SUUNTA-ryhmätoiminta työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella oleville nuorille vanhemmille
SUUNTA-ryhmätoimintamalli matalan kynnyksen palvelumuoto, joka on tarkoitettu työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevien nuorten vanhempien työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen, osallisuuden lisäämiseen sekä vanhemmuuden tukemiseen.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
SUUNTA-ryhmätoimintamalli matalan kynnyksen palvelumuoto, joka on tarkoitettu työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevien nuorten vanhempien työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen, osallisuuden lisäämiseen sekä vanhemmuuden tukemiseen.
Toimintamalli lyhyesti
SUUNTA-ryhmätoimintamalli on tarkoitettu työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevien nuorten vanhempien työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen, osallisuuden lisäämiseen sekä vanhemmuuden tukemiseen. Toiminta on tavoitteellista, 3–5 kuukautta kestävää ammatillisesti ohjattua ja digitaalisesti tuettua vertaisryhmätoimintaa.
Nuorelle oman paikan löytäminen opinnoissa tai työelämässä ei välttämättä ole helppoa. Nuorten työmarkkinoille kiinnittymisen on nähty vaikeutuneen laajan rakenteellisen työttömyyden ja perinteisten "ensityöpaikkojen" katoamisen myötä (Harkko, Lehikoinen, Lehto & Ala-Kauhaluoma 2016). Arvioiden mukaan Suomessa on useita kymmeniä tuhansia syrjäytyneitä nuoria, jotka paitsi koulutukseen ja työelämään hakeutuakseen, myös kuntoutuakseen tarvitsevat suunnitelmallista monialaista ja moniammatillista tukea (Tuusa & Ala-Kauhaluoma 2014, 17–18; myös Hiilamo ym. 2017). Samalla tiedetään, että esimerkiksi mielen hyvinvointiin liittyvät haasteet ja mielenterveysongelmat johtavat nuorilla aikuisilla usein koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen (Korkeamäki, Haikkonen & Poutiainen 2015, 16, 19).
Kouluttamattomilla ja työkokemusta vailla olevilla nuorilla vanhemmilla työelämään pääsy voi olla vaikeaa, ellei vanhemmuuden rinnalle rakennu yhteiskunnallista työroolia. Työllistymisen mahdollisuuksia vähentää ja kynnystä hakeutua työelämään voi nostaa heikko kiinnittyminen työmarkkinoille ja pitkä vanhempainvapaa. Perhevapaan jälkeen lisää haasteita voivat aiheuttaa vanhempien muuttuneet, työelämää koskevat arvot sekä läheisten ristiriitaiset odotukset koskien työhön siirtymistä. (Luoto, Kauppinen & Luotonen 2012; Pulkkinen & Toppinen-Tanner 2014.) Erityisesti teiniäitien on nähty olevan vanhempia äitejä suuremmassa riskissä kohdata erityisiä haasteita opiskelussa ja työelämään siirtymisessä (Halonen & Apter 2010).
Perheissä tapahtuu aina suuri muutos, kun pienten lasten vanhemmat siirtyvät kotoa työelämään. Työn lisäksi on järjestettävä päivähoitopaikka, suunniteltava arjen sujuminen ja perheen sisäinen työnjako sekä otettava huomioon omat voimavarat. Vanhempien hyvinvoinnin kannalta on tärkeää saada etukäteen tietoa tulevista muutoksista, aktivoida tarvittavat verkostot, vahvistaa itseluottamusta ja lisätä uskoa uusista haasteista selviytymiselle. (Pulkkinen & Toppinen-Tanner 2014.) Työelämän ja perheen yhdistämisen haasteet muodostavat monisyisen tilanteen, jonka ratkaisemista voidaan ja kannattaa tukea monialaisesti ja ennaltaehkäisevästi (esim. Pulkkinen & Toppinen-Tanner 2014).
SUUNTA-toiminta on suunnattu työelämän ja opiskelun ulkopuolella oleville nuorille vanhemmille, joilla
- on pieniä lapsia tai joilla on kokemus vanhemmuudesta.
- on keskeytynyt tai puuttuva koulutus.
- ei ole työpaikkaa, johon palata vanhempainvapaiden jälkeen.
- on toimintakyvyn rajoitteita, jotka vaikeuttavat työelämään siirtymistä.
- on halu pohtia toimintakykynsä haasteita ja rajoitteita.
- on halu löytää vaihtoehtoja työelämässä tai koulutuksessa.
- siirtyminen työelämään tai opiskelemaan on haasteellista.
- on vanhempainvapaiden jälkeen epävarmuus tulevaisuudesta.
SUUNTA-ryhmäläisille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Ryhmätoiminnassa toiminnan sisällöt tarkennetaan yhdessä ryhmän kanssa ensimmäisillä ryhmäkerroilla osallistujien tarpeita ja toiveita kuunnellen. Käsiteltävät teemat saattavat siten vaihdella ryhmäkohtaisesti. Kun osallistujille luodaan mahdollisuuksia vaikuttaa ryhmän sisältöön ja toteutukseen, voi se vahvistaa ryhmään sitoutumista.
Jotta ryhmäläisille voidaan mahdollistaa todellinen osallisuus prosessiin, on toiminnan lähtökohdaksi otettava osallistujien aiemmat kokemukset ja niiden synnyttämät tunteet, tieto ja tarpeet. Erityisen tärkeää ryhmän toteutuksessa on vertaisohjaus ja -tuki eli osallistujien keskinäinen ajatustenvaihto ja ratkaisujen pohtiminen pari- ja pienryhmäharjoituksissa. Tavoitteena on näin vahvistaa ryhmäläisten yhteenkuuluvuutta ja avata tilaa teemojen tarkasteluun ja pohtimiseen ilman, että ohjaaja välttämättä osallistuu kaikkiin ryhmässä käytyihin keskusteluihin.
ks. tarkemmin julkaisusta Opas SUUNTA-ryhmän ohjaajalle
ks. tarkemmin julkaisusta Opas SUUNTA-ryhmän ohjaajalle
Kansikuva
