Suunnitelmallisuuden vahvistaminen hoito- ja palveluprosesseissa, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, I1, P4)
Tavoitteena on kehittää hoidon ja palveluiden suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta hyvinvointialueella. Samalla luodaan geneerinen malli, jonka avulla asiakkaan hoito ja palvelut toteutuvat suunnitelmallisesti.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on kehittää hoidon ja palveluiden suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta hyvinvointialueella. Samalla luodaan geneerinen malli, jonka avulla asiakkaan hoito ja palvelut toteutuvat suunnitelmallisesti.
Keski-Pohjanmaan Kestävän kasvun RRP2 -hankkeessa, investointi 1 tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista ja purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa.
Toimintamalli keskittyy hoidon ja palvelujen suunnitelmallisuuden vahvistamiseen ja parantamiseen Keski-Pohjanmaan alueella. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä, yhtenäisiä ja tehokkaita palveluprosesseja, jotka parantavat asiakkaiden kokemuksia ja hoidon vaikuttavuutta.
Ratkaisussa yhdistetään moniammatillinen yhteistyö, digitaaliset työkalut ja osallisuus niin, että asiakas on aktiivisesti mukana omien suunnitelmien luomisessa ja seurannassa. Tämä luo sujuvammat ja selkeämmät palvelupolut, joissa eri asiantuntijat voivat tehokkaasti jakaa tietoa ja tehdä yhteistyötä.
Toimintamalli tähtää myös resurssien käytön tehokkuuteen ja kustannussäästöihin, sillä se perustuu selkeisiin prosesseihin ja digitaalisesti tuettuihin palvelukokonaisuuksiin, jotka vähentävät tarpeetonta työtä ja parantavat palveluiden saavutettavuutta.
Osahanketta toteutetaan Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa palvelurakenne on tiiviisti integroitunut ja väestöpohja verrattain pieni, alueella on noin 68 000 asukasta. Hyvinvointialue järjestää laaja-alaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä pelastuspalvelut kaikille alueen asukkaille. Alueen erityispiirteisiin kuuluvat pitkät välimatkat, ikääntyvä väestö ja osaavan työvoiman saatavuushaasteet erityisesti maaseutukunnissa. Nämä vaikuttavat palveluiden saavutettavuuteen ja resurssien kohdentamiseen.
Hyvinvointialueen palvelurakenne perustuu yhteiseen palvelukokonaisuuteen, jossa sote-integraatio ja digitalisaatio ovat keskeisiä kehittämisteemoja. Toimintaympäristöämme määrittävät:
- Lainsäädäntö ja kansalliset tavoitteet: Hyvinvointialueuudistus, hoitotakuun toteutuminen ja yhdenvertaiset palvelut.
- Sosiaaliset ja alueelliset erityispiirteet: Väestön ikääntyminen, syrjäseutujen haasteet ja palvelutarpeen kasvu.
- Taloudelliset reunaehdot: Resurssien niukkuus korostaa suunnitelmallisuuden ja digiratkaisujen tarvetta.
- Digitalisaation edistäminen: Kehittämisessä hyödynnetään digipalveluja, jotka mahdollistavat matalan kynnyksen ohjauksen ja seurannan, erityisesti silloin kun fyysinen saavutettavuus on rajallinen.
Hankkeen keskeisimmät kohderyhmät ovat alueen väestö, asiakkaat ja potilaat, monipalveluasiakkaat, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaiset, kokemusosaajat, alueen kunnat ja järjestöt.
Asiakasymmärrys:
- Asiakasymmärrystä on kartutettu palautekyselyillä, haastatteluilla ja palveluprosessien analyysillä
- Asiakkaat kokevat hoitopolut ja -ketjut toisinaan hajanaisiksi ja ammattilaiset vaikeasti saavutettaviksi
Ammattilaisten näkökulma:
- Ammattilaisten ajatuksia kerättiin Webropol-kyselyllä. Vastauksia saatiin läpileikkaavasti koko organisaatiosta
- Ammattilaiset kaipaavat selkeämpiä toimintamalleja moniammatilliseen yhteistyöhön
- Toisten ammattilaisten tekemä työ tutuksi
Osallistaminen:
- Hankkeen valmisteluun on osallistettu monialaisesti eri sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ammattilaisia ja johtoa. Hankkeen käynnistyessä sen toteutuksen tarkempaan suunnitteluun on osallistettu asiakas- ja potilasnäkökulman saamiseksi myös kokemusasiantuntijaa, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kuntien ja kolmannen sektorin edustajia. Kehittämistyössä mukana on lisäksi ollut edustaja kokemustoiminnasta sekä sote-alan ja kehittämistyön eri tahojen toimijoita
- Asiakkaita on osallistettu mallin kehittämiseen työpajojen ja yhteisten keskusteluiden avulla (yhteiskehittäminen)
- Asiakkaiden kokemuksia on kerätty sähköisesti ja suullisesti palveluiden kehittämisen tueksi
Toimintamallia on jalkautettu laajasti Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella vuosien 2023–2025 aikana. Mallin käyttöönottoa on edistetty konkreettisesti vierailemalla yksiköissä ja tiimitapaamisissa, joissa on esitelty suunnitelmallista työotetta sekä terveys- ja hoitosuunnitelman sisältöä ja hyötyjä ammattilaisten arjessa. Lisäksi mallia on tuotu esiin eri ammattilais- ja kehittämistapahtumissa, joissa henkilöstön kysymyksiin on vastattu ja hyviä käytäntöjä on jaettu vuorovaikutteisesti. Keskeisenä jalkauttamisen keinona on siis ollut koulutusten ja yksikkökohtaisten vierailujen järjestäminen, joiden tarkoituksena on vahvistaa henkilöstön osaamista ja sitoutumista suunnitelmalliseen työotteeseen.
Järjestetyt koulutukset ja yksikkökäynnit (tilanne 9.6.2025):
- Yhteensä 192 osallistujaa on osallistunut suunnitelmallisen työote ja terveys- ja hoitosuunnitelmakoulutuksiin (THS).
- Koulutuksiin osallistuneet ovat sitoutuneet viemään osaamista eteenpäin omiin yksiköihinsä (“koulutuslähettiläs”-periaate).
- Koulutusten lisäksi on toteutettu 25 erillistä yksikkökäyntiä ja keskustelutapaamista. Näissä on käsitelty suunnitelmallisuuden toteutumista yksikkötasolla, THS hyödyntämistä omassa yksikössä, kehittämistarpeita ja koulutuksen sisältöjä.
- Terveys- ja hoitosuunnitelmaan perehdyttävän Intrasta löytyvän sivun kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti, nousten helmikuun 2024 lukemasta (113) 628:aan kesäkuussa 2025, mikä kertoo koulutustyön ja jalkauttamisen vaikuttavuudesta.
Toimintamallin jalkautusta on tuettu myös aktiivisella verkostoitumisella ja benchmarkaten. Kehittäjäkoordinaattori on ollut yhteydessä useiden muiden hyvinvointialueiden asiantuntijoihin ja osallistunut keskusteluihin suunnitelmallisen työotteen ja suunnitelmallisuuden kehittämisestä kansallisella tasolla. Kehittäjäkoordinaattori on mukana myös kansallisissa verkostoissa sekä oman hyvinvointialueen prosessien kehittämisen työryhmässä. Kansallinen verkostoituminen on mahdollistanut ideoiden vertailua ja hyvien käytäntöjen hyödyntämistä alueellamme.
Toimintamallin käyttöönottoa tuetaan lisäksi Howspace-verkkokoulutuksella sekä liittämällä koulutus koulutuskalenteriin. Suunnitelmallinen työote Soiten sote-palveluissa Howspace-koulutuskokonaisuus pilotoidaan syksyllä 2025. Viestintää on tehty sekä sisäisesti, että ulkoisesti. Johto on sitoutettu mallin ylläpitoon ja kehittämiseen osana strategista palvelurakennetta.
Häiriökysynnän tiekartan ja toimintasuunnitelman työstäminen aloitetaan elokuussa 2025 asiatuntijapalvelun tuella.
Kehittämistyön myötä asiakkaiden palvelunkäyttö on muuttunut suunnitelmallisemmaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Suunnitelmien (sis. terveys- ja hoitosuunnitelma) laatimisen jälkeen kokonaispalveluiden määrä on vähentynyt noin 18 %, hoitopäivien määrä jopa 40 %. Tämä viittaa siihen, että suunnitelmallisen työotteen myötä asiakkaita pystytäään ohjaamaan oikea-aikaisesti ja tehokkaammin juuri heidän tarpeisiinsa vastaaviin palveluihin.
Merkittävä muutos on havaittavissa myös kotihoidossa, jossa samat asiakkaat saavat aiempaa enemmän tukea. Samanaikaisesti lähipalveluiden käyttö on vähentynyt, mikä kertoo häiriökysynnän vähenemisestä ja paremmasta palveluohjauksesta. Malli tukee hoitotakuun toteutumista ja keventää raskaiden palvelujen kuormitusta.
Yllättävänä ja myönteisenä muutoksena voidaan pitää sitä, että suunnitelmia on alettu laatia laajemmin myös asiakasryhmille, jotka eivät aiemmin ole olleet suunnitelmallisen työn piirissä, kuten päihdepalveluiden tai erityistason hoitoyksiköiden asiakkaat. Tämä on vahvistanut palvelujen yhdenvertaisuutta ja tukenut organisaation sisäistä yhteistyötä.
Suunnitelmallinen työote on osoittautunut vaikuttavaksi myös organisaatiotasolla: ammattilaiset kokevat työnsä selkeämmäksi ja moniammatillinen yhteistyö on helpottunut, kun asiakasprosesseja ohjaa yhteinen suunnitelma. Digitaaliset välineet ovat tukeneet sekä asiakasosallisuutta että vaikuttavuuden seurantaa.
Kansikuva
