Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku/Vantaa-Kerava

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Vantaa-Keravan alueella kartoitetaan osatyökykyisten sosiaalihuollon työllistämistä tukevia palvelupolkuja, jotta voidaan tunnistaa palveluiden päällekkäinen työ, yhdyspinnat, yhteistyörakenteet sekä kehittämiskohteet.

Toimintaympäristö

Lakiesitys sote-uudistuksesta ja hyvinvointialueiden perustamisesta hyväksyttiin 23.6.2021 ja Vantaa ja Kerava tulevat muodostamaan yhteisen hyvinvointialueen. Alueen yhteenlaskettu väkiluku oli kesäkuussa 2021 noin 276 000 ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 30 000 asukkaalla.

Heinäkuussa Vantaan ja Keravan alueella oli yhteensä noin 21 500 työtöntä työnhakijaa.  Pitkäaikaistyöttömiä heistä oli noin noin 7300 ja diagnosoituja pitkäaikaissairaita noin 1700. Työttömyyden kasvu on ollut koronapandemian vuoksi suurista kaupungeista suurinta Vantaalla.

Vantaa-Keravan alueella sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa palvelua järjestetään molempien kuntien eri toimintayksiköissä ja eri toimialoilla. Toistaiseksi Vantaan ja Keravan toiminnat eroavat merkittävästi toisistaan. Toimintaa järjestetään pääosin kummassakin kunnassa sosiaalihuollon työllistämistä tukevina palveluina, johon sisältyy kuntouttava työtoiminta sekä osittain vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta. Keravalla ei ole omana toimintana järjestetty työhönvalmennusta laisinkaan, kun taas Vantaalla työvalmennusta on toteutettu vammaisten työllistämistä tukevana toimintana Virtaamossa. Lisäksi Vantaalla asiakas voi ohjautua sosiaalihuollon työllistämistä tukeviin palveluihin sosiaalisen kuntoutuksen kautta, johon ohjautuminen voi tapahtua myös Kelan sosiaalitoimeen tekemän huoli-ilmoituksen kautta. Sosiaalitoimesta kontaktoidaan asiakas ja aloitetaan tarvittaessa palvelutarpeen arviointi. Asiakkaalle voidaan hakea tarvittavia tukipalveluita mm. sosiaalista kuntoutusta tai asiakas voidaan ohjata sosiaalitoimen ulkopuolisiin palveluihin, jos sosiaalitoimen työntekijä arvioi palvelun tarpeelliseksi asiakkaan tilanteen huomioonottaen. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työkykyohjelman taustaselvityksessä on arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä noin 30 % on työkyvyttömiä ja noin 20 % olisi työllistettävissä kuntoutuksen ja erilaisten työkyvyn ja työllistymisen tuen toimenpiteiden avulla. Näiden arvioiden perusteella Vantaan ja Keravan alueella on useita tuhansia kuntalaisia, joilla olisi tarve työkyvyn tuen palveluille.

Tilastojen mukaan jo pelkästään kuntouttavassa työtoiminnassa asiakasmäärä hyvinvointialueella on merkittävä:

  1. V. 2019 - Vantaalla 1169, Keravalla 112
  2. V. 2020 - Vantaalla 788, Keravalla 117
  3. V. 01-08/2021 - Vantaalla 305, Keravalla 43.

Hankkeessa kartoitetaan hyvinvointialueen osatyökykyisten sosiaalihuollon työllistämistä tukevia palvelupolkuja, jotta voidaan tunnistaa palveluiden päällekkäinen työ, yhdyspinnat, yhteistyörakenteet sekä kehittämiskohteet.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmän asiakastyö on jaettu pilotteihin 1 ja 2. Pilotteihin ohjaudutaan yhteistyökumppaneiden tekemien asiakaslähetteiden pohjalta.

Pilotti 1 on työkyvyn tuen palvelu ja pilotti 2 laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus.

Hankkeen kohderyhmänä ovat:

  • kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001). (Pilotti 2.) Vantaalla ja Keravalla.
  • vammaispalveluiden työllisyyttä tukevia palveluita hakevat asiakkaat, jotka eivät täytä vammaispalvelulain nojalla asiakkuuskriteereitä, ns. väliinputoaja-asiakkaat, joille ei ole löytynyt oikeanlaista palvelua (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 d ja 27 e §). (Pilotti 1.) Vantaalla ja Keravalla.
  • aikuissosiaalityön osatyökykyiset asiakkaat (sosiaalihuoltolaki 1301/2014). (Pilotti 1.) Vantaalla ja Keravalla.
  • työllisyyden kuntakokeilun osatyökykyiset aikuiset asiakkaat (Laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta 1269/2020) . (Pilotti 2.)

1.2.2022 alkaen kohderyhmää on laajennettu koskemaan lisäksi:

  • nuorten sosiaalityön ja jälkihuollon osatyökykyisiä asiakkaita (sosiaalihuoltolaki 1301/2014). (Pilotti 1.)
  • työllisyyden kuntakokeilun osatyökykyisiä nuoria asiakkaita (pilotti 2).

Asiakasymmärrystä on kartutettu tekemällä nykytilan kartoituksia ko. palveluista hyvinvointialueella ja osallistumalla erilaisiin yhteistyöpalavereihin, joissa on esitelty toimintoja. Tällä tavalla on voitu tunnistaa yhteisiä potentiaalisia asiakkaita sekä yhteneväisiä toimintatapoja. Lisäksi työkyvyn tuen tiimin asiakasymmärrystä on kartutettu osallistumalla Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen seminaareihin ja TYÖKYVYN TUKI – työkyvyn ja työllistymisen tuen koulutukseen. Lisäksi osa henkilöstöstä on käynyt työkykykoordinaattorin koulutuksen. Asiakas- ja kehittämistyössä on hyödennetty myös kokemusasiantuntijoiden osaamista.

Asiakkaita osallistetaan palvelun kehittämiseen liittyvän asiakaspalautekyselyn muodossa. Yhteistyökumppaneita on osallistettu kutsumalla heidät Nordic Healthcare Group:n (NHG) työpajoihin mukaan. Työpajojen pohjalta rakennetaan yhteistä asiakasymmärrystä osatyökykyisistä ja heidän palvelutarpeistaan sekä pyritään helpottamaan asiakkuuksien tunnistamista eri palvelujen asiakasprosesseissa. Lopputuotoksena NHG luo ammattilaisille suunnatun manuaalin tukemaan osatyökykyisten työttömien asiakkaiden tunnistamista ja palveluohjausta. 

Ratkaisun perusidea

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevissa palveluissa työskentelevien työntekijöiden asiakasymmärrystä osatyökykyisyyden osalta on nähty tarpeelliseksi lisätä. Sen myötä osatyökykyiset asiakkaat tunnistettaisiin eri palveluissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja palveluissa esiintyvää päällekkäistä työtä saataisiin vähennettyä. Tiedon lisääntymisen myötä asiakkaat ohjautuisivat oikeiden palveluiden piiriin sekä saisivat eri palveluista oikeaa tietoa oikea-aikaisesti. 

Vantaan ja Keravan alueen sosiaalihuollon palvelupolkujen nykytilanteiden kuvauksia on hyödynnetty NHG:n toteuttamissa työpajoissa, joiden pohjalta on rakennettu osatyökykyisen työttömän palvelumanuaali ammattilaisille. Palvelumanuaali tukee ammattilaisten perehdyttämistyötä, lisää ymmärrystä palveluverkostosta sekä auttaa selkeyttämään toimijoiden rooleja palvelujen eri vaiheissa. 

Ammattilaisten osaamista osatyökykyisten asiakkaiden tunnistamisen tueksi on kartutettu myös rakentamalla Vantaan alueelle digitaalinen tietopankki. Tietopankkiin on koottu yleistä tietoa osatyökykyisyydestä eri palveluissa kuntoutuksen, opiskelujen, työelämän, terveydenhuollon ja eläkkeen näkökulmasta. Tietopankki rakentuu myöhemmin myös Keravan alueen ammattilaisille.

Työttömän asiakkaan näkökulmasta kuvattu palvelupolku on tehty yhteistyössä Tamoran kanssa, ja se on nähtävillä Vantaa- Kerava Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman tuotoksissa. Palvelupolkukuvauksen avulla on tehty näkyväksi asiakasprosessin eteneminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Asiakkaille on tehty osatyökykyisen työttömän asiakkaan palvelumanuaali, jonka avulla pyritty lisäämään asiakkaiden tietoa ja ymmärrystä osatyökyvystä ja siihen liittyvistä palveluista. 

Sosiaalihuollon työllistämistä tukeva palvelupolku nivoutuu vahvasti työkyvyn tuen palvelukokonaisuuteen, koska Vantaa-Kerava alueella on tunnistettu tarve palvelulle, jossa tehdään monialaista työkyvyn arviointia ja annetaan työkyvyn tukea niin ammattilaisille kuin asiakkaille.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Osatyökykyiset työikäiset on tärkeä tunnistaa palvelujen käyttäjinä ja työllistämisen potentiaalina tulevaisuudessa hyvinvointialueella. Tämä edellyttää organisaatiotasolla laajaa ja näkyvää tiedon sekä ymmärryksen lisäämistä osatyökykyisyydestä että heidän palvelutarpeistaan. Edesauttava tekijä on, että kaikki ymmärtävät osatyökykyisyyteen liittyvän termistön ja asenteet ovat heidän työllistymisensä edistämiseen myönteiset.

Lisäksi on tärkeää tuoda keskusteluun nykyiset osatyökykyisten palvelut ja niiden kehittämistarpeet, jotta tulevaisuuden hyvinvointialueella voidaan tuottaa monialaista ja moniammatillista palvelua osatyökykyisille. Esimerkiksi työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mukaisilla ratkaisuilla voidaan edistää osatyökykyisten palvelujen saantia ja näin ollen tukea heidän kuntoutumista sekä työllistymistä. Myös Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tunnistaminen merkityksellisenä osana työkyvyn tuen palvelua lisää edelleen asiakkaiden työllistymisen mahdollisuuksia ja pysyvyyttä työelämässä. Koordinoiduilla palveluilla voidaan edistää asiakkaiden läpivirtaavuutta palveluissa huomioiden samalla yksilölliset palveluprosessit. 

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevien palvelujen välinen vuoropuhelu on edellytys sille, että palveluja saadaan sujuvoitettua sekä yhtenäistettyä. Palveluja on tärkeä kehittää, jotta saadaan luotua selkeä ja tavoitteellinen palveluiden jatkumo, että asiakkaan kuntoutumisen ja työllistymisen polku etenee suunnitelmallisesti.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevien palveluiden keskinäisestä työnjaosta, rooleista sekä tiedon vaihtamisen käytänteistä tulee sopia asiakkuuden alkuvaiheessa. Asiakkaan palveluiden koordinointia helpottaa, kun asiakkaalle on nimetty oma työntekijä tai asiakasvastaava, joka toimii yhdyshenkilönä asiakkaan yksilölliseen palvelupolkuun kuuluvien yhteistyötahojen välillä. Asiakasvastaavan tehtävänkuva tulee olla kuitenkin yhdessä sovittu ja tunnustettu myös yhteistyöverkostossa.

Ammattilaisten perehdyttämisen ja osaamisen lisäämisen on tärkeää olla organisoitua sekä suunnitelmallista. Erilaisten materiaalien päivittämisestä ja ajatasaisten tietojen viemisestä käytäntöön on hyvä sopia vastuuhenkilö.  

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevien palveluiden toimivuutta on hyvä arvioida säännöllisesti ja hyödyntää yhteiskehittämistä verkoston sekä asiakkaiden kanssa. Tällä tavalla voidaan parantaa asiakkaiden tunnistamista, ohjautumista ja tavoitteiden saavuttamista palveluissa.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sosiaalihuollon työllistämistä tukevan palvelupolun yhteinen kehittäminen vuosina 2021-2022 on ollut haasteellista, sillä Vantaa-Kerava hyvinvointialueen valmistelu ja siitä johtuva tuleva sosiaalitoimen organisaatiomuutos, tuleva TYP-lain muutos ja Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto toukokuussa 2022 työllisyyspalveluissa, ovat hämmentäneet väliaikaisesti palvelujärjestelmää. Palvelurakenteiden ja yhteistyöverkoston työntekijöiden työtehtävien muutokset ovat osaltaan hidastaneet kehittämistyötä, koska eri toimijoilla on ollut vähemmän resursseja tai halukkuutta kehittää pienempiä kehittämiskokonaisuuksia. Osaltaan kehittämistä on vaikeuttanut myös korona, joka oli jo valmiiksi ruuhkauttanut muun muassa terveydenhuollon tilannetta.

Yhtenäiset sosiaalihuollon työllistämistä tukevat palvelut ja käytännöt on tunnistettu merkityksellisinä kokonaisuuksina osatyökykyisten asiakkaiden palveluprosesseissa. Varhaisella osatyökykyisen asiakkaan tunnistamisella voidaan edesauttaa asiakkaiden ohjautumista oikeiden palveluiden piiriin ja näin ollen välttää asiakkaiden pallottelua eri palveluissa sekä vähentää palveluissa tehtävää päällekkäistä työtä. Varhainen tunnistaminen vähentää palveluverkoston kuormittumista, kun asiakkaan osatyökykyisyyteen, palvelun tarpeeseen ja palveluohjaukseen on ammattilaisten käytössä riittävästi tietoa sekä osaamista.

Tärkeänä sosiaalihuollon työllistämistä tukevana toimintana on tunnistettu tarve laadukkaalle tuetulle työhönvalmennukselle, jossa ymmärretään sekä toteutetaan ratkaisukeskeistä ja jalkautuvaa työotetta. Työhönvalmentajan tuen tulee olla laaja-alaista ja ulottua niin asiakkaan yksilölliseen tukemiseen kuin myös monimuotoisen verkoston luomiseen ja ylläpitämiseen. Erityisen tärkeää yhteistyöverkostojen rakentaminen on eri järjestöihin ja työnantajiin, jolla helpotetaan sekä nopeutetaan asiakkaiden työllistymistä. 

Lisäksi on tunnistettu tarve osatyökykyisyyteen liittyvien koulutuksien lisäämiselle sosiaalihuollon työllistämistä tukevissa palveluissa esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa työskenteleville. Yhteisellä ymmärryksellä asiakkaiden palveluista ja palveluohjauksesta sekä työskentelyn tavoitteellisuudella voidaan lisätä asiakkuuksien läpivirtaavuutta palveluissa.