Työkyvyn tuen tiimimalli (Päijät-Hämeen hyvinvointialue)
Päijät-Hämeen Hyvinvointialueella Heinolassa on työkyvyn selvittelyyn liittyvää verkostotyötä tehty jo pitkään. Tavoitteena on levittää ja vakiinnuttaa verkostomainen työskentelymalli koko hyvinvointialueelle.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Päijät-Hämeen Hyvinvointialueella Heinolassa on työkyvyn selvittelyyn liittyvää verkostotyötä tehty jo pitkään. Tavoitteena on levittää ja vakiinnuttaa verkostomainen työskentelymalli koko hyvinvointialueelle.
Toimintamalli lyhyesti
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää kaikille alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Alueella on asukkaita yhteensä yli 200 000. Työttömiä alueella on n. 10 600.
Päijät-Hämeessä alueen vaikea sosioekonominen tilanne haastaa palveluita ja niiden kehittämistä. Alueella korostuvat mielenterveys- ja päihdeongelmat, jotka osaltaan heijastuvat työllisyystilanteeseen sekä perheiden ja yksilöiden hyvinvointiin. Päijät-Hämeen erityispiirteitä ovat mm:
- nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten
- työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet työvoimasta ovat maan suurimmat
- vaikeasti työllistyviä on maan eniten
- pienituloisuus on yleistä
- mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat yleisiä
- alkoholikuolleisuus on keskimääräistä suurempaa
- koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on kasvanut ja
- aikuisten koulutustaso on maan keskiarvoa heikompi
- työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan monituottajamallilla eli yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Hollolan, Heinolan, Asikkalan sekä Padasjoen terveyspalvelut tuotetaan ns. omana palveluna, mutta suuressa osassa hyvinvointialuetta palvelut toteutetaan ostopalveluna. Kehittämistyölle tämä asettaa haasteita, koska palveluja tuotetaan monella eri tavalla ja niiden laatu vaihtelee.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat.
Asiakasymmärrystä kerätään kehittämistyön aikana mm. haastatteluin sekä kyselyin. Tähän mennessä haastatteluista on noussut esille asiakkaiden tarve sille, että heidän tilannettaan käydään lävitse monialaisesti ja verkostomaisesti mahdollisimman pian haasteiden ilmetessä. Asiakkaat kokevat usein jäävänsä liian yksin ongelmiensa kanssa. Voimavarat eivät tahdo riittää palvelujen haeskeluun omatoimisesti. Vahvaa tukea ja rinnalla kulkemista kaivataan sekä sote-ammattilaisilta että muilta toimijoilta.