Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden rakentaminen yhteistyössä monialaisen verkoston kanssa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus/Vantaa-Kerava
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden rakentaminen yhteistyössä monialaisen verkoston kanssa.

Toteutuspaikka
Vantaa-Kerava
Paikkakunta tai maakunta
Vantaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Mervi Kivijoki

Luotu

12.07.2021

Viimeksi muokattu

22.09.2022
Ratkaisun perusidea **

Vantaa-Kerava alueen työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa on hyödynnetty Nordic Healthcare Groupin (NHG, liitteenä) tekemää nykytilan kartoitusta sekä työllisyyspalveluiden, sosiaali- ja terveystoimen, Kelan ja muiden Vantaa-Kerava alueella toimivien tahojen välistä verkostoyhteistyötä. Lisäksi asiakastyöstä on saatu arvokasta kokemusta pilotoimalla työkyvyn tuen palveluita ja tuettua työhönvalmennusta valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiakastyön ja Vantaalla käyttöön otetun asiakassegmentointimallin pohjalta on luotu työkyvyn tuen asiakassegmentointimalli (lisää liite), jota voi jatkossa hyödyntää myös asiakkaiden yksilöllisten palvelupolkujen suunnittelussa ja palveluiden kehittämisessä.  

Asiakaspilotteihin asiakkaat ovat ohjautuneet ennalta sovituilta lähettäviltä tahoilta (aikuissosiaalityö, nuorten sosiaalipalvelut, kuntouttava työtoiminta, kuntakokeilu, vammaisten asiakasohjausyksikkö, TYP).  Potentiaalisten asiakkaiden tunnistamista on pyritty helpottamaan järjestämällä yhteistyötahoille infoja TEOT-hankkeen toiminnasta sekä tiedotettu sähköpostitse hankkeen vaiheista uutiskirjeellä.

Työkyvyn tuen palvelu -pilotissa (TEOT yleinen prosessikuvaus) tavoitteena on selvittää asiakkaan jäljellä olevaa työkykyä ja asiakkaan tarvitsemia työkyvyn tuen palveluita. Työkyvyn tuen palveluun ohjautuvat asiakkaat tarvitsevat palveluiden koordinointia ja moniammatillisen tiimin tukea tilanteensa selvittämiseksi.

Työkyvyn tuen tiimiin kuuluvat kolme asiakasvastaavaa, työkykykoordinaattoria ja työhön valmentajaa Vantaalla ja  yksi työkykykoorinaattori ja kaksi työhön valmentajaa Keravalla.

Asiakkaalle tehdään ensin alkuhaastattelu ja täytetään kykyviisari-kysely, jonka jälkeen asiakas ohjataan työttömien terveystarkastukseen ja tarvittaessa lääkärille mikäli asiakkaalla ei ole vastikään tehtyä lääkärin lausuntoa tai muuta terveydentilan selvitystä työkyvystä. Työkyvyn tuen tiimin asiakkaat pääsevät työttömien terveystarkastuksen kautta myös suun terveydenhuoltoon, josta asiakkaat voivat saada suuhygienistin ja hammaslääkärin perustarkistuspaketin maksutta. Työttömien terveystarkastuksesta ja mahdollisesta lääkärin tarkastuksesta sekä aiemmat työkykyyn liittyvät terveystiedot kootaan..... 

Asiakastapauksia voidaan käsitellä myös oman työkyvyn tuen tiimin lisäksi laajemmassa työkyvyn tuen verkostossa, johon on kuulunut joulukuusta 2021 lähtien Kelan työntekijän lisäksi Vantaan terveysaseman lääkäri ja terveydenhoitaja, jotka ovat Vantaan kaupungin terveysaseman työntekijöitä. Lääkäri on voinut käyttää n. 1-2 työpäivää/kk verkoston asiakkaiden konsultointeihin ja vastaanottokäynteihin ja terveydenhoitaja on osallistunut n. 1 kerta/kuukaudessa verkoston tapaamisiiin. Syyskuusta 2022 alkaen työkyvyn tuen verkostoon tuli muutoksia ja sen toimintaperiaatteita muutettiin. Työkyvyn tuen verkostoon saatiin toimintaterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja ja aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja, jotka osallistuvat verkoston toimintaan joka toinen viikko 1 tunnin ajan. Syyskuusta 2022 alkaen myös yhteistyökumppanit ovat voineet esitellä omia asiakastapauksiaan verkostossa ja konsultoida asiakkaiden työ- ja toimintakykyyn liittyvissä kysymyksissä matalla kynnyksellä. Verkoston toimintaa koordinoivat  työkyvyn tiimin (TEOT-hankkeen) työntekijät, joille konsultoitavaksi halutuista asiakastapauksista tuodaan tieto ennen varsinaista verkostopalaveria.  

 

Asiakkaalta, terveystarkastuksesta ja lääkäreiltä saatujen tietojen sekä asiakkaan työllistymiseen liittyvien toiveiden pohjalta laaditaan työkyvyn tuen suunnitelma. Suunnitelmaan on kirjattu edellä mainittujen asioiden lisäksi asiakkaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet, mahdolliset tukipalvelut ja työnjaon yhteistyöverkoston välillä.  Suunnitelma tukee asiakasta yksilöllisiin tavoitteisiin pääsemisessä. .....

Asiakkaan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti asiakas voidaan ohjata kuntouttavaan työtoimintaan, työhönvalmennukseen (asiakastyön pilotti 2), Helsingin työkykyselvitysyksikköön, vammaispalveluihin, kountoutukseen, koulutukseen, tai suoraan työelämään. Asiakkaalle voidaan hakea tarvittaessa myös sosiaalista kuntoutusta tai muita tukipalveluita esim. sosiaalityön tai kolmannen sektorin palveluiden kautta.

Arviointi ja seuranta....

 

Toimintaympäristö **

Hallitusohjelman työllisyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää kohdennettuja toimia, jotta työllisyysaste nousisi ja myös osatyökykyiset pääsisivät mukaan työelämään. 

Koronakriisi on lisännyt työttömyyden uhkaa sekä hankaloittaa vaikeasti työllistyviksi ja osatyökykyisiksi määriteltyjen työllistymismahdollisuuksia. Työpaikkoja on kadonnut monilta aloilta joko määräajaksi tai kokonaan. Lomautukset ja työttömyyden pitkittyminen tulevat lisäämään osatyökykyisten määrää. Tutkitusti työttömyys lisää hyvinvointieroja ja työttömät ovat sairaampia kuin työssä olevat. Koronakriisin vaikutukset tuleva näkymään pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisenä ja työttömien sosiaali-, terveys-, työllisyys- ja kuntoutuspalvelujen tarpeiden kasvuna. 

Lakiesitys sote-uudistuksesta ja hyvinvointialueiden perustamisesta hyväksyttiin 23.6.2021 ja Vantaa ja Kerava tulevat muodostamaan yhteisen hyvinvointialueen. Laki edellyttää, että jos kuntalaisen työ ja toimintakyky on alentunut, se voidaan arvioida sote-keskuksessa ja hän saa tarvitsemansa palvelut, jotta työllistyminen, työssä jatkaminen ja pärjääminen helpottuvat.

Vantaan ja Keravan yhteenlaskettu väkiluku oli kesäkuussa 2021 noin 276 000 ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 30 000 asukkaalla. Vantaa on Suomen monikulttuurisin kunta ja kesäkuussa 2021 väestöstä 21.6 % oli vieraskielisiä. Vantaan väestönkasvu oli vuonna 2020 Suomen suurinta ja painottuu vieraskielisiin ja nuoriin aikuisiin. Myös Keravalla vieraskielisten osuus kasvaa.

Heinäkuussa Vantaan ja Keravan alueella oli yhteensä noin 21 500 työtöntä työnhakijaa.  Pitkäaikaistyöttömiä heistä oli noin noin 7300 ja diagnosoituja pitkäaikaissairaita noin 1700. Työttömyyden kasvu on ollut koronapandemian vuoksi suurista kaupungeista suurinta Vantaalla. Työkykyohjelman taustaselvityksessä on arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä noin 30 % on työkyvyttömiä ja noin 20 % olisi työllistettävissä kuntoutuksen ja erilaisten työkyvyn ja työllistymisen tuen toimenpiteiden avulla. Näiden arvioiden perusteella Vantaan ja Keravan alueella on useita tuhansia kuntalaisia, joilla olisi tarve työkyvyn tuen palveluille. Työttömistä peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu tai on tuntematon Keravalla 30 %:lla ja Vantaalla noin 40 %:lla. Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut alueella ja erityisesti Vantaalla. Heinäkuussa 2021 avoimia työpaikkoja oli yhteensä lähes 3600.

Vaikka Helsingin ja Uudenmaan alueen tilanne on kuvattu hyvinvoinnin ja terveyden osalta maan parhaaksi, väestöryhmien välillä on suuria eroja. Vantaan väestörakenne on erilainen kuin esimerkiksi Espoossa. TEOT-hankkeen työntekijät ovat haastattelemalla yrittäneet selvittää, paljonko Vantaan ja Keravan alueella ohjataan henkilöitä työttömien terveystarkastuksiin, paljonko terveystarkastuksia tehdään sekä kuinka moni tarkastuksessa käyneistä ohjautuu lääkärin arvioon ja/ tai jatkotutkimuksiin kuukausi- ja vuositasolla. Seurantatietoja ei ole ollut saatavissa. Työkykyohjelman taustaselvitysten mukaan työttömät ovat sairaampia kuin työssä käyvät, mutta käyttävät vähemmän terveyspalveluja kuin työlliset. 

Perustoimeentulotukea saavien osuus väestöstä on Helsingin ja Uudenmaan alueella maan keskiarvoa suurempi ja 25-64-vuotialla koko maan suurin. Vantaalla pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 25-64-vuotiaden osuus on Uudenmaan suurin (Kela). Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki asukasta kohden sekä työllistymistä tukevienpalvelujen kustannukset/asukas ovat maan keskiarvoa suuremmat Vantaan ja Keravan alueella (Kelasto, THL Hyks - erva-alueen asiantuntija-arvio syksy 2019).

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat työttömät vantaalaiset ja keravalaiset henkilöt, jotka tarvitsevat kokonaisvaltaista ja moniammatillista työkyvyn tuen tarpeen arviointia sekä tukea kuntoutukseen, koulutukseen tai eläkkeelle hakeutumisessa ja työllistymisessä.

TEOT-hankkeessa on kaksi asiakastyön pilottia, joihin asiakkaat voivat ohjautua eri tavoin. Työkyvyn tuen polku eli pilotti 1 on suunnattu sellaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat työkyvyn tuen tarpeiden selvittelyä ennen kuin voidaan miettiä kuntoutus-, koulutus- tai työllistymisvaihtoehtoja. Työkyvyn tuen polulle ohjautuvat asiakkaat aikuissosiaalityöstä, nuorten sosiaalipalveluista, työllisyyden kuntakokeilusta, kuntouttavasta työtoiminnasta tai vammaisten asiakasohjausyksiköstä. Asiakastyön pilotti 1 alkoi Vantaalla syyskuussa 2021.

Työhönvalmennuksen polulle eli pilotti 2:ssa asiakkaiden terveydentilanne on jo selvitetty ja asiakas on tarvittavien tukipalveluiden piirissä. Asiakkailla on toiveena myös työllistyminen, eikä niinkään kuntoutus, koulutus tai eläke. Työhönvalmennuksen polulle ohjautuvat asiakkaat pääasiassa kuntouttavasta työtoiminnasta, TYP:stä, kuntakokeilusta, aikuissosiaalityöstä tai nuorten sosiaalipalveluista. Asiakkaita voi tulla myös työkyvyn tuen polun kautta, kun terveydentilanne ja työkyvyn tuen tarpeet on ensin kartoitettu.  Asiakastyön pilotti 2 alkoi Vantaalla lokakuussa 2021.

Työkyvyn tuen polulle ohjautuvat asiakkaat, jotka tarvitsevat työ- ja/tai toimintakyvyn arviointia ja mahdollisten tukipalveluiden selvittelyä ennen kuin kuntoutus, koulutus- tai työllistymisvaihtoehtoja mietitään. Työhönvalmennukseen ohjautuvat sellaiset asiakkaat, joilla on työkykyä ja motivaatiota selvitellä työllistymisen vaihtoehtoja jo heti asiakkuuden alkaessa. Työhönvalmennuksen polulle ohjautuvat asiakkaat pääasiassa kuntouttavasta työtoiminnasta, TYP:stä, kuntakokeilusta, aikuissosiaalityöstä tai nuorten sosiaalipalveluista. Asiakkaita voi tulla myös työkyvyn tuen polun kautta, kun terveydentilanne ja työkyvyn tuen tarpeet on ensin kartoitettu.  

Keravalla asiakastyö on alkanut joulukuussa 2021 ja ensimmäiset asiakkaat ovat tulleet nuorten työpajoilta, aikuissosiaalityöstä ja kuntouttavasta työtoiminnasta.

Asiakkaille tehdään alkukartoitus molemmissa asiakastyön piloteissa. Alkukartoituksessa kysytään asiakkaan taustatietoja, omaa näkemystä tilanteestaan sekä omia toiveita jatkosuunnitelmien suhteen. Asiakkaan mielipidettä kuunnellaan kaikissa prosessin vaiheissa, ja asiakas saa halutessaan keskeyttää asiakkuuden milloin tahansa. Asiakasta tuetaan, jotta hän voi toimia itse aktiivisena toimijana, esimerkiksi ohjeistetaan ottamaan yhteyttä työllisyyspalveluihin aktivointisuunnitelman tekemistä varten tai sopimaan potentiaalisen työnantajan kanssa työhaastatteluaikaa.  

Asiakkaille on lähetetty huhtikuussa 2022 sähköpostitse tai postitse asiakastyytyväisyyskysely sekä lähetteitä tekeville yhteistyökumppaneille palautekysely sähköpostitse toukokuussa 2022. Kyselyiden tuloksia on hyödynnetty hankkeen toiminnan kehittämisessä. Palautetta on kysytty myös laajemmin yhteistyöverkostoissa toimiessa ja esimerkiksi NHG:n toteuttamassa palvelupolkutyöpajoissa (korjaa ja tarkenna)?

Asiakaskahvit (tulossa)

Hankkeessa on hyödynnetty KAP Vantaa -hankkeesta palkattuja kokemusasiantuntijoita, esimerkiksi asiakasesitteiden teossa, tapahtumissa puhujina sekä toimintojen suunnittelussa.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle siirtyviä toimintaja on suunniteltu esihenkilötasolla eri fuusiotyöryhmissä vuoden 2022 aikana. Tiedossa on, että uuteen organisaatioon on tulossa työkyvyn tuki, ohjaus ja neuvonta -niminen yksikkö aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden...... Osa työkyvyn tuen tiimistä on saanut ollut myös visioimassa uuden yksikön palvelukuvausta ja toimintaperiaatteita.

 

- Pohdittava, miten työkyvyn tuen tiimin jo kerrytettyä ammattiosaamista siirretään tulevaisuudessa käytäntöön  hankekauden päätyttyä.

- Tärkeää ratkaista, miten ja kuka tietoa pitää yllä (muut verkotot sekä esim sharepoint, koulutusmateriaalit ja niiden päivittäminen, ajantasainen tieto) tulevaisuudessa: työkyvyn tuki- termin ja siihen liittyvien asioiden pitäminen mukana keskusteluissa. 

- Yhteinen ymmärrys hyvinvointialueen työkyvyn tuen palveluista: työnjako, yhteistyökäytännöt.

- Moniammatillinen ja monialainen työksentely on oleellista asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen selvittämisessä.

- Työkykykoordinaattori-koulutuksen käyneiden vakituisessa toimessa tai virassa olevien työntekijöiden hyödyntäminen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

- Asiakkaita on ohjattu työttömien terveystarkastukseen, jonka vuoksi työttömien terveystarkastuksien määrä terveysasemilla Vantaalla on kasvanut. (Esittele faktaluvut).

- Tunnistettu oleelliset ammattiedustajat, joiden olisi hyvä kuulua moniammatilliseen tiimiin. Lääkärin sitoutumisella ja ymmärryksellä työkyvyn tuen asioihin on suuri merkitys asiakkaan asian edistämisessä (esim. millaisia lausuntoja kirjataan, mitkä asiat otetaan huomioon, kela/työeläkelaitos). HUonolla lausunnolla voidaan pahimmillaan hankaloittaa asiakkaan asioiden hoitamista ja mitätöidä jo tehty selvitystyö.

- On havaittu, että asiakkaiden yksilöllisyys huomioiden, voidaan saavuttaa asiakkaan motivaation lisäämistä, luottamusta palveluihin sekä tilanteiden selviämistä. Yksilöllisyys voidaan huomioida parhaiten kun käytössä ovat hyvät aikaresurssit, joustava työote sekä asiakkaan vahvuudet/voimavarat nähdään. 

- Koulutuksien tarve työntekijöille ja yhteistyökumppaneille on oleellista, koska tietoa on paljon, työkyvyn asioissa on mukana useita eri instansseja (kela, työeläkelaitos jne) ja työkyvyn arviointiin sekä tukeen liittyvä informaatio on monimutkaista/haasteellista/monitulkintaista (mm. termistöt, lait, tulkinnat/painotukset).

- On tärkeää, että verkostossa tunnistetaan työkyvyn tuen palvelu ja on osattu tunnistaa palveluun ohjattavat asiakkuudet (yhteinen ymmärrys asiakassegmentoinnista).

- Yhteiskunnallisten asenteiden muuttaminen tiedon lisäämisellä työkykyyn liittyvissä asioissa. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

suostumusasiat!!!

- Moniammatillisen tiimin kokoamisessa tärkeää tunnistaa kaikki ammattiryhmät/edustajat, joiden työpanoksella on merkitystä asiakkaan työkyvyn arvioinnilla. 

- Tärkeää huomioida yhtenäiset käytännöt tietojen vaihtoon (mm. lähetekäytännöt, oikeiden asiakkuuksien tunnistaminen, asiakasprosessin muut vaiheet yhteistyön kannalta). Ratkaistava, miten tietoja vaihdetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ylitse mm. Apotissa.

- Tietojärjestelmistä saatavien tietojen saaminen, kun eri palveluissa käytössä eri järjestelmiä.

- Tunnistetty asiakkuuksissa miepä- haasteiden moninaisuus, jonka vuoksi yhteistyö miepä-palveluiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

- Asiakasvastaavuus on selkeästi sovittu (työnjako selkeä).

- Riittävästi aikaa kulkea asiakkaan rinnalla (jalkautuva)

- toimivuutta olisi hyvä arvioida säännöllisesti verkoston yhteisissä tapaamisissa, mutta keräämällä myös palautetta eri tavoin asiakkailta ja yhteistyötahoilta. 

Kansikuva
teot-hanke

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Osatyökykyisyys Työkyky Työllistyminen Palvelupolku Verkostot

Kohderyhmä

Työikäiset Työttömät