Vantaa-Kerava: tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma/ Vantaa-Kerava-sote -asukkaan asialla -hanke

Vantaa-Keravan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Vantaa-Keravan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Vantaa-Kerava: tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma/ Vantaa-Kerava-sote -asukkaan asialla -hanke
Lyhyt kuvaus

Vantaa-Keravan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Vantaa-Keravan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Nykyisen hallituksen valmistelemassa sote-uudistuksessa koko julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin. Sote-uudistuksen avulla hillitään kustannusten kasvua ja varmistetaan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös tuleville sukupolville. Uudistuksessa siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon painopiste peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Tavoitteena on myös nopeuttaa hoitoon pääsyä.

Uudenmaan erillisratkaisun mukaan Vantaa ja Kerava muodostavat yhden viidestä Uudenmaan hyvinvointialueesta. Vantaa-Kerava-hyvinvointialueen kehittämistyön tavoitteena on palvelujen saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä kustannuskasvun hillintä. Se tukee asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee korjaavien palvelujen tarvetta. Vantaa ja Kerava ovat lähteneet yhteistyössä toteuttamaan

  • Tulevaisuuden sote-keskus-ohjelmaa ja
  • Rakenneuudistusta tukevia hankkeita

Hankkeissa on tarkoitus muun muassa kehittää palveluita ja niiden järjestämistä sekä yhtenäistää tieto- ja viestintätekniikan ratkaisuja. Uudistus toteutetaan hallitusti vaiheittain. Palvelujen kehittäminen ja uuden sote-rakenteen valmistelu alueilla mahdollistetaan valtion taloudellisella tuella.

Vantaa-Kerava -hyvinvointialueen rakentamiseksi on käynnistetty hanketoimisto, jonka tehtävänä on mm. tukea ja ohjata Tulevaisuuden sote-keskus ja Rakenneuudistus -hankkeiden eri projekteja.

 
Tulevaisuuden sote-keskus -projektit:

  • Tulevaisuuden sote-keskus -konsepti
  • Neuvonta ja asiakasohjaus
  • Vastaanottopalvelut
  • Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
  • Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Toimiaika

Hankkeen toteutusaika: 29.6.2020-31.12.2022

 

Toimijat

Hankepäällikkö
Marja Veikkolainen

Projektikonsultti
Satu Alanko

Erityisasiantuntija
Heli Parikka

Tiedottaja
Matti Keponen

etunimi.sukunimi@vantaa.fi

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Marja Veikkolainen
Yhteyshenkilön organisaatio
Vantaan kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marja.veikkolainen@vantaa.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

30.11.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vuonna 2019 julkistetussa Uudenmaan sote-erillisratkaisua koskevassa raportissa esitettiin jatkovalmistelun pohjaksi itsehallinnollisiin alueisiin pohjautuvaa mallia. Siinä Vantaa ja Kerava muodostavat yhden Uudenmaan itsehallinnollisista alueista. Vantaa ja Kerava lähtevät toteuttamaan samanaikaisesti käynnistyviä Tulevaisuuden sote-keskus - ja sote-rakenneuudistusta tukevia hankkeita yhteistyössä esitetyn mallin mukaisesti. Tulevaisuuden sote-keskus- ja rakenneuudistushankkeiden kokonaisuutta on suunniteltu alueen omien toimijoiden lisäksi Uudenmaan erillisratkaisussa esitettyjen viiden alueen ja HUSin yhteistyönä. Valtaosa hankkeissa tehtävästä yhteistyöstä kohdistuu rakenneuudistuksessa toteutettaviin toimenpiteisiin, mutta myös sote-keskusten osalta tullaan vaihtamaan aktiivisesti tietoa ja tekemään konkreettista yhteistyötä mm. nuorten psykososiaalisten palveluiden saatavuuden osalta.  

Tammikuussa 2020 avattujen sote-uudistukseen liittyvien valtionavustushakujen työstäminen käynnistyi Vantaan–Keravan alueella välittömästi. Hakemusten valmisteluun on osallistunut laaja-alaisesti toimijoita sekä Vantaan että Keravan sosiaali- ja terveyspalveluista ja sivistystoimesta. Uudella Vantaan–Keravan itsehallintoalueella on hyvät lähtökohdat kehittää alueen palveluita monipuolisesti. Kehittämisen tavoitteet ovat yhtenäiset, palvelurakenteet samanlaiset ja yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä toimivaa. Alueet pystyvät ottamaan käyttöön toistensa hyviä toimintamalleja ja levittämään niitä laajemmin alueelle. Vantaan–Keravan alueen toimintojen yhteensovittamista tiivistää osaltaan myös yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto, kun myös Kerava siirtyy Vantaan tavoin Apotti-järjestelmän käyttäjäksi. 

Vantaan–Keravan alueen toimintaympäristöstä nousevia palveluiden kehittämistyössä huomioitavia asioita ovat mm. suuri väestönkasvu, lasten ja nuorten suuri osuus sekä ikääntyneiden kasvava määrä ja runsas vieraskielisten osuus.
Vantaan–Keravan alueen väkiluku kattaa 16 % koko Uudenmaan väestöstä asukasluvun ollessa 264 420 henkilöä vuonna 2018. Alueen väestömäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä kaikkiaan 300 246 henkilöön. Tämä tarkoittaa noin 40 000 asukkaan lisäystä alueelle vuoteen 2030 mennessä.

Syntyvyys Vantaan–Keravan alueella on Uudenmaan suurinta. Lasten ja nuorten osuus alueen väestöstä on 20,6% tarkoittaen noin 54 500 alle 18-vuotiasta asukasta. Lapsiperheissä on runsaasti ulkomaalaistaustaisia perheitä. Yhden vanhemman perheitä on Vantaan–Keravan lapsiperheistä yli neljännes. Vantaan–Keravan alueella lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon avopalveluiden sekä lastensuojelun kustannukset ovat Uudenmaan alueen korkeimmat. 
Iäkkäiden osuus Vantaan–Keravan alueella on toistaiseksi Uudenmaan pienintä. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on 6% (n=15 865). Vantaa kuitenkin vanhenee nopeinten suurista kunnista. Tulevaisuuden kustannusennusteessa painottuu erityisesti ikääntyvien palveluiden kustannusten kasvu. 

Ulkomaalaisten osuus Vantaan–Keravan alueella on 18,1% (n=47 860) ja muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus 16,6% asukkaista. Vantaa on Suomen monikulttuurisin kunta.

Työvoiman työttömyysaste alueella on 9,0-9,2% mikä on Uudenmaan keskiarvoa hieman korkeampi. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria aikuisia on 12,2 – 12,5%. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien 25 - 64 vuotiaiden osuus Vantaan–Keravan alueella vastaavan ikäisestä väestöstä on 4,3%. Tämä on koko Uudenmaan tarkastelussa korkein tulos. Asunnottomuus koskettaa n. 264-449 henkilöä. Päihteiden käyttö ja huumerikollisuuden määrä on koko Uudenmaalla maan suurinta ja koskettaa kaikenikäisiä henkilöitä.

Perusterveydenhuollon väestöllinen peittävyys (70 %) on Uudellamaalla maan matalin. Lääkärikäyntejä perusterveydenhuollossa toteutuu suhteellisesti vähän. Tätä osaltaan selittää suuri työterveyshuollon sekä yksityisten lääkäripalvelujen käyttö.

Uudenmaan alueen sisällä matalimmat tarvevakioidut sote-menot ovat Vantaan–Keravan alueella (ero maan keskiarvoon -17,1%). Sote-kustannusten kasvuennuste vuoteen 2030 mennessä on koko Uudellamaalla maan suurin. Kasvua ennustetaan kertyvän Uudellamaalla kaikkiaan 27% kun koko maassa ennuste jää 17%:n. Toimenpiteitä kustannusten nousun hillitsemiseksi onkin tehtävä. 

Uuden Vantaan–Keravan alueen tulevaisuuden sote-keskus hankkeen kehittämisen kärjet on valittu kaupunkien käymän dialogin ja priorisoinnin pohjalta. Kärkien valintaa on ohjannut THL:n asiantuntijaryhmän arvointiraportin tulosten ohella Vantaan ja Keravan väestön palvelutarpeet ja niiden ennakoidut muutokset.

Päämäärä ja päätavoite

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus (myöhemmin sote-keskus) -hankkeen tarkoituksena on ottaa käyttöön uudenlainen, laaja-alainen ja vetovoimainen sote-keskus, jonka osana toimivat myös perhekeskukset. Vantaan–Keravan alueen hankekokonaisuutta kehitetään viiden kärjen kokonaisuutena. Hankkeen kehittämiskärjet ovat:

  • Tulevaisuuden sote-keskus -konsepti
  • Neuvonta ja asiakasohjaus
  • Vastaanottopalvelut
  • Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
  • Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Hankkeen hyötytavoitteet, joita tavoitellaan jokaisessa kehittämiskärjessä ovat:

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hyötytavoitteiden konkreettiset vaikutukset ovat seuraavat.

Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus

Hankkeessa kehitetään neuvontaa ja asiakasohjausta sekä tarpeenmukaisiin vastaanottopalveluihin pääsyn nopeuttamista. Digitaalisten palveluiden käyttöönottoa lisätään ja vastaanottopalveluiden virtaustehokkuutta ja ammattilaisten uudenlaista työnjakoa kehitetään. Asiakkaille mahdollistetaan oikeisiin ja oikea-aikaisiin palveluihin pääsy yhden yhteydenoton perusteella käyttöönotettavien hyvien tunnistamisen menetelmien pohjalta. Erilaisille asiakkuusryhmille luodaan asiakassegmentointiin perustuvia asiakaspolkuja. Paljon palveluja tarvitsevien tai erityistä osaamista vaativien asiakkaiden palvelupolkuja ja poikkisektoraalisten palveluiden toimintojen integraatiota kehitetään palveluiden jatkuvuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Lisäksi vahvistetaan perustason palveluissa toimivien ammattilaisten osaamista erilaisin menetelmäkoulutuksin (mm. mielenterveysosaamien).

Konkreettisina tavoitteina ovat:

  • mahdollistaa asiakkaiden kiireettömiin terveyskeskuspalveluihin pääsy seitsemässä vuorokaudessa
  • mahdollistaa asiakkaiden sosiaalipalveluihin pääsy asetusten mukaisesti
  • mahdollistaa kiireettömään suun terveydenhoitoon pääsy kuukaudessa
  • tehostaa neuvontaa ja asiakasohjausta (mm. digitaalisin menetelmin)
  • parantaa neuvontaa ja asiakasohjausta ja lyhentää puhelimeen vastaamisen viiveaikaa
     

Ennaltaehkäisy ja ennakointi

Ennaltaehkäisyyn ja ennakointiin liittyviä palveluita ja toimintamalleja kehitetään paitsi sosiaali- ja terveyspalveluissa, myös yhteistyössä muiden alueen väestön hyvinvointia ja terveyttä tukevien toimijoiden kanssa. Palveluiden integraatiota kehitetään poikkisektoraalisen yhteistyön lisäämiseksi. Monitoimijaisella hyvinvointityöllä tuetaan yhdessä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäistään näin mm. syrjäytymistä.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kehitetään perhekeskustoimintamallia, lisätään asukkaille tarkoitettujen avoimien kohtaamispaikkojen toimintaa sekä jatketaan lapsiperheisiin kohdistuvien vaikuttavien toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuutta helpotetaan lisäämällä perustason ammattilaisten osaamista mm. erilaisin menetelmin sekä levittämällä alueella jo pilotoituja tai toiminnassa olevia matalan kynnyksen toimintamalleja (Nuortenkeskus Nuppi, Nuorten Asema, Nuorten Kulma). Nuorten lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta parannetaan myös muun väestön kohdalla.
 

Vaikuttavuus ja laatu

Palveluiden vaikuttavuutta ja laatua parannetaan nopeuttamalla asiakkaan palvelutarpeeseen vastaamisesta oikeilla toimintatavoilla ja varhaisemmassa vaiheessa. Vaikuttavuutta ja laatua lisäävät varhainen tunnistaminen, monialaisten palveluiden tarjoaminen, selkeät toimintamallit ja -prosessit sekä yksilöllisten ratkaisujen tarjoaminen. Lisäarvoa tuottaa asiakkaiden osallistaminen palveluprosessien kehittämiseen, asiakaskokemuksen systemaattinen seuraaminen sekä omavalvonnan ja tietojohtamisen vahvistaminen, jota kehitetään osana rakenneuudistushakua.

Nopea vaikuttavien palveluiden saanti lisää kustannustehokkuutta asiakkaiden palvelutarpeiden tullessa tyydytetyksi kevyemmissä palveluissa ja kevyemmillä tukitoimilla. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kokemuksen ollessa hyvä, luottamus palveluihin kasvaa ja avun hakemisen kynnys varhaisesti ja ennalta ehkäisevästi madaltuu.
 

Monialaisuus ja yhteentoimivuus

Monialaisuuden ja yhteentoimivuuden kehittämisellä parannetaan palveluiden saatavuutta ja poistetaan eteenpäin lähettämisen kulttuuria. Monialaisesti ja yhteentoimivasti toimivien palveluiden tavoitteena on löytää tapoja tarjota asiakkaalle oikeita palveluita oikeista paikoista mahdollisimman helposti ja yhteisten tavoitteiden mukaisesti toteutettuna. Palvelut voidaan tuoda asiakkaan ympärille tarpeenmukaisesti ja ehkäistä näin mm. asiakkaiden putoamista pois palveluiden piiristä. Monialaisesti toteutetuilla asiakassuunnitelmilla mahdollistetaan myös asiakkaan palveluiden tarjoamisen tavoitteellisuus ja samansuuntaisuus ja poistetaan ammattilaisten päällekkäistä työtä.

Kehittämällä yhdyspinnat ylittävää yhteistyötä palvelutuotannossa voidaan hyödyntää myös muiden kuin sote-sektoreiden tuottamia palveluita asiakkaiden elämäntilanteiden ja hyvinvoinnin hoidossa. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat mm. perheiden arkeen vahvasti liittyvät kasvatuksen ja opetuksen toimijat, koulujen opiskeluhuolto, sekä muut vapaa-ajan toimijat. Toimijaverkostoa vahvistavat edelleen myös kolmannen sektorin toimijat ja yksityiset palvelun tuottajat. Yhteistyön toimivuudella erikoissairaanhoidon suuntaan on myös suuri merkitys hyötytavoitteiden saavuttamisessa. 
 

Kustannusten nousun hillintä 

Palveluiden tarjoaminen asiakkaille oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti sekä korjaavien palveluiden tarvetta ennalta ehkäisten, mahdollistaa kustannusten nousun hillitsemisen. Hyvin koordinoiduilla ja tehokkailla työskentelymalleilla vapautetaan ammattilaisten aikaa välittömään asiakastyöhön ja poistetaan päällekkäistä työtä. Tietojohtamisen ja omaseurannan lisääntyessä palveluiden vaikuttavuutta voidaan jatkossakin parantaa ja tuottaa entistä tarkoituksenmukaisemmin ja kustannustehokkaammin.

Hankkeessa kustannusten nousua hillitään:

  • nopeuttamalla palveluihin pääsyä ja virtaustehokkuutta mm. vastaanottomalleja ja työntekemisen tapoja muuttamalla
  • tehostamalla neuvontaa ja asiakasohjausta sekä mahdollistamalla itsetoteutettavien digitaalisten ratkaisujen kuten itsearviointien ja itsehoidon käyttöönottoa ja tietojen löydettävyyttä
  • parantamalla tiedolla johtamista
  • kehittämällä asiakkuussegmentointiin liittyviä vaikuttavia ja kustannustehokkaita palvelukokonaisuuksia 
  • tehostamalla vaikuttavia varhaisen tunnistamisen keinoja asiakkaiden palvelutarpeiden selvittämiseksi ja palveluiden (esim. aikuissosiaalityö, perheiden sosiaalipalvelut, elämäntapaohjus kolmannen sektorin toimintana, itsehoitoapplikaatioiden käyttöönotto) nopeammaksi järjestämiseksi
  • hyödyntämällä palveluiden järjestämisessä yhteistyötä esim. järjestöjen ja seurakuntien sekä muiden toimijoiden kanssa (esim. avoimet kohtaamispaikat)
  • mahdollistamalla ammattilaisille toimivat ja mielekkäät työntekemisen mahdollisuudet ja erilaiset palveluiden tarjoamisen tavat työssä viihtymisen lisäämiseksi  
     
Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022 

Vantaa-Kerava Tulevaisuuden sote-keskus –ohjelma: Asukkaan asialla hanke on edennyt kesäkuussa 2022 päivitetyn hankesuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2022 alusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelemiseksi käynnistyi Vantaan ja Keravan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialojen välinen fuusiotyö. Hankkeesta ollaan vahvasti mukana fuusiotyössä, mikä osittain näkyy resurssien kohdistamisena suunnitellusta kehittämistyöstä hyvinvointialueen valmistelua tukevaan ja kriittisiksi katsottujen palveluiden yhtenäistämistyöhön. Hankkeen osallistuminen fuusiotyöhön nähdään vahvistavan yhteisen suunnan löytymistä kehittämisessä.  

Oma-arviointiraporttia laadittaessa voidaan todeta, että kuluneen vuoden aikana on tapahtunut paljon. Kehittämisen tuloksia on jo nähtävissä ja kerättyä tietoa jäsenellään raporteiksi. Materiaalia asukkaille ja ammattilaisille on julkaistu. Samaan aikaan suunniteltuja kokonaisuuksia pilotoidaan ja testataan käytännössä; alueen asukkaiden palveluissa, ammattilaisten toteuttamana. Näiden lisäksi edelleen tunnistetaan ja käynnistetään myös uusia kehittämiskohteita. Seuraamme tarkasti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Suomen kestävän kasvun – ohjelman käynnistymistä ja varmistamme ettei päällekkäistä kehittämistä tapahdu.  

 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiatyö tullaan linkittämään vahvasti hankkeen kehittämiseen, kun lopulliset hyvinvointialueen missio, arvot ja tavoitteet julkaistaan. Vantaa-Kerava Tulevaisuuden sote-keskuksella ei ole seiniä vaan se muodostuu koko alueen sosiaali- ja terveyspalveluista. Henkilöstön veto- ja pitovoiman kehittämiseen panostetaan, jotta voidaan varmistaa hyvinvointialueen henkilöstön hyvä mielenterveydenjohtaminen ja urapolkumahdollisuudet. Näin varmistetaan alueen asukkaille laadukkaat palvelut. Asiakkaaksi tulon sähköisten kanavien selvitystyö on valmistumassa. Asiakkaiden neuvonnan ja ohjauksen selkiyttämistä tehdään läpileikkaavasti kaikkien kärkien, fuusiotyön, kaupunkien sekä hyvinvointialueen valmistelun kanssa yhteistyössä. Vastaanottopalveluissa pilotoidaan parhaillaan useampaa erilaista monialaista ja matalankynnyksen toimintamallia asiakkaan palveluiden saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja Terapiat Etulinjaan hankkeessa on edetty jo terapianavigaattorin käyttöönottoon. Lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiskärjessä panostettu muun muassa järjestöjen ja poliisin kanssa tehtävään yhteistyöhön asiakkaiden palvelutarpeen tukemiseksi.  

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön 

Osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi hankkeessa osallistutaan hyvinvointialueen HYTE-työn rakenteiden suunnitteluun ja varmistetaan yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Järjestöyhteistyötä on kehitetty kaikissa hankkeen kehittämiskärjissä muun muassa tarjoamalla alueen asukkaille erilaisia järjestöinfoja ja osallistamalla järjestöjä kehittämiseen. Vastaanottopalveluihin ja tutkimuksiin pääsyä parannetaan kevyessä palvelutarpeessa ja satunnaisesti palvelua tarvitsevien asukkaiden kohdalla. Erityisesti kehitetään aikuissosiaalityön, terveyspalveluiden sekä suun terveydenhuollon integrointia ennakoivan ja ennaltaehkäisevän työotteen lisäämiseksi. Perhekeskuskehittämisessä on pureuduttu asiakkaiden tiedon saannin ja ohjaamisen parantamiseen. Lisäksi on luotu tukimalleja perheille ja parisuhteessa oleville, haastavien tilanteiden kohtaamiseksi, jotta tilanteiden kriisiytyminen saataisiin ennaltaehkäistyä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta kehitetään osaavaa, ennalta ehkäisevää ja ennakoivaa palveluiden tarjontaa nuorille ja heidän lähipiirilleen sekä lisätään nuorten matalan kynnyksen toimintamallien palveluiden levittämisellä ja yleisesti ammattilaisten menetelmäosaamista lisäämällä. 

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 

Henkilöstön pito- ja vetovoiman kehittämistoimenpiteillä tuetaan henkilöstön työssä jaksamista ja vahvistetaan ja tuetaan ammattilaisten osaamista urapolkumahdollisuuksilla. Laatu- ja vaikuttavuustyötä on tehty yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja työtä jatketaan jokaisessa kehittämiskärjissä. Neuvonnan ja asiakasohjauksen käsitteiden määrittelytyö on saatu valmiiksi ja toimialakohtaiset asiakkaaksi tulon prosessikuvaukset ovat pian valmistumassa hyvinvointialueen asukkaiden ja ammattilaisten käyttöön. Aikuissosiaalityön rakenteellista kehittämistä päästään käynnistämään vuoden 2023 aikana. Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön halutaan saada systemaattiset rakenteet ja perhekeskuskehittämisessä on valmistunut lasten, nuorten ja perheiden palveluiden näyttöön perustuvien menetelmien kartoitus. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa laatua ja vaikuttavuutta parannetaan näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönoton ja kasvavan menetelmäosaamisen myötä.   

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistaminen   

Monialaisten ja yhteen toimivien palveluiden takaamiseksi hankkeessa osallistutaan luomaan hyvinvointialueelle yhteistyön rakenteita ja toimintamalleja tärkeiden kumppaneiden kanssa. HYTE-yhteistyö, järjestöt, kaupunkien palvelut, KELA ja erikoissairaanhoito ovat yhdessä hyvinvointialeen kanssa tuottamassa palveluita alueen asukkaille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integroitumisen malleja kokeillaan parhaillaan hankealueella. Muun muassa aikuissosiaalityön matalan kynnyksen ohjauksen ja neuvonnan pilotointi antaa arvokasta tietoa asukkaiden saavuttamisesta varhaisessa vaiheessa terveyspalveluiden toimipisteen tiloissa. Työllisyyttä ja osallisuutta tukevien palveluiden tehtäväaluetta organisoidaan. Tavoitteena on tukea niiden asukkaiden osallisuutta ja työllisyyttä, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Jalkautuminen toisen toimialan, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen päiväkoteihin ja kouluihin on tuonut paljon tärkeää tietoa alueen asukkaiden neuvonnan ja ohjauksen tarpeesta. Samalla ammattilaiset oppivat toistensa työstä; ymmärrys ja luottamus ammattiryhmien välillä kasvaa. Hankkeen kehittämisessä huomioidaan alueen asukkainen monimuotoisuus ja monikulttuurisuus kaikessa kehittämisessä läpileikkaavasti.  

 

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

Kärkien työskentely on edennyt pääosin suunnitellusti kesän ja syksyn aikana. Henkilöstövaihdokset ja ajoittainen resurssipula ovat aiheuttaneet haasteita. Sote-keskus konseptityö on jonkin verran jäljessä etenemisen osalta, mutta aikataulua kurotaan vuodenvaihteeseen mennessä.  

Ohessa on nostoja keskeisistä hyötytavoitteisiin vastaavista kehittämistoimenpiteistä, joita hankkeen kärjissä edistetään.

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Vantaa-Kerava alueella kehitetään sähköisten palveluiden tarjonnan toimintamalleja eri kärjissä. Tällä pyritään madaltamaan asiointikynnystä ja tarjoamaan apua ja tukea ajoissa. Neuvonta ja asiakasohjaus kärjessä kehitetään yhtenäisiä toimintamalleja asiakkaiden ohjautumiselle oikea-aikaisesti oikeisiin palveluihin. Myös sähköisten asiointikanavien kehittäminen vaikuttaa palvelujen saatavuuteen ja oikea-aikaisuuteen.

Vastaanottopalveluiden kehittäminen keskittyy tehostamaan vastaanoton malleja ja virtaviivaistamaan sekä asiakassegmentoinnin avulla lisäämään virtaustehokkuutta. Terapiat etulinjaan -hankkeen kanssa yhteistyössä on valmisteltu mm. oirenavigaattorin käyttöönottoa turvaamaan oikea-aikaisia ja monialaisia palveluja.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Lasten ja nuorten ahdistuneisuus- ja masennushäiriöt ovat lisääntyneet Covid-19 pandemian myötä. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään kouluttamalla henkilöstöä sote-palveluissa ja opiskeluhuollossa psykososiaalisten menetelmien käyttöön. Prioriteetteina ovat mm. lasten ja nuorten masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden matalan kynnyksen hoito, ja menetelminä IPC ja CoolKids. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä HUS:n Terapiat Etulinjaan –hankkeen kanssa.

Eropolku-palvelun kehittäminen tähtää matalan kynnyksen avun ja tuen tarjoamiseen erotilanteissa oleville perheille. Sähköisten palvelukanavien kehittäminen kuten aikuissosiaalityön chat-kokeilu ja eTerveyspalvelut edistävät matalan kynnyksen palveluiden tarjontaa alueella.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Potilas- ja asiakaslähtöisyyttä parannetaan piloteissa palvelumuotoilun keinoin (palvelupolut- ja prosessit), osallistamalla asiakkaita ja potilaita kehittämistyöhön sekä seuraamalla asiakaskokemusta ja keräämällä asiakaslähtöistä vaikuttavuustietoa. Palvelujen vaikuttavuutta lisätään kehittämällä varhaisen tunnistamisen tapoja ja kouluttamalla työntekijöitä, monialaisesti tuotettuja palveluita, sekä selkeyttämällä toimintamalleja ja -prosesseja. Omavalvontaa ja tietojohtamista vahvistetaan. Lisäksi pohditaan mahdollisuutta hyödyntää ja ottaa systemaattiseen käyttöön asiakaslähtöisen vaikuttavuustiedon mittareita (PROM, engl. patient-reported outcome measures) ja asiakaskokemuksen (PREM, engl. patient-reported experience measures) mittareita.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Monialaisuuden ja yhteentoimivuuden kehittämisellä parannetaan palveluiden saatavuutta ja poistetaan eteenpäin lähettämisen kulttuuria. Tavoitteena on löytää tapoja tarjota asiakkaalle oikeita palveluita oikeista paikoista mahdollisimman helposti ja yhteisten tavoitteiden mukaisesti toteutettuna.

Raportointikaudella on tarkennettu tulevaisuuden sotekeskus-konseptin toimintamallien kehitystyön tavoitteita. Konseptityön yhtenä tavoitteena on kuvata asiakaspolkuja eri toimintamallien välillä ja niiden sisällä. Palvelupolkujen kuvauksen lisäksi kärjissä on kehitetty mm. järjestöyhteistyötä.

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

Oma-arviointi 30.11.2020

Ensimmäisellä arviointikaudella hankehallinto ja projektiryhmät ovat järjestäytyneet sekä tulevat toimenpiteet on aikataulutettu projektisuunnitelmissa. Projektiryhmät seuraavat projektiensa toteutusta, raportoivat projekteistaan operatiiviselle johtoryhmälle, hankkeen ohjausryhmälle sekä hankesalkkuun, ennalta sovittujen aikataulujen mukaisesti. Varsinaisia seurannan ja arvioinnin tuloksia voidaan arvioida vasta seuraavalla arviointikaudella.

Jokaisesta tulevaisuuden sote-keskus-ohjelman kärjestä on tehty oma ”projektisuunnitelmataulu”, jossa on määritetty kyseisen kokonaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet. Seuraavassa vaiheessa tauluihin päivitetään arviointimittarit. Lisäksi tarkoituksena on työstää hankkeen tiedolla johtamisen Power BI-taulu, johon on valittu hankkeen kannalta keskeisimmät seurattavat mittarit. 

Nykytilan analyysi on toteutettu Vantaa osalta, mutta Keravan osalta vielä kesken.