintaan sekä laajentaa samansisältöistä kokonaisuutta myös mm. Päijät-Soten kuntouttavaan työtoimintaan.
Palvelupolkutyöskentelyn tavoitteena on luoda asiakkaille selkeä, helposti saavutettava ja tavoitteellinen tuetun työllistymisen palvelupolku.
Visuaaliset palvelupolkukuvaukset on tarkoitus juurruttaa ammattilaisten työkaluksi asiakastyön tueksi.
Tuetun työllistymisen kokonaisuudessa olemme kehittäneet ja kuvanneet kahta erilaista asiakkaan palvelupolkua:
Vammaispalvelun työhönvalmennuksen palvelupolkua eli ” Valtterin polku ” sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan palvelupolkua eli ” Suvin polku ”
Molempien polkujen sisältöä on rikastutettu työpajatyöskentelyn sekä ammattilaisten kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Palvelupolkukuvauksia on esitelty asiakkaille saadaksemme kuvaa siitä, palveleeko visualisoitu kuvaus asiakkaan eri palvelujen ja sidosryhmien hahmottamista. Kehittämistyö on vaatinut pitkäjänteistä työstöä, useita korjauksia ja paljon viimeistelyä.
Kehittämistyön vaiheita on kuvattu "sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku" diasarjassa. Valmiit ja visualisoidut palvelupolkukuvaukset on liitetty "kuvaa ja jaa " -osiossa.