Suunnitelmallisuuden vahvistaminen hoito- ja palveluprosesseissa, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, I1, P4)
Tavoitteena on kehittää hoidon ja palveluiden suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta hyvinvointialueella. Samalla luodaan geneerinen malli, jonka avulla asiakkaan hoito ja palvelut toteutuvat suunnitelmallisesti sekä malli sen arvioimiseksi.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on kehittää hoidon ja palveluiden suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta hyvinvointialueella. Samalla luodaan geneerinen malli, jonka avulla asiakkaan hoito ja palvelut toteutuvat suunnitelmallisesti sekä malli sen arvioimiseksi.
Keski-Pohjanmaan Kestävän kasvun RRP2 -hankkeessa, investointi 1 tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista ja purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa.
Toimintamalli keskittyy hoidon ja palvelujen suunnitelmallisuuden vahvistamiseen ja parantamiseen Keski-Pohjanmaan alueella. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä, yhtenäisiä ja tehokkaita palveluprosesseja, jotka parantavat asiakkaiden kokemuksia ja hoidon vaikuttavuutta.
Ratkaisussa yhdistetään moniammatillinen yhteistyö, digitaaliset työkalut ja osallisuus niin, että asiakas on aktiivisesti mukana omien suunnitelmien luomisessa ja seurannassa. Tämä luo sujuvammat ja selkeämmät palvelupolut, joissa eri asiantuntijat voivat tehokkaasti jakaa tietoa ja tehdä yhteistyötä.
Toimintamalli tähtää myös resurssien käytön tehokkuuteen ja kustannussäästöihin, sillä se perustuu selkeisiin prosesseihin ja digitaalisesti tuettuihin palvelukokonaisuuksiin, jotka vähentävät tarpeetonta työtä ja parantavat palveluiden saavutettavuutta.
Toimintaympäristöä määrittävät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevat poliittiset päätökset, kuten hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttaminen ja resurssien kohdentaminen. Lainsäädännöllisesti myös hyvinvointialueuudistuksen tavoitteet, kuten palveluiden yhdenvertaisuus ja vaikuttavuus, luovat raamit kehittämiselle.
Talousnäkökulmasta resurssitehokkuus korostuu, kun taas kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät, kuten väestön ikääntyminen ja alueelliset tarpeet, ohjaavat toimintaa. Lisäksi ympäristötekijät, kuten digitalisaation ja vihreän siirtymän edistäminen, vaikuttavat kehittämisen painopisteisiin.
Hankkeen keskeisimmät kohderyhmät ovat alueen väestö, asiakkaat ja potilaat, monipalveluasiakkaat, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaiset, kokemusosaajat, alueen kunnat ja järjestöt.
Asiakasymmärrys:
- Asiakasymmärrystä on kartutettu palautekyselyillä, haastatteluilla ja palveluprosessien analyysillä.
- Asiakkaat kokevat palveluprosessit hajanaisiksi ja vaikeasti saavutettaviksi.
- Ammattilaiset kaipaavat selkeämpiä toimintamalleja moniammatilliseen yhteistyöhön.
Osallistaminen:
- Hankkeen valmisteluun on osallistettu monialaisesti eri sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ammattilaisia ja johtoa. Hankkeen käynnistyessä sen toteutuksen tarkempaan suunnitteluun on osallistettu asiakas- ja potilasnäkökulman saamiseksi kokemusasiantuntijaa, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kuntien ja kolmannen sektorin edustajia. Kehittämistyössä on ollut edustaja kokemustoiminnasta sekä sote-alan ja kehittämistyön eri tahojen toimijoita.
- Asiakkaita on osallistettu mallin kehittämiseen työpajojen ja keskustelutilaisuuksien avulla (yhteiskehittäminen).
- Asiakkaiden kokemuksia on kerätty sähköisesti ja suullisesti palveluiden kehittämisen tueksi.
Kansikuva
