Taiteilijaresidenssi suljetulla nuorisopsykiatrian osastolla

Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä toimi kuukauden ajan taiteilijaresidenssi. Psykiatrisen osaston nuoret sekä henkilökunta tekivät kuva- ja pelitaidetta. Taiteilijaresidenssi toteutui Sairaala Novan ja läänintaiteilijoiden Pauliina Lapion ja Jaakko Kemppaisen kanssa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Taiteilijaresidenssi suljetulla nuorisopsykiatrian osastolla
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä toimi kuukauden ajan taiteilijaresidenssi. Psykiatrisen osaston nuoret sekä henkilökunta tekivät kuva- ja pelitaidetta. Taiteilijaresidenssi toteutui Sairaala Novan ja läänintaiteilijoiden Pauliina Lapion ja Jaakko Kemppaisen kanssa.

Toteutuspaikka
Jyväkylä, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaala Nova ja Taiteen edistämiskeskus.
Paikkakunta tai maakunta
Jyväskylä
Toimintamallin rahoittaja
Taiteen edistämiskeskus (Taike)

Tekijä

Isto Turpeinen

Luotu

21.06.2021

Viimeksi muokattu

01.03.2022
Ratkaisun perusidea **

Residenssitoiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että taiteilija työskentelee osastolla hyödyntäen oman taiteenalansa menetelmiä. Taiteilijan työskentely voi kohdistua potilaisiin ja heidän omaisiinsa, henkilökuntaan tai laajemmin lähialueen yhteisöön.

Residenssitoiminta tarjoaa sosiaali- ja terveysalan organisaatioille selkeän ja kustannustehokkaan keinon integroida taidetoiminta osaksi yhteisön arkea, lisätä hyvinvointia ja osallisuutta sekä pitää huolta asiakkaiden kulttuurisista oikeuksista.

Henkilökunnalle taiteilijan vierailu avaa parhaimmillaan uusia näkökulmia hoitotyöhön sekä tilaisuuden kehittyä omassa ammatissa. Toimintamalli mahdollistaa elävän taidekokemuksen, jonka vaikutukset heijastuvat koko yhteisön arkeen.

Residenssi soveltuu hyvin ajankohtaisen teeman tai ajatuksen eteenpäin viemiseen yhteisössä. Tarve residenssitoiminnalle nousee usein muutoksesta tai sen toiveesta. Se voi olla muutto uuteen paikkaan, uudelleenjärjestelyt osastolla, henkilöstövaihdokset, uusi hoidollinen ajatus tai esimerkiksi toive saada viihtyisämpi osasto, tarkastella henkistä ilmapiiriä, kannustaa henkilökuntaa käyttämään omia (taiteellisia ja luovia)taitojaan osana työtä ja niin edelleen. Taiteilijalle voidaan myös antaa täysi vapaus tarkastella rauhassa yhteisöä ja sen jäseniä (hoitajat ja potilaat, omaiset) ja työskennellä hetkestä käsin omaa taiteellista työskentelyä mukaan ottaen.

Toimintaympäristö **

Taiteilijan työ on vaikuttavaa. Varsinkin ennakoivissa tilanteissa ennen korjaavaa. Taitelijaresidenssi hoitolaitoksissa perustuu taiteeseen ja taiteen vaikuttavuuteen. Toimintaympäristö taiteen toteutuessa vaikuttaa hyvinvoinnin kannalta ylläpitävältä, toimijuutta lisäävältä tai jopa, kuten tässä, osittain korjaavalta. 

Taide auttoi psykiatrisen osaston nuoria osallistumaan yhteistyöhön ja henkilökuntaa löytämään uusia toimintamalleja työhönsä. Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä toimi kuukauden ajan ainutlaatuinen taiteilijaresidenssi. Psykiatrisen osaston nuoret sekä henkilökunta tekivät kuva- ja pelitaidetta yhteistyössä ammattilaisten kanssa.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä nuoret 12-17 vuotiaat, vaativaa hoitoa tarvitsevat psykiatrisesti oireilevat potilaat. Monella taustalla syömishäiriöitä, itsetunnon ongelmia ja muita vakavia oireita kuten itsetuhoisuutta. 

Sairaanhoitopiirin hoitotyön johtaja teki kyselyn psykiatrisiin yksiköihin yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen kanssa ja arvioitiin millä osastolla olisi suurin tarve ko. taidetoiminnalle. Aluksi mukana oli kuvataide, myöhemmin mukaan pelitaide kun kohderyhmä saatiin tietoon. Tässä residenssissä pelitaide käsitettiin varsin laveasti. Residenssiin haettiin erityisesti pelisuunnittelua, ohjelmointia ja elektroniikkaa ymmärtävä taiteilija.  

Alkupalaveri psykiatrisen puolen esimiehen ja osaston esimiehen, sairaalan hyvinvointikoordinaattorin sekä läänintaiteilija/koordinaattorin kanssa, jossa tavoitteet ja pelisäännöt selviksi. Sen jälkeen ennen taiteilijoiden aloitusta tiimipalaveri henkilökunnan ja tuottajan kanssa ennakko-odotuksista, arvioinnista, taiteilijoiden roolista ja mitä henkilökunta haluaa nostaa esille. Varsinaisia potilaita eli osallistujia ei ennen residenssiä haastateltu, koska heidän kuntonsa on osastolle tultaessa heikko ja motivaatio huono. 

Residenssin edetessä osallistujat saivat päättää mitä tehdään (teoksen valmistaminen) miten tehdään (printtitekniikka) miksi (halutaan aulaan muisto residenssistä, jossa oma kädenjälki) ja kenelle (muille potilaille/hoitoon tuleville ja henkilökunnalle huomionosoitus osaston arjesta). Myös teoksen nimi tuli potilailta (Pascal). Työpajoissa osallistujat tekivät printtitaidetta, sekä suunnittelivat ja kokeilivat pelitaiteilijan kanssa yhdessä erilaisia mahdollisuuksia lopullisen teoksen toiminnaksi ja interaktiomalleiksi. Osallistujat pääsivät näkemään ja kokemaan, kuinka ohjelmakoodia tuotetaan ja miten sensoriteknologiaa voidaan hyödyntää taiteen tekemisessä. 

Henkilökunta sai olla kaikissa työpajoissa mukana ja mukana olikin aina psykologi ja/tai toimintaterapeutti sekä sairaanhoitajia. 

Myös avopuolen potilaat saivat tulla mukaan mutta se selvästi teki työpajoista levottomampia tai osaston omat nuoret eivät pystyneet kunnolla keskittymään omaan tekemiseen. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Residenssiä ennen

Toimintamallin valinta

1. Itsenäinen residenssi

Itsenäisellä residenssillä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että taiteilija/t työskentelee yhdessä yhteisössä ainoastaan tätä yhteisöä varten. Silloin toiminnalla on selkeä aika ja paikka sekä osallistujat.

2. Yhteistyöresidenssi

Usein residenssejä voidaan tehdä yhteistyössä useamman toimijan kanssa, kuten paikallisen taiteilijaresidenssin tai muun julkisen tai yksityisen organisaation kanssa. Esimerkiksi yhdistelemällä alueen päiväkoteja, hoivakoteja ja muita toimijoita. Silloin on huomioitava kaikkien yhteistyö tahojen vastuut ja roolit etukäteen. Vaikeaa se ei silti ole, päinvastoin yhteistyö voi jatkua vielä residenssijakson päätyttyä.

3. Kansainvälinen residenssi

Monet taiteilijat ovat tottuneet työskentelemään monikulttuurisissa työyhteisöissä. Residenssitoiminta laittaakin ihmiset liikkeelle. Se voi tuottaa lisätyötä hallintoon, riippuen millä kielellä operoidaan. Asiakastyöhön ja potilaisiin kansainvälisillä residensseillä on ollut hyviä vaikutuksia. Loppujen lopuksi taide on se, joka puhuu omaa kieltään. Potilaista voi myös tämän myötä paljastua ihan uusia ulottuvuuksia, kun kommunikoidaan eri tavoin.

Residenssin reunaehdot

Jos residenssitaiteilija tulee paikkakunnan ulkopuolelta, hänelle on järjestettävä majoitus joko residenssiyksiköstä tai lähialueelta. Monissa kaupungeissa ja kunnissa voi olla taiteilija-asuntoja, residenssipaikkoja ja muita vuokrattavia tiloja jo valmiina. Toiset taiteilijat voivat ottaa asumisen yksikössä hyvänä kokemuksena, toiset tarvitsevat omaa tilaa, rauhaa ja etäisyyttä työpaikasta.

On tärkeää suhtautua taiteilijaan kuin uuteen työntekijään. Vaikka hän ajallisesti onkin vain lyhyen aikaa mukana, on silti tärkeää, että hän saa saman kohtelun kuin kuka tahansa yhteisössä. Yhteisön toimintamallin mukaisesti taiteilijalle järjestetään kulkuluvat, internet-yhteys, taukopaikat, ruokailu, avaimet ja muut käytännön asiat. Usein taiteellinen työ vaatii jonkinlaista työskentely- tai valmistautumistilaa. Onko teillä tyhjänä potilashuonetta, askartelutilaa, taukotilaa tai vastaavaa, jonne residenssin taiteilija voi asettautua?

Tärkeintä on nimetä residenssikohteessa vastuuhenkilö, jonka kanssa taiteilija sopii asiat. Jos ei erillistä koordinaattoria tai tuottajaa residenssille ole, on henkilökunnasta vastaavan nimeäminen tärkeää vastuiden ja käytännön asioiden hoitamisen kannalta. 

Kustannukset

1. Hallinto ja työnohjaus

Työnohjaus on tämän residenssikonseptin kulmakivi. Taiteilija astuu itselleen vieraaseen yhteisöön, jossa kaikki muut ovat usein täysin eri alan ammattilaisia. Taiteilija on muukalainen, tunkeutuja, haastaja ja herättelijä.

Työ voi olla ajoittain hyvin vaativaa, kun kaikki on uutta ja ihmeellistä, niin taiteilijalle kuin yksiköllekin. Sen vuoksi taiteilijalle on turvattava mahdollisuus työnohjaukseen ihan oman jaksamisensa ja työhyvinvoinnin vuoksi. Taiteilijaa ei jätetä yhteisön ulkopuolelle, vaikka hän erilaisesta tulosuunnasta asioita tarkasteleekin ja toimii, vaan otetaan vastaan yhtenä yhteisön jäsenenä.

Palkanmaksu ja muut palkkakustannukset

Residenssikustannukset muodostuvat

a) henkilökunnan työaikaan ja hallintoon liittyvistä kustannuksista sekä
b) taiteilijan palkasta, tarvittavista materiaaleista, taiteilijan majoituksesta ja mahdollista matkakuluista. Taiteilija voidaan palkata osaksi yhteisöä tai voidaan sopia työn korvaamisesta ostopalveluna. Taiteilijan palkkion suuruutta määritellessä sovitaan tehtävän työn määrästä tunteina: kuinka usein ja minkä aikaa kerralla taiteilija on käytettävissä ja minkä verran hän esiintyy tai ohjaa yhteisössä. Lisäksi työaikaan kuuluu suunnittelu, raportointi ja esimerkiksi materiaalihankinnat.

Materiaalikulut ja ostopalvelut

- Lisäksi voidaan laskuttaa matkakuluja, materiaalikuja ja muita kuluja sopimuksesta riippuen.Taiteen eri aloilla on erilaisia työtapoja ja käytäntöjä. 

- Lisäksi residenssin järjestäjä tarjoaa taiteilijalle työnohjausta.

- Usein residenssi on dokumentoitu valokuvaamalla tai videokuvaamalla. Taiteilija itse on usein kiinni työssään, joten kuvaaminen kannattaa hoitaa osaavan henkilökunnan tai ulkopuolisen kuvaajan toimesta.

- Majoituksesta aiheutuvat kulut tulee residenssin järjestäjän huolehtia. Kansainvälisissä residensseissä tulee vielä ylimääräisiä matkustuskuluja

Sopimukset

Työsopimus, toimeksiantosopimus, ostopalvelusopimus

Residenssin järjestäjän ja residenssin tuottajan (taiteilija) välillä tehdään sopimus ennen residenssin aloittamista. Sopimusmalli riippuu siitä, onko kyseessä ostopalvelu vai palkkasuhde sekä organisaation hallintotavoista. 

Henkilökunnan sitouttaminen

Koulutus ja perehdytys toimintamalliin

Ennen residenssin alkua henkilökunta täytyy sitouttaa toimintaan. Kolmivuorotyö voi olla haaste, muttei suinkaan este sille, että kaikki tietävät missä mennään. Esimiesten kautta sana kulkee tehokkaimmin. Perehdytystä ei voi jättää yksittäisen innokkaan henkilökunnan jäsenen vastuulle, vaan kaikki henkilökunnasta ovat osa yhteisöä.

- Jos yhteisössä on viikkokokous, tiimipalaveri tai muu sellainen, on residenssi juuri sellainen tärkeä asia, joka siihen tuodaan ja siitä voi myös avoimesta keskustella tässä yhteydessä, mitä se tarkoittaa, mitä se tuo henkilökunnalle ja mitä pitää huomioida sekä kuka on vastuussa esimerkiksi perehdyttämisestä. 

Taiteilijahaku

Taiteilijahakuun varataan aikaa ja resursseja. Neuvoja voi kysyä taiteilijaseuroilta, taideyhdistyksiltä, Taiteen edistämiskeskukselta tai muulta taiteen ammattitoimijalta. Taiteilijahaun voi myös ulkoistaa, jos siihen on varattu resursseja.esimerkiksi voidaan käyttää portfoliohakua, avointa haku tai kutsumenettelyä. Portfoliohaussa valitaan joukko taiteilijoita, joilta halutaan saada ehdotus residenssin sisällöksi. Näistä valitaan joko suoraan sopiva tai haastattelujen kautta. Avoimessa haussa residenssihaku laitetaan julkiseen hakuun, jolloin on luultavasti varauduttava suureen luku-urakkaan sekä haastatteluihin sekä tiedusteluihin. Kutsumenettelyllä valitaan suoraan mieleinen tai jo tuttu taiteilija residenssiin.  

Residenssin aikana

 

Tutustuminen residenssiyksikköön

Henkilökuntaan tutustuminen ja työnjako

Residenssijakson käynnistyminen alkaa kohteeseen ja sen työvaiheisiin tutustumisella sekä työkulttuuriin ja toimintaympäristöön perehdyttämisellä. Taiteilijan on hyvä olla tietoinen kaikista toimintaperiaatteista, jotka ohjaavat residenssikohteen työtä (esim. päivittäiset aikataulut ja rutiinit). On myös hyvä sopia kuinka ja millaisissa tiloissa toimitaan. Onko toiminta keskittynyt enemmän yleisiin, julkisiin tiloihin vai mennäänkö myös esimerkiksi potilaiden omiin huoneisiin.

Työnjako hoivan ja taiteen suhteen on selkeä.

Henkilökunta vastaa potilaiden ja osallistujien hoivasta (esim. vessakäynnit, lääkkeiden jako, turvallisuus) myös taiteellisen toiminnan aikana. Taiteilijaa ei saa jättää yksin potilaiden kanssa, koska vastuu on aina hoitohenkilökunnalla! Avustaminen taiteellisessa työskentelyssä on myös mahdollista ja jopa innostavaa - ja näistä voi prosessin edetessä keskustella taiteilijan kanssa.

Residenssijakson alussa on myös hyvä sopia taltioimiseen ja dokumentoimiseen liittyvistä luvista. Julkaistavissa kuvissa tai videoissa täytyy olla osallistujien tai omaisten lupa.

Asiakkaisiin/kohderyhmään tutustuminen

Taiteilijan ei tarvitse tietää potilaiden diagnooseja tai sairaskertomuksia, ellei niillä ole olennaista merkitystä taiteellisen työskentelyn kannalta. Taiteellinen työskentely lähtee hyvin usein toimintakyvystä ja mahdollisuuksista. Taiteilijalle kerrotaan residenssikohteen erityislaatu, jolloin hän ymmärtää mihin on tullut ja millaisia reunaehtoja toiminnalla on. Vaitiolovelvollisuus sitoo myös taiteilijaa ja tämä voidaan kirjata työsopimukseen.

Aikataulutus

Taiteilijalle sopiva määrä asiakastyötä ja kohtaamisia on noin 1,5-3 tuntia päivässä riippuen osastosta, asiakkaista ja taiteilijan työskentelytavoista. Tämän päälle taiteilija vielä suunnittelee, raportoi ja tiedottaa residenssistä sidosryhmille, hakee materiaaleja ja valmistelee seuraavia hetkiä. Residenssille voi laatia myös viikoittaisen lukujärjestyksen yhteistyössä taiteilijan kanssa etukäteen. Tämä helpottaa päivärytmin suunnittelua yksikössä ja taiteilijan jaksamista usein hänelle itselleen vieraalla maaperällä.

Residenssijakson aikana taiteen tekemisestäkin tulee uusi rutiini ja on myös hyvä miettiä kuinka toiminta voi jatkua taiteilijan lähdettyä.

Residenssikohteen työvaiheet ja perehdytys

Henkilökuntaan tutustuminen voi olla luontevaa yhteisen kahvitauon aikana, osastokokouksen yhteydessä tai sovitulla tavalla työtä seuraamalla. Tämä on myös hyvä hetki avata tulevaa työskentelyä niin paljon kuin voi. Esimiehen/yhteyshenkilön tuki tässäkin esittelytilanteessa on tärkeä.

Luvat, reunaehdot ja työtä ohjaavat periaatteet

Hoiva-alalla on paljon sääntöjä ja määräyksiä, jotka on pakko ottaa huomioon myös taiteilijan työssä. Saako osastolle tuoda teräaseita (grafiikanveitset, työkalut), miten toimitaan erilaisten materiaalien kanssa, keneen taiteilija on yhteydessä, kun tulee hätätilanne ja miten toimia?

Dokumentointi

Taiteilija pitää työpäiväkirjaa työskentelystään. Se voi olla kirjoittamisen ohella myös valokuvamuotoinen dokumentointi tai työpäiväkirja voi olla taiteellinen itsessään. Henkilökunta voi dokumentoida myös. 

 

RESIDENSSIN LOPUSSA JA SEN JÄLKEEN

Toiminnan loppuhuipennus

Usein residenssin päätteeksi voidaan järjestää juhlat. Se on hyvä tapa tuoda yhteen kaikki residenssin osallistujat ja kiittää taiteilijoita, osallistujia, henkilökuntaa sekä sidosryhmiä. Myös mahdolliset tuotokset, teokset ja residenssin aikana syntyneet ajatukset voidaan tuoda julki. Median edustajia voi kutsua paikalle, jolloin yksikkö pääsee näkyviin myös julkisuuteen.

Henkilökunnan palaute

Henkilökunnalta voi kysyä palautetta pitkin residenssiä, mutta hyvä olisi koota taiteilijoille sekä yksikön tulevaisuutta varten palautetta monipuolisesti kaikilta henkilökunnan jäseniltä. Henkilökunta voi tarkkailla esimerkiksi yhtä taidesessiota, residenssipäivää tai viikkoa ja pistää ylös huomioita esimerkiksi potilaista ja havainnoistaan. Tämä lisää myös henkilökunnan aktiivisuutta ja he saattavat kiinnostua taiteilijan työstä ihan eri tavalla. Taiteilija saa palautteesta paljon myös tulevaan työskentelyyn.

Taiteilija myös usein havaitsee potilaissa asioita, jotka voi henkilökunnalta jäädä huomaamatta. Usein keskustelut henkilökunnan ja taiteilijan välillä ovat taiteilijallekin merkityksellisiä. Taiteilija ja hoitaja voivat löytää yhteisen tavan lähestyä tiettyä potilasta.

Asiakkaiden palaute

Asiakkailta saatu palaute on järjestäen ollut hyvää residenssitaiteilijoita kohtaan. Sitä voi olla joskus hankala saada sanallisessa muodossa. Henkilökunta on avainasemassa tässäkin, koska he tuntevat ihmiset, joiden kanssa taiteilija työskentelee. Joskus palaute voi tulla yllättävälläkin tavalla, kuten toiminnallisina muutoksina, sanattomana vuorovaikutuksena potilaan ja henkilökunnan välillä, katsekontaktina tai toimintaan ryhtymisenä taidetyöpajassa.

Jatkokehittäminen

Kun residenssi on ohi, on yksikön hyvä miettiä, miten tästä eteenpäin. Onko syntynyt jotain uutta, onko jotain vanhaa, jota voi jättää pois? Usein henkilökunnalle jää omaan työhönsä uusia oivalluksia, jotka ovat arvokkaita. Myös potilaat ovat saaneet uusia asioita arkeensa. On aika miettiä, mitä tästä opimme ja mitä voisimme jatkossa kehittää. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kun residenssiä valmistellaan, on hyvä pohtia, miten residenssiä tai sen vaikutuksia arvioidaan ja kenelle arviointia tehdään. Arviointiin kuluu usein aikaa ja siihen tarvitaan myös sopiva työkalu.

Sairaala Novassa Jyväskylässä arviointityökaluksi valikoitui hyvin varhaisessa vaiheessa New Beat oy:n kehittämä muutos- ja arviointityökalu ReDoMe®️, joka soveltuu hyvin pitkäaikaiseen kehittämiseen ja bottom-up -ajatteluun. ReDoMe© on luova metodi muutokseen. 

ReDoMe-prosessimalli sisältää monipuolisia osallistumisen mahdollisuuksia erilaisille oppijoille. Taidelähtöiset kehittämismenetelmät kytkettiin osaksi yksikön tulostavoitteita ja sairaalan strategiaa. Kehittämistoiminta on sekä luovaa ja osallistavaa että mitattavaa ja tuloksellista.

Tuloksena syntyi:

Uusia työkaluja

Taidelähtöiset kehittämismenetelmät monipuolistivat perinteisiä toimintamalleja, edistivät hiljaisen tiedon ja potentiaalin käyttöönottoa, tiedolla johtamista ja myönteistä oppimista.

Uusia resursseja

Luovuus, hyvinvointi ja ratkaisukyky paranivat aktivoimalla jo olemassa olevaa taide- ja kulttuurilähtöistä osaamista ja sairaalaan oma osallistavan taiteen malli toteutuu.

Uutta kulttuuria

 joka tukee kokeilujen käynnistämistä ja parantaa kustannustehokkuutta lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia, avointa vuorovaikutusta ja yhteistyötä yli toimialojen.

Lisää vaikuttavuutta 

kohdistamalla tukea sinne, missä muutos tapahtuu.

 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Henkilökunnan sitouttaminen

Henkilökunnan merkitystä residenssin onnistumiselle ei voi liikaa korostaa. Taiteilijaresidenssiin sitoutunut henkilökunta saa prosessista monia hyötyjä oman työn uudistamiseen, jaksamiseen, työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen sekä merkityksellisyyden tuntuun. Kun näkee miten asiakkaat osallistuvat ja lähtevät mukaan taidetoimintaan, opettaa se myös henkilökunnalle uusia tapoja nähdä yleensä vain hoivan kohteena olevat asukkaat. Moni on pitänyt työhyvinvointia ja uusien ideoiden saamista hoitotyöhön juuri tärkeimpinä tekijöinä onnistuneessa residenssissä.

Viestintä

Viestinnässä on syytä muistaa sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän tärkeys. Usein hoivayhteisöillä on olemassa omia sisäisiä viestintäkanavia, kuten intra, jonne voi laittaa taiteilijaesittelyn yhteystietoineen sekä kuvauksen toiminnasta. Myös ilmoitustauluille ja henkilökunnan tiloihin kannattaa laittaa tietoa residenssistä. Kukaan ei estä tekemästä vaikka pientä videoesittelyä tulevasta residenssistä! Myös useimmat lehdet ovat kiinnostuneita kirjoittamaan ajankohtaisista aiheista. Residenssi on ehdottomasti positiivinen juttu ja tuo hyvää niin yksikköön, jossa toimitaan, mutta myös lähiympäristöön ja omaisille. Sitä kannattaakin viestiä eteenpäin.

 

 

Kansikuva
Kuvaa on kädet pöydällä. Toinen käsi kirjoittaa ja toinen tulee lehtiötä. Vasemmassa kädessä sormus ja sekä hälytysranneke.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Yhteistyö Laitoshoito Hyvinvointi Kulttuuri Mielenterveys

Kohderyhmä

Ammattilaiset Nuoret Nuoret aikuiset