Työkyvyn tuen tiimimalli, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P3)
Päijät-Hämeen Hyvinvointialueella Heinolassa on työkyvyn selvittelyyn liittyvää verkostotyötä tehty jo pitkään. Tavoitteena on levittää ja vakiinnuttaa monialaisen verkostoyhteistyön malli koko hyvinvointialueelle.
Toimintamallin nimi
Päijät-Hämeen Hyvinvointialueella Heinolassa on työkyvyn selvittelyyn liittyvää verkostotyötä tehty jo pitkään. Tavoitteena on levittää ja vakiinnuttaa monialaisen verkostoyhteistyön malli koko hyvinvointialueelle.
Tavoitteena on edistää työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden mahdollisuuksia työllistyä, kuntoutua tai ohjautua kohti muita yksilöllisiä jatkosuunnitelmiaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi vahvistamme ammattilaisten osaamista työkyvyn haasteiden tunnistamisessa ja niihin tarttumisessa. Tehostaaksemme asiakkaan kokonaistilanteen edistämistä, tarvitaan alueella työkyvyn tuen tiimejä, joissa monialainen osaaminen ja asiantuntemus on tukemassa asiakkaan etenemistä.
Työkyvyn tuen tiimien käynnistäminen hyvinvointialueella vaatii perusteellista ja laajaa pohjatyötä. Hyvinvointialueen toimialojen näkemystä alueen haastavasta työttömyystilanteesta on tuotu näkyväksi tuottamalla hyvinvointialueen johdon palavereihin ajankohtaista tietoa alueen kokonaistilanteesta ja asiakkaiden tarpeista. Heinolassa on monialaista verkostotyötä tehty jo vuosien ajan ja se on juurtunut työskentelytavaksi. Heinolan verkostotyön mallia ei kuitenkaan virallisesti kutsuta työkyvyn tuen tiimiksi, vaikka se hyvä malli siihen onkin. Kehittämistyöllä pyritään siihen, että Heinolan mallia voitaisiin levittää hyvinvointialueelle ja näin tukea työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevien asiakkaidemme ohjautumista oikea-aikaisten palvelujen piiriin.
Lähestyvä TE24 -uudistus ja TYP -lain muutos ovat lähentäneet kuntia ja hyvinvointialuetta ja tiivistäneet yhteistyötä. Muutosvaiheessa hyvinvointialueella ei ole vielä tehty päätöstä työkyvyn tuen tiimien perustamisesta; monialaisen yhteistyön tarve on jo tunnistettu.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää kaikille alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä (Kuva 1: Päijät-Hämeen maakunta). Alueella on asukkaita yhteensä yli 200 000. Työttömiä alueella on n. 12 000.
Päijät-Hämeessä alueen vaikea sosioekonominen tilanne haastaa palveluita ja niiden kehittämistä. Alueella korostuvat mielenterveys- ja päihdeongelmat, jotka osaltaan heijastuvat työllisyystilanteeseen sekä perheiden ja yksilöiden hyvinvointiin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategiassa on alueen erityispiirteiksi mainittu mm:
- nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten
- työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet työvoimasta ovat maan suurimmat
- vaikeasti työllistyviä on maan eniten
- pienituloisuus on yleistä
- mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat yleisiä
- alkoholikuolleisuus on keskimääräistä suurempaa
- koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on kasvanut ja
- aikuisten koulutustaso on maan keskiarvoa heikompi
- työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan monituottajamallilla eli yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Hollolan, Heinolan, Asikkalan, Padasjoen sekä Orimattilan terveyspalvelut tuotetaan ns. omana palveluna, mutta suuressa osassa hyvinvointialuetta palvelut toteutetaan yksityisen palveluntuottajan tuottamana. Kehittämistyölle tämä asettaa haasteita, koska palveluja tuotetaan monella eri tavalla ja näin ollen kokonaisuus on pirstaleinen.
Kohderyhmänä ovat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty kohderyhmän kokemista tarpeista, haasteista ja kehittämisideoista aiemmin Työkykyohjelman toimenpiteissä ja kehittämistyöllä on selkeä jatkumo. Asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä kerätään kehittämistyön aikana mm. haastatteluin sekä kyselyin. Tähän mennessä haastatteluista on noussut esille asiakkaiden tarve sille, että heidän tilannettaan käydään lävitse monialaisesti ja verkostomaisesti mahdollisimman pian haasteiden ilmetessä. Asiakkaat kokevat usein jäävänsä liian yksin ongelmiensa kanssa. Voimavarat eivät tahdo riittää palvelujen ja avun haeskeluun omatoimisesti. Vahvaa tukea ja rinnalla kulkemista kaivataan sekä sote-ammattilaisilta että muilta toimijoilta. Tätä tuetaan monialaisen verkostotyöskentelyn avulla.
Työkyvyn tuen kokonaisuuden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työskentelyä sekä organisaatioiden johdon että ammattilaisten parissa. Johdon tuki on ehdoton edellytys kehittämistoimenpiteiden juurtumiselle. Taloudellinen tilanne on tällä hetkellä haasteellinen monissa organisaatioissa, joka aiheuttaa sen, ettei pysyviä ratkaisuja pystytä laatimaan ja toteuttamaan. Jotta työkyvyn tuen tiimimalli saadaan alueella toimimaan ja juurtumaan, täytyy toimialojen ja organisaatioiden pystyä panostamaan siihen henkilöresurssien ohjaamisen avulla. Sinänsä toiminta ei välttämättä vaadi lisäresursseja, mutta ammattilaisten työpanosta pitäisi pystyä ohjaamaan monialaiseen verkostotyöskentelyyn. Monialainen verkostotyöskentely tulisi saada juurrutettua toimintakulttuurin osaksi. Tätä työskentelytapaa hyvinvointialueella levittävät edelleen ammattilaiset, jotka ovat siihen kehittämistyön aikana tottuneet ja omaksuneet työotteen käyttöönsä.
Monialaista verkostotyöskentelyä tukevat jatkossa mm. työttömien terveydenhoitajille laadittu perehdytysvideo (LINKKI: Työttömien terveydenhoitajien perehdytysvideo) sekä monet muut materiaalit, joita työotteen levittämiseksi on kehittämistyön aikana laadittu.
Hyvinvointialueen sisäisen järjestäytymisen aikana on alueella tavoitettu yhteinen tahtotila ja ymmärrys työkyvyn tuen tiimien tarpeesta ja tarkoituksesta. Työkyvyn tuen kokonaisuus on Päijät-Hämeessä rakenteilla ja siihen tulevat sisältymään myös työkyvyn tuen tiimit. Työkyvyn tuen tiimien ja TYM-työskentelyn suhteen yhteiset raamit ja käytännöt ovat vielä työstämisen vaiheessa, mutta kokonaisuuden rakentaminen etenee hyvässä yhteisymmärryksessä kaikkien toimijoiden kesken. Kuvassa 11 nähdään alustava suunnitelma työkyvyn tuen tiimien sijoittumisesta v. 2025.
Päijät-Hämeen erityispiirteet ja mm. vaikea työttömyystilanne ovat pohjana sille, että työkyvyn tuen palvelujen kehittäminen nähdään ensiarvoisen tärkeänä alueella. Monialaista verkostotyöskentelyä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tukemisen menetelmänä edistetään ja kehitetään aktiivisesti myös jatkossa. Tärkeässä roolissa ja esimerkkinä monialaisen verkostotyön käyttämisessä ovat alueen työttömien terveydenhoitajat.
Joulukuussa 2024 Työkykyohjelman laajentamisen kehittämistyön päättyessä toteutettiin n. 5 minuutin pituinen päätösvideo kahden vuoden aikana toteutetuista toimenpiteistä. (LINKKI: Yhteistyöllä tukea työkykyyn (YTY) päätösvideo.)
Kansikuva
