Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku/Pirkanmaa

Luodaan rakenteet ja toimintamallit, joilla asiakkaat ohjautuvat oikeisiin palveluihin ja heille räätälöidään tuetut palvelukokonaisuudet työmarkkinoille siirtymiseen. 

Toimintaympäristö

THL:n asiantuntija-arvion mukaan Pirkanmaalla työllisyystilanne on hyvä, mutta alueella on myös melko
suuri pitkäaikaistyöttömien joukko, erityisesti alueen keskuskaupungissa Tampereella. Pirkanmaalla oli
työttömiä työnhakijoita huhtikuussa 2020 kaikkiaan 40 146 (työttömyysaste yli 19 %), joista 5 354 oli
pitkäaikaistyöttömiä. Kaksi kuukautta aiemmin työttömiä oli 23 500 eli Covid-19 -pandemian aikana
työttömyys on lisääntynyt huimasti ja vaikka nopeaa korjaantumista tapahtunee, palvelutarpeen voidaan
arvioida kasvavan ja osatyökykyiset ovat riskissä ajautua pitkäaikaistyöttömiksi. Pirkanmaalla työttömien
aktivointiaste oli maan parhaimpia ja työttömät kävivät myös koko maata aktiivisemmin
terveystarkastuksissa. Erot Pirkanmaalla kuntien välillä ovat kuitenkin erittäin suuria. Kunnat järjestävät myös
vaihtelevilla tavoilla sosiaalista kuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa.

Pirkanmaan työkykyhankkeessa toteutettiin marraskuussa 2021 kysely kuntiin sosiaalihuollon työllistymistä tukevista palveluista. Kyselyn tulokset on koottu liitteenä olevaan PP-esitykseen. Lisäksi liitteissä on kuvaus sosiaalisesta kuntoutuksesta Tampereella sekä kuvaukset Akaan AIMO-tiimin toimintamallista, Akaan kuntouttavan työtoiminnan palveluprosessista kuntakokeilun asiakkaalle ja Ikaalisten SOTE-työparin toimintamalli työllisyyttä tukevana mallina esimerkkeinä muista Pirkanmaan kunnista.

Lempäälän työllisyyspalvelujen pilotissa on kehitetty ja mallinnettu sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa palvelupolkua osana Pirkanmaan työkykyhanketta. Liitteessä kuvattuna Lempäälän työllisyyspalvelujen kehittämän toimintamallin ihannetilanne. Lempäälässä on perustettu myös Työkyvyn tuen tiimi syksyllä 2021, joka kytkeytyy tähän toimintamalliin.

Lisäksi Kangasalan ja Lempäälän vammaispalveluissa kehitetään vammaisten työllistymistä tukevaa palvelupolkua, johon kuuluu laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen pilotointi kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukemisessa sekä uudenlaisen alihankintamallin pilotointi Kangasalan ja Lempäälän vammaispalveluissa. Liitteenä palvelupolkukuvaukset ja esimerkkiasiakkaiden palvelupolut (uudet palvelupolkukuvaukset vammaispalvelujen piloteista ovat yhteisessä tiedostossa, ks. liite Vammaisten työllistymistä tukevat palvelupolut 31.5.2022).

Ks. liitteenä olevat palvelukuvaukset ja palvelupolkukuvaukset:

Palvelukuvaus Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus

Palvelukuvaus vammaisten henkilöiden työtoiminta

Palvelupolku Työtoiminnan ja avotyön prosessi Lempäälä

Palvelukuvaus kuntouttava työtoiminta

Palvelupolku työllisyyspalvelut Lempäälä

Palvelupolku kuntouttava työtoiminta Tampere

Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku Lempäälä

Vammaisten työllistymistä tukevat palvelupolut 31.5.2022

 

Ks. liitteenä olevat tiedostot:

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelut -kyselyn tuloksista yhteenveto

Tuetun työllistymisen pilottien yhdyspinnat

Sosiaalinen kuntoutus Tampere

Akaan AIMO-tiimin suunnitelma

Akaan kuntouttavan työtoiminnan prosessi

Lempäälän työllisyyspalvelujen Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku 2.0

Liite Lempäälän sosiaalihuollon työllistymistä tukevaan palvelupolkuun

Ikaalisten SOTE-työparin toimintamalli sosiaalihuollon työllisyyttä tukevana mallina

Työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelujen yhdyspinnat -kuva 31.5.2022

Työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelujen yhdyspinnat -kuva 30.11.2022 (viim. versio)

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Työttömien palvelutarpeiksi sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluissa on tunnistettu: avun ja tuen saaminen
asumis-, talous- ja velkaongelmiin sekä taloudellisten tukien hakemiseen, varhainen puuttuminen päihde- ja
mielenterveysongelmiin, työkyvyn ongelmien varhainen tunnistaminen, tuki työmarkkinoille palaamiseen,
tukea kotoutumiseen ja Kela-yhteistyöhön sekä lähiohjauksen ja palveluiden koordinointiin.

Syksyllä 2021 toteutettiin kysely hankkeeseen osallistuville kunnille sosiaalihuollon sekä vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten palvelujen työllistymistä tukevista palveluista. Kyselyllä kartoitettiin palvelujen nykytilannetta ja järjestämistä alueella. Kyselyn kysymykset suunniteltiin yhteistyössä PirSOTE-hankkeen ja hyvinvointialuevalmistelijoiden kanssa. Kyselyssä selvitettiin sosiaalisen kuntoutuksen, vammaisten ja kehitysvammaisten työtoiminnan sekä työhönvalmennuksen palvelujen toteuttamistapoja, sisältöjä ja asiakasmääriä. Kyselyyn vastasi lopulta yhteensä 10 kuntaa, joista 6 vastasi sosiaalisen kuntoutuksen osalta, kehitysvammaisten työtoiminnan ja työhönvalmennuksen osalta vastasi 5 (/6) kuntaa ja vammaisten henkilöiden työtoiminnan osalta vastasi 2 (/5) kuntaa. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko yksittäisen palvelun osalta tai kaikista palveluista yhdessä, mikä tuotti epätarkkoja vastauksia eikä vastausprosentti ollut kuin alle puolet (10/21) hankkeeseen osallistuneista kunnista, joten kyselyn anti jäi melko pieneksi.

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevia palveluja on toteutettu Pirkanmaan kunnissa hyvin eri tavoin, ja tavat järjestää ja tuottaa palveluja vaihtelevat paljon. Osa tuottaa palvelut itse, ja osa kunnista käyttää ostopalveluja (Tampere isoimpana kuntana käyttää paljon ostopalveluja). Joissakin kunnissa sosiaalinen kuntoutus on Pirkanmaalla ollut työllisyyspalvelujen alla, osassa sosiaalipalvelujen alla. Myös palvelujen sisällössä on paljon vaihtelua. Sosiaalinen kuntoutus sisältää niin ryhmätoimintaa, työpajatoimintaa kuin yksilöllistä valmennusta ja ohjausta. Vammaisten työtoiminta ja kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus ovat suurimmassa osassa kunnista vammaispalvelujen alaisuudessa. Myös vammaisten ja kehitysvammaisten työtoiminnan sisällöt ja järjestämistavat vaihtelevat. Näiden kohderyhmien työhönvalmennus on eri kunnissa sisältänyt vaihtelevasti palkkatyötä, työkokeilua, harjoittelua, alihankintatyötä ja avotyötoimintaa, edelleen melko vähän palkkatyötä. 

Haasteena sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden sekä vammaisten ja kehitysvammaisten asiakkaiden työllistymisessä on kyselyn mukaan erityisesti se, ettei kaikissa kunnissa ja/tai alueella ole tarpeeksi työhönvalmentajia, jotta yksilöllistä valmennusta olisi voitu tarjota asiakkaille. Kohderyhmille on vaikea löytää työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta, ja henkilöt tarvitsevat erityistä tukea työllistymiseen, mikä vaatisi enemmän resursseja yksilölliseen työhönvalmennukseen. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Pirkanmaan työkykyhankkeessa valmistaudutaan tuleviin uudistuksiin ja yhdyspinnoilla tapahtuvaan monialaiseen asiakastyöhön teematyöskentelyllä, joka jakautuu neljään alateemaan. Pilotit kokeilevat uusia toimintamalleja ja tuottavat tietoa teematyöskentelyn tueksi. Työskentely tapahtuu pääosin yhteisissä Teams-työpajoissa. Jokainen teematyöryhmä kokoontuu kolme kertaa alkaen lokakuusta 2021 jatkuen toukokuuhun 2022 asti.

Teema 1: Yhteistyörakenteet ja yhdyspintojen toimintaedellytykset

Teema 2: Kohderyhmän tunnistaminen ja palveluvastuut 

Teema 3: Työkyvyn tuen palvelutarjooman jäsentäminen 

Teema 4: Palvelupolun koordinaatiovastuut ja toteutuksen yhteistyömalli.

Pirkanmaan työkykyhankkeen teematyöskentelyssä on mukana laajasti kuntien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelujen ammattilaisia, järjestöjen, oppilaitosten sekä Kelan ja TE-toimiston asiantuntijoita sekä asiakasedustajat/kokemusasiantuntijat.

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevia palvelupolkuja työstettiin hankkeessa niin hankkeen sisäisissä kehittämispäivissä, joita pidettiin noin 4 kertaa vuodessa (TKO 2) sekä hankkeen järjestämässä teematyöskentelyssä, jossa oli mukana koko maakunnasta sote- ja työllisyysammattilaisia, järjestöjen ja oppilaitosten edustajia sekä kokemusasiantuntijoita. Sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelut nivoutuvat yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon työkyvyn tuen palvelujen kanssa, ja työllistymisen tuessa on erityisen tärkeää toimivan yhteyden varmistaminen työllisyys- ja sote-palvelujen välillä. Hanke teki tiivistä yhteistyötä koko hankeajan Pirkanmaan työllisyyden kuntakokeilun sekä Pirkanmaan Tulevaisuuden sote-keskushankkeen PirSOTEn Sosiaalihuollon toiminnallinen muutos –kokonaisuuden kanssa. Myös sosiaalihuollon palvelupolkuja ja yhdyspintojen kuvaamista työstettiin yhteisesti hankkeen omien hanketyöntekijöiden, PirSOTEn Sosiaalihuollon toiminnallinen muutos –kokonaisuuden hanketyöntekijöiden ja Tampereen kaupungin sosiaalisesta kuntoutuksesta vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. 

Tavoiteltu muutos

Pirkanmaan työkykyhankkeessa kehitetään ja pilotoidaan Lempäälässä ja Kangasalla tuetun
työhönvalmennuksen prosessia perustuen laatukriteereihin ja IPS-mallin mukaiseen sijoita ja valmenna -
toimintatapaan. Tavoitteena on osatyökykyisten henkilöiden tuettu siirtyminen avoimille työmarkkinoille.

Kohderyhmänä Lempäälän työllisyyspalvelujen pilotissa ovat osatyökykyiset työttömät henkilöt, joiden työttömyys on pitkittynyt. Tuettu työhönvalmennus toteutetaan työllisyyspalvelujen moniammatillisessa tiimissä tiiviissä yhteistyössä palveluekosysteemin muiden toimijoiden sekä paikallisten työnantajien kanssa.

Kangasalan ja Lempäälän vammaispalvelujen työhönvalmennus -pilotin kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset henkilöt. Sekä Kangasalla että Lempäälässä tavoitteena on työhönvalmennuksen kehittäminen kehitysvammaisten työllistymisen ja työsuhteiden tueksi.

Alihankintamallin pilotissa mahdollistetaan mahdollisimman monelle kohderyhmään kuuluvalle työsuhteista työtä. Hankkeessa rakennetaan malli, jossa vammaisten henkilöiden työtoiminnan ja avotyön yhteyteen rakentuu palkallista osa-aikatyötä. Pilotissa edistetään vammaisten (ml. kehitysvammaiset henkilöt) työllistymisen muotoja. Kokonaisuudessa huomioidaan kunkin asiakkaan henkilökohtaiset voimavarat. Sekä Kangasalla että Lempäälässä tavoitteena on uudenlaisen alihankintamallin mallintaminen, pilotointi ja arviointi.

Tavoitteena on asiakaslähtöinen ja tasalaatuinen palvelu koko hyvinvointialueella.

Muutoksen mittaaminen

Prosessin työvaiheet ja dokumentointi tuotteistetaan ja kuvataan, jotta se on monistettavissa ja
koulutettavissa koko Pirkanmaalle. Pilotissa seurataan asiakasmääriä, vaikuttavuutta sekä asiakkailta,
yhteistyöjärjestöiltä ja -kumppaneilta sekä työnantajilta saatua palautetta.

Toteutussuunnitelma

Piloteissa toteutetusta asiakastyöstä saadaan tietoa, jota hyödynnetään hankkeen yhteisessä teematyöskentelyssä. Siellä kehitetään ja jalostetaan hyvinvointialueen tulevia yhteisiä sosiaalihuollon työllistymistä tukevia palvelupolkuja luomalla asiakkaan tarpeista lähteviä palvelupolkuja.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Liitteessä työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelujen yhdyspinnat -kuva.

Liitteet
Ratkaisun perusidea

Liitteenä olevassa kuvassa on kuvattuna työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelujen yhdyspinnat (kuva 30.11.2022).

Liitteet