Suun terveydenhuollon potilaan riskin määrittäminen, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)
Kymenlaakson hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa on koostettu riski- ja pistetaulukot, joiden perusteella määritellään potilaalle seuraava tutkimus tai suun terveystarkastus. Aikuisille ja lapsille on luotu omat taulukot ja käyntivälit.
Toimintamallin nimi
Kymenlaakson hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa on koostettu riski- ja pistetaulukot, joiden perusteella määritellään potilaalle seuraava tutkimus tai suun terveystarkastus. Aikuisille ja lapsille on luotu omat taulukot ja käyntivälit.
Potilaan seuraava tutkimuksen tai suun terveystarkastuksen ajankohta määritellään toimintamallin työkalujen avulla.
Kymenlaakson hyvinvointialue on yksi Suomen 21:stä hyvinvointialueesta ja se järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maakunnan noin 159 500 asukkaalle. Hyvinvointialueeseen kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Hyvinvointialueiden toiminta Suomessa alkoi 1.1.2023 ja tämän uudistuksen tarkoituksena on yhdenvertaisten palvelujen varmistaminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä kustannusten kasvua hillitseminen. Tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä peruspalveluihin ja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä parantaa hoitoon pääsyä. Tietoa hyvinvointialueesta - Kymenlaakson hyvinvointialue (kymenhva.fi) Kymenlaakson hyvinvointialueen strategian tavoitteiksi on määritelty tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille, talouden tasapaino uudistumisen kautta sekä hyvinvoiva henkilöstö. Kymenlaakson-hyvinvointialueen-strategia_Aluevaltuusto_27.9.2022_§69 (1).pdf
Kohderyhmänä potilaan riski- ja pistetaulukoilla voidaan pitää niin Kymenlaakson hyvinvointialueen asukkaita kuin suun terveydenhuollon ammattilaisiakin. Asukkaiden suun terveydentila arvioidaan taulukoiden avulla, mutta taulukoiden käyttäjinä ovat suun terveydenhuollon ammattilaiset. Mahdollisimman sujuva hoitoon pääsy palvelee niin asukkaita kuin ammattilaisiakin.
Käyttöasteen seuraaminen
Toimintamallin käyttöönoton jälkeen on kerätty henkilöstöltä palautetta ja niiden perusteella toimintamalli on otettu vastaan suurimmalta osin hyvin. Toimintamallia voidaan aina kehittää tarpeen mukaan ja aiheellista onkin kerätä käyttökokemuksia tasaisin väliajoin, jotta niiden perusteella pystyttäisiin arvioimaan mahdollisten muokkausten tarvetta.
Toimintamallin mukanaan tuomia muutoksia olivat itsenäistä vastaanottotyötä tekevien hammashoitajien koulutustarpeen huomioiminen sekä 8. luokan kutsuiän muuttaminen 15-vuotiaista 14-vuotiaisiin. Viimeiseksi mainittu muutos tuli tehdä, jotta lasten kutsuvälit saataisiin toteutumaan tasaisemmin. Nämäkin muutokset vaativat suunnittelua, palavereja sekä erilaisia toimenpiteitä, joita ei pystytty ennalta arvioimaan.
Tähän mennessä saatujen palautteiden perusteella toimintamallissa on onnistuttu käytänteiden yhtenäistämisessä sekä tasa-arvoistamisessa. Vaaditaan vielä pidempää käyttökokemusta, jotta voitaisiin nähdä, onko mallin myötä saatu karsittua suun terveydenhuollosta ylimääräisiä käyntejä pois.