Sosiaalipalveluiden digitaalisen kalenterin ja ajanvarauksen koulutuskokonaisuus, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I4)
Koulutus vahvistaa sosiaalipalveluiden ammattilaisen toimijuutta ja digitaitoja, tukee digitaalisten työkalujen käyttöönottoa sekä mahdollistaa osallistavan ja yhdenvertaisen oppimisen vuorovaikutteisessa ympäristössä.
Toimintamallin nimi
Koulutus vahvistaa sosiaalipalveluiden ammattilaisen toimijuutta ja digitaitoja, tukee digitaalisten työkalujen käyttöönottoa sekä mahdollistaa osallistavan ja yhdenvertaisen oppimisen vuorovaikutteisessa ympäristössä.
Kuva
Toimintamallissa sosiaalipalveluiden ammattilaisia tuetaan digitaalisen ajanvarausjärjestelmän ja kalenterin käyttöönotossa. Koulutuskokonaisuus rakentuu esihenkilöiden ja pääkäyttäjien roolien vahvistamisesta, selkeistä ja saavutettavista ohjemateriaaleista, videoista sekä pedagogisesti ohjatusta, vuorovaikutteisesta koulutuksesta. Malli madaltaa kynnystä uuden järjestelmän käyttöön, vahvistaa ammattilaisen toimijuutta ja mahdollistaa yhdenvertaisen oppimisen. Koulutuksen jälkeen ammattilainen osaa varata digitaalisesti aikoja asiakkaille, perheille tai ryhmille, mikä sujuvoittaa palveluprosesseja.
Kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen ammattilaiset.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelee yli 10 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Hyvinvointialueeseen kuuluu 18 kuntaa.
Valtakunnallisesti katsottuna sosiaalipalvelujen digitalisaatio etenee osana laajempaa sote-uudistusta, jonka tavoitteena on palvelujen yhdenvertaisuus, saavutettavuus ja kustannustehokkuus. Digitalisaation rooli korostuu erityisesti hyvinvointialueilla, joissa pyritään kehittämään asiakaslähtöisiä ja sujuvia palveluprosesseja. Tämä edellyttää sosiaalipalvelujen ammattilaisilta uudenlaista osaamista ja valmiuksia hyödyntää digitaalisia ratkaisuja, kuten digitaalisia ajanvarausjärjestelmiä ja kalenterityökaluja.
Tilastollisesti tarkasteltuna sosiaalipalvelujen henkilöstön digiosaamisessa on vaihtelua, ja osaamisen kehittämiselle on selkeä tarve. Esimerkiksi työvoimabarometrien ja kansallisten selvitysten mukaan digitaidot ovat yksi merkittävimmistä osaamisvajeen alueista sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaalipalveluissa digipalvelujen käyttöönotto on usein hajanaista, ja järjestelmien integrointi eri toimijoiden välillä on puutteellista verrattuna terveydenhuoltoon. Tämä lisää työn kuormittavuutta ja vaikeuttaa palvelujen jatkuvuutta.
Yksi keskeinen näkökulma toimintaympäristössä on digituki, jonka yhtenä muotona toimii koulutus. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tukee ja kouluttaa digituen toimijoita, tutkii digitukea ja -osaamista sekä kehittää yhteisiä digituen käytäntöjä. DVV toteuttaa valtakunnallista Digituen toimintamallia, joka on laadittu yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Tämä toimintamalli tukee digiosaavan Suomen rakentamista ja tarjoaa rakenteita myös sosiaalipalvelujen ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen.
Lisäksi koulutuksessa tapahtuva ohjauskohtaaminen edellyttää vuorovaikutusta ja läsnäoloa. Digitaaliset ympäristöt tarjoavat uusia mahdollisuuksia ohjauksen toteuttamiseen, mutta samalla ne haastavat perinteisiä toimintatapoja. On tärkeää, että koulutuskokonaisuus tukee myös ohjaustilanteiden pedagogista laatua ja vuorovaikutuksen rakentumista digitaalisessa kontekstissa.
Tämä koulutuskokonaisuus vastaa ajankohtaiseen kehittämistarpeeseen tarjoamalla sosiaalipalvelujen ammattilaisille tukea ja osaamista digitaalisten kalenterien ja ajanvarausjärjestelmien käyttöönottoon. Kokonaisuus tukee sekä ohjatusti koulutukseen osallistuvia että omatoimisesti oppivia, ja se on suunniteltu vahvistamaan digivalmiuksia sosiaalipalvelujen kontekstissa.
Kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen ammattilaiset, jotka varaavat digitaalisesti aikoja asiakkaille, perheille tai ryhmille.
Koulutuskokonaisuus tukee heidän toimijuuttaan ja digivalmiuksiaan. Asiakasymmärrystä on kerrytetty sosiaalipalvelujen arjen tarpeista sekä digituen kansallisista linjauksista. Koulutus edistää palvelujen saavutettavuutta ja sujuvuutta. Koulutus toteutetaan kasvokkain, ja sen vuorovaikutteinen ja inhimillinen toteutustapa tukee ammattilaisen oppimista ja asiakaslähtöistä työotetta.
Toimintamallin juurruttaminen edellyttää esihenkilöiden ja pääkäyttäjien koulutusta, lähijohdon sitouttamista sekä 1–2 kouluttajaresurssia, joilla on järjestelmästä osaamista ja testitunnukset käytettävissä. Käyttöönottoa tukee selkeä prosessi: esihenkilöt määrittävät tarvittavat toiminteet ja luvitukset, osallistujat perehtyvät ennakkomateriaaleihin, ja koulutus toteutetaan pedagogisesti ohjattuna pienryhmissä. Tukimateriaali tallennetaan keskitetysti, ja koulutuksen jälkeen tarjotaan kertauskoulutuksia, kyselytunteja ja tukiklinikoita. Pääkäyttäjien, tietohallinnon, ammattilaisten ja Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen asiantuntijoiden välinen yhteistyö varmistaa jatkuvan tuen. Malli vakiintuu osaksi arkea, kun koulutus on saavutettavaa, toistettavaa ja tukee ammattilaisen toimijuutta.
Koulutuskokonaisuus on mahdollistanut järjestelmän onnistuneen käyttöönoton sosiaalipalveluissa. Yli 670 ammattilaista on koulutettu, ja heistä on tullut itseohjautuvia, kun jatkuva tuki löytyy omasta tiimistä. Selkeä ja saavutettava ohjemateriaali sekä pedagogisesti ohjattu, vuorovaikutteinen ja yhdenvertaisuutta tukeva lähikoulutus ovat olleet keskeisiä onnistumisen edellytyksiä. Järjestelmää kehitetään ammattilaisten palautteen pohjalta, ja kertauskoulutusten tarve on vähentynyt. Uusien toiminnallisuuksien käyttöönottoa tuetaan erilliskoulutuksin.
Kansikuva
