Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku / TTO Päijät-Häme
Toimintamallissa kuvataan ja selkiytetään sosiaalihuollon tuetun työllistymisen palvelupolku. Malli pitää sisällään kuntouttavan työtoiminnan, kehitysvammaisten työhönvalmennus ja työtoiminnan, vammaisten hlöiden työllistymistä tukevan toiminnan shl 27 § d ja työtoiminnan 27 § e.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa kuvataan ja selkiytetään sosiaalihuollon tuetun työllistymisen palvelupolku. Malli pitää sisällään kuntouttavan työtoiminnan, kehitysvammaisten työhönvalmennus ja työtoiminnan, vammaisten hlöiden työllistymistä tukevan toiminnan shl 27 § d ja työtoiminnan 27 § e.
Toimintamalli lyhyesti
Tavoitteena on sosiaalihuollon työllistymistä tukevien palvelupolkujen selkiyttäminen sekä toimijoiden roolien, työtehtävien ja vastuualueiden kuvaaminen visuaalisen palvelupolkukuvauksen avulla.
Visuaalisilla ja asiakaslähtöisillä palvelupolkukuvauksilla tehdään näkyväksi arkkityyppiasiakkaan etenemistä palvelupolullaan sekä vammaispalvelujen työhönvalmennuksessa että kuntouttavassa työtoiminnassa.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä (Phhyky/Päijät-Sote) tuottaa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnan 10 kunnalle sekä erityistason palvelut 12 kunnalle. Heinola ja Sysmä tuottavat omat perustason sote-palvelunsa itse. Päijät-Soten Myrskylä ja Pukkila ovat osa Uudenmaan maakuntaa ja siten kuuluvat Uudenmaan Työ- ja elinkeinopalveluiden piiriin.
Työikäisen väestön rakenteellinen työttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla. Tarkasteltaessa työttömien osuutta työvoimasta, Päijät-Häme sijoittuu maakuntien välisessä vertailussa kahden suurimman prosenttiosuuden joukkoon. Vaikka työttömyys on viime vuosina kääntynyt laskuun, vaatii Päijät-Hämeen tilanne yhä palvelujen kehittämistä ja toimialat ylittävää yhteistyötä työllistymisen edistämiseksi. Rakennetyöttömyyden aste eli vaikeasti työllistyvien osuus on Päijät-Hämeessä maakunnista toiseksi korkein. Vaikeasti työllistyvät ovat työikäisiä, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimilla työmarkkinoilla, jonka seurauksena he liikkuvat työttömyyden, työvoimapoliittisten palveluiden ja lyhyiden työsuhteiden välillä.
Kehittämistyön vaiheiden aikana on selkeästi käynyt ilmi, että palvelupolkukuvauksia voidaan käyttää monessa eri tarkoituksessa ja tällöin niitä voisi olla luotuna moneen eri muotoon. Yksi yhteinen visualisointi ei välttämättä palvele kaikki sidosryhmiä tai kaikkia asiakkaita. Erilaisia palvelupolkukuvauksia voidaan luoda tukemaan asiakkaan ymmärrystä palveluun ohjautumisen vaiheista tai vaihtoehtoisesti ammattilaisen työkaluksi asiakastilanteissa.
Kaikissa palvelupolkukuvauksiin liittyneissä keskusteluissa on kuitenkin noussut yhteisesti esille se, että pelkkä visualisoitu palvelupolkukuvaus ei sinällään palvelu asiakasta, vaan tarvitsee tuekseen ammattilaisen ja polun vaiheiden yhteisen läpikäymisen. Palvelupolkukuvaus soveltuu visuaaliseksi työkaluksi ammattilaisen ja asiakkaan välisen vuorovaikutuksen tueksi ja yhteisen ymmärryksen muodostamisen apuvälineeksi.
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevien palvelupolkujen kehittäminen on vaatinut monia työpajoja ja yhteistyötapaamisia eri alojen ammattilaisten sekä asiakkaiden kanssa. Yhteiskehittäminen on avannut monia uusia näkökulmia ammattilaisten roolien sekä tehtävien kuvaamisen suhteen. On käynyt ilmi etteivät ammattilaisetkaan eivät aina ole täysin selvillä toistensa tehtävistä ja työnkuvasta. Asiakkaan ympärillä on eri organisaatioiden toimijoita, joilla on usein hyvin samankaltaiset tehtävänimikkeet ja kunkin toimijan työtehtäviä on vaikea hahmottaa. Ammattilaisten rooleilla ei sinänsä ole asiakkaalle yleensä suurtakaan merkitystä, kunhan asiakkaan saama palvelu toimii sujuvasti ja katkeamattomasti.
Palvelupolkukuvausten kautta on selvennetty ja tehty näkyväksi eri toimijoiden rooleja sekä ammattilaisille että asiakkaille. Palvelupolkukuvaukset palvelevat ammattilaisia niin perehdytyksen tukimateriaalina kuin myös asiakastyön visuaalisena työkalunakin.