Työntekijästä tulee kanssakulkija, kuuntelija ja mentori. Työntekijä ohjaa, tukee ja rohkaisee palvelun käyttäjää oman tilanteensa arvioinnissa, asiakassuunnitelman tekemisessä ja osallistumisessa palvelun käyttäjälle sopivien palvelujen valintaan.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Työntekijän roolinmuutos
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Työntekijästä tulee kanssakulkija, kuuntelija ja mentori. Työntekijä ohjaa, tukee ja rohkaisee palvelun käyttäjää oman tilanteensa arvioinnissa, asiakassuunnitelman tekemisessä ja osallistumisessa palvelun käyttäjälle sopivien palvelujen valintaan.

Toteutuspaikka
Avain kansalaisuuteen (ESR 2016–2019). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

23.03.2020

Viimeksi muokattu

22.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Palvelun käyttäjä saa räätälöidyn asiakassuunnitelman ja tarvitsemiaan palveluja. Häntä tuetaan käyttämään itsemääräämisoikeuttaan.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Ks. otsikko: VINKIT TOIMINTAMALLIN SOVELTAJILLE

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

KOHDERYHMÄ

Toiminnalle nähtiin tarvetta kansainvälisten tutkimustulosten ja kokemusten sekä kotimaisten kokeilujen ja niiden tulosten perusteella. Toiminta on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttäville perheellisille aikuisille (jotka ovat perustaneet perheen nuorena tai joilla on kuormittunut elämäntilanne), arjessa tukea tarvitseville aikuisille (voi olla lastensuojelun jälkihuollon piirissä) sekä vammaispalveluja ja omaishoidon tukea tarvitseville.  Välillisiä kohderyhmiä ovat julkinen hallinto, yhdistykset, oppilaitokset ja yritykset, jotka ovat palvelutarjoajan tai tilaajan roolissa. Toiminta kiinnittyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään ja eri palvelun tarjoajiin. 
 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

PALVELUN KÄYTTÄJÄ TEKIJÄKSI

Palvelun käyttäjää tuetaan käyttämään itsemääräämisoikeuttaan ja vaikuttamaan omaan elämäänsä. Palvelun käyttäjällä on oltava tietoa ja hänen on luotettava auttavaan tahoon. Luottamusta tarvitaan, jotta eri vaihtoehtoja voidaan käsitellä yhdessä ja kulkea kohti yhteistä tavoitetta. Ammattilainen valmistautuu palvelun käyttäjän kohtaamiseen ennakkoon ottamalla selvää palvelun käyttäjää mahdollisesti auttavasta tai hyödyttävästä tuesta ja palveluista. Työntekijä sanoittaa tarpeet asiakassuunnitelmaan sekä ohjaa ja kannustaa palvelun käyttäjää toteuttamaan asiakas-, hoito- tai kuntoutumissuunnitelmaansa. Kun löydetään palvelun käyttäjän tärkeinä pitämät asiat, on palvelun käyttäjän helpompi sitoutua suunnitelmaan.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: SOPIVIA PALVELUJA YHTEISTYÖLLÄ

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Osallisuus omassa elämässä vahvistuu, kun palvelun käyttäjä pystyy määrittämään tarpeitaan, vaikuttamaan niiden ratkaisuihin ja saa välineitä hallita elämäänsä (1). Ammattilaisten osallisuus omassa työssään vahvistuu, kun he pystyvät käyttämään osaamistaan joustavammin ja vastaamaan paremmin tarpeisiin (1). Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa vahvistuu toimintamallin yhteisen kehittämisen kautta (2).

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja: 

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista: Työntekijän roolinmuutos 3.1.2020

Vinkit toimintamallin soveltajille **

HYVÄ ASIAKASSUUNNITELMA ON LAADITTU YHDESSÄ

Asiakassuunnitelmiin, palvelujen laatuun ja oikeaan kohdentumiseen voidaan vaikuttaa osallistamalla palvelun käyttäjää hänen omien voimavarojensa puitteissa. Perinteisessä järjestelmässä tiedot palvelun käyttäjästä jäävät vajavaiseksi, koska usko palveluita tarvitsevien kykyyn toimia omaehtoisesti puuttuu. Palvelun käyttäjiä ei osallisteta riittävästi oman elämänsä suunnitteluun. Yhdessä huolella tehty tarpeiden arviointi luo pohjaa toimivalle asiakassuunnitelmalle. Palvelun käyttäjän tapaaminen on hyvä aloittaa keskustelulla siitä, mikä auttaisi juuri häntä. 

Ammattilaisille voi olla haaste käyttää aikaa tiedon antamiseen ja keräämiseen. Toimintatapa on myös uusi palvelun käyttäjälle, joka ei välttämättä ole tottunut valitsemaan eri palveluiden välillä. On mahdollista ettei palvelun käyttäjä osaa kertoa mistä hän hyötyisi tai mitä tarvitsisi. Opastamalla palvelun käyttäjää vaihtoehtojen valitsemisessa ja pohtimalla asiaa yhdessä saadaan aikaan asiakassuunnitelma. Ammattilainen voi tuoda esiin osallistumisen hyötyjä, jotta palvelun käyttäjä ymmärtää mitä lisäarvoa hän saa osallistumisestaan.

Ammattilaisen tulee tiedostaa järjestelmän mahdollisuudet ja hyödyntää niitä tapauskohtaisesti. Ammattilainen esittelee palvelun käyttäjälle vaihtoehtoisia tapoja, joilla tukea voidaan järjestää. Palvelun käyttäjä voi pohtia eri vaihtoehtoja ajan kanssa. Palvelun käyttäjä ja ammattilainen voivat olla esimerkiksi yhdessä yhteydessä palvelun tuottajaan ja tiedustella löytyisikö palvelun käyttäjän tarpeisiin räätälöityä tukea. Jos palvelun käyttäjä päätyy esimerkiksi henkilökohtaisen budjetin käyttöön, ammattilainen ja palvelun käyttäjä laativat yhdessä suunnitelman ja budjetin. Ammattilainen ohjaa budjetin käytössä. Toteutumista seurataan säännöllisesti yhdessä ja suunnitelmaa päivitetään sovituilla tavoilla. On erityisen tärkeää, että oma työntekijä kulkee rinnalla. Etenkin suunnitelmien seurannassa ja muutoksissa oma työntekijä pystyy parhaiten ottamaan kantaa. 

KOKONAISVALTAINEN YMMÄRRYS TARPEISTA JA PALVELUVALIKOIMASTA

Itsemääräämisoikeutta kunnioittavassa toimintatavassa saadaan kokonaisvaltaisempi käsitys siitä, mitä ihminen tarvitsee ja toivoo sote-palvelujen lisäksi. Auttamis- ja palveluvalikoimaan kuuluvat niin sosiaali- ja terveyspalvelut kuin myös sivistys- ja kulttuuripalvelut. Osallisuuden tunnetta, hyvinvointia ja terveyttä voidaan vahvistaa usein myös harrastamisen ja luovien toimintojen avulla. Lisäksi voidaan hyödyntää ostopalveluja. Joskus palvelun käyttäjän tarpeeseen vastaakin parhaiten esimerkiksi perheen yhteinen virkistysmatka, museokortti tai kansalaisopiston opinnot. Sekä työntekijän että palvelun tarvitsijan tunne itsemääräämisoikeudesta voi vahvistua, kun toimintaa eivät ohjaa tiukasti etukäteen sovitut raamit ja palvelutarjottimet. Ongelmalähtöisyys vaihtuu ratkaisuihin, jotka tukevat palvelun käyttäjän elämää. Henkilökohtainen budjetti määrittyy tarpeiden pohjalta. Budjetin tulee vastata palvelun tarvitsijan todellisia tarpeita. Erilaisten vaihtoehtojen läpikäyntiin liittyy myös kustannusten selvittäminen. Tieto eri vaihtoehtojen kustannuksista tulee olla avoimesti saatavilla.

PALVELUJEN VALINTA PERHEEN TUEKSI ADHD-DIAGNOOSISSA

Esimerkkinä toimintamallista on henkilökohtaisen budjetin soveltaminen ADHD-diagnoosin saaneen koululaisen ja hänen perheensä tueksi. Lapsen ADHD-diagnoosi loi epätietoisuutta ja kuormitti koko perhettä. Lapsiperheiden varhaisen tuen yksikön sosiaalityöntekijät tapasivat perhettä yhdessä koulukuraattorin kanssa, keskustelivat tilanteesta ja pohtivat tuen tarpeita ja toiveita. Perhe sai valita sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön ja räätälöidyn ADHD-erityisosaajan palvelujen välillä, koska perhetyön palveluissa ei vielä ole riittävästi ADHD-erityisosaamista. Perheelle myönnettiin henkilökohtaista budjettia erityisosaamisen hankintaan. Perhe koki saamansa palvelun vastaavan paremmin heidän tarpeisiinsa kuin perhetyön peruspalveluiden. Räätälöidyssä palvelussa sosiaalityöntekijän roolina oli pyytää tarjousta ADHD-ohjausta antavalta palveluntuottajalta. 

Koko perhe sai tukea ja oikeaa apua oikea-aikaisesti. Lapsi sai yksilöllistä ohjausta ja oppi ymmärtämään omaa erityisyyttään. Lähiohjaaja ja lapsi tunnistivat yhdessä arjen vaikeat tilanteet.  Vaikeista tilanteista puhuttiin myös perheen kanssa. Perhe omaksui uuden tilanteen ja toimintatavat tuen avulla nopeammin. Perhe työsti yhteisiä pelisääntöjä ja oppi selviämään arkisista ongelmatilanteista.

Työntekijöiden roolimuutokset näkyivät monella tavalla. Työntekijät valmistautuivat kohtaamaan palvelun käyttäjän hänen omassa ympäristössään ja kulkemaan rinnalla arjessa, mikä mahdollisti tutustumisen palvelun käyttäjän arkeen. Palveluiden tuominen palvelun käyttäjän kotiin korostaa ammattilaisen roolia kuuntelijana ja havainnoitsijana. Työntekijät tunnistivat toistensa voimavarat ja tekivät ennakoivaa yhteistyötä. Edellä mainitun perheen tapauksessa kotiin jalkautunut kolmen kuukauden tuki auttoi perhettä sanoittamaan ja käsittelemään vakavaa ja aluksi tuntematonta asiaa. Perheen arkeen perehtyminen tuki ongelmakeskeisyyden sijaan perheen omia voimavaroja. Työntekijän roolimuutos näkyi muutoksena palvelun käyttäjän käyttäytymisessä. 

Mallin perusteella henkilökohtaista budjetointia voidaan soveltaa myös lyhytaikaisen avun antamiseen. Vastaavanlaista apua on kokeiltu myös muun muassa neuropsykiatrisessa valmennuksessa sekä ammatillisen tukihenkilön hankkimisessa vammaiselle.

TYÖNTEKIJÄN VALMENNUS ROOLINMUUTOKSEEN

Työntekijöitä valmennetaan toteuttamaan toimintamallia ja kohtaamaan ihminen kunnioittavasti oman elämänsä asiantuntijana. Palvelujärjestelmälähtöisessä ajattelussa ammattilaisella ei useinkaan ole aikaa eikä mahdollisuutta tutustua ihmisen elämäntilanteeseen. Lisäksi käytössä oleva palvelutarjonta on suppeampi, jolloin parhaiten palvelun käyttäjän tarpeisiin vastaavaa palvelumuotoa ei välttämättä ole saatavilla. Myös erityisryhmät saattavat jäädä väliinputoajiksi. Työntekijöiden tulee tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin, jotta he voivat tarjota niistä tietoa. Samalla työntekijät oppivat ajattelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita laajemmin, jolloin myös muiden alojen toimijat tulevat tutuiksi.

Toimintatavalla on vaikutusta työn mielekkyyteen ja työntekijöiden ammatilliseen kasvuun. Työntekijät saavat käyttää osaamistaan tarpeen mukaisten ratkaisujen löytämisessä. Mallin käyttöön koulutetut ammattilaiset ovat tähän mennessä pääosin olleet sosiaalityöntekijöitä ja sosionomeja. Myös muiden alojen ammattilaisia on koulutettu.

ERI SEKTOREIDEN RAJAT YLITTÄVÄN TYÖN HAASTEITA

Toimintamalli haastaa vuorovaikutukseen yli sektorirajojen. Se vaatii kaikilta osapuolilta kärsivällisyyttä ja avoimuutta. Toimintamallista ja sen seurauksena hyödynnettävien vaihtoehtojen monipuolisesta käytöstä tulee antaa tietoa ja koulutusta myös palveluntuottajille. Kokemusten mukaan palveluntuottajilla ei ole vielä osaamista eikä selkeää näkemystä henkilökohtaisesta budjetista. Toimintamallia varten tulisi laatia kansallisesti yhdenmukaisia ohjeita.  Parhaimmillaan malli vähentää byrokratiaa ja palvelutarjoajien auktoriteettiroolia, kun työntekijä valvoo palvelun käyttäjän etua. 

Sektoreiden rajat ylittävien palvelujen monipuolisempi hyödyntäminen ja työtapojen muutokset edellyttävät muutosta tukevaa johtoa. Johdon tulee ymmärtää mihin uutta osaamista ja koulutusta tarvitaan. Työntekijät tarvitsevat tukea hankkiessaan uutta tietoa ja osaamistaan kehittäessään. Tiedon saatavuuden ja omaksumisen edistämiseksi voidaan perustaa oppimisverkosto, joka kokoaa palvelun käyttäjät ja heidän tukiverkostonsa yhteiseen kehittämiseen. 

Hankkeen varhaisten laskelmien perusteella kustannushyödyt näkyvät toiminnan vakiintuessa. Malli saattaa aluksi viedä tavallista enemmän sosiaalityön resursseja. Malliin koulutetut työntekijät ovat kokeneet, että henkilökohtainen budjetointi on aluksi työläs prosessi. Harjoittelun myötä sen muuttuu sujuvammaksi. Myös palvelun käyttäjälle henkilökohtainen budjetointi aiheuttaa enemmän tekemistä. Vaativuudestaan huolimatta henkilökohtainen budjetointi edistää palvelun käyttäjän motivaatiota pysyä suunnitelmassaan, onhan se itse tehty.  Asiakassuunnitelma kohdentuu paremmin, kun ammattilaisen ja palvelun käyttäjän suhde on onnistunut. Oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki säästää kustannuksia. 

MUUTOKSEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ

Malli herättää muun muassa seuraavia kysymyksiä. Yleinen kysymys liittyy julkisten ja yksityisten palvelun suhteeseen, millaisia seurauksia julkisilla ja yksityisillä palveluilla on ja miten julkiset ja yksityiset toimijat vaikuttavat palvelutarjontaan. Myös seuraavat kysymykset ovat yleisiä:

Käytännön toteutus: Onko palveluissa resursseja, halua ja osaamista toteuttaa toimintamallia hyvin? Onko  oma työntekijällä mahdollisuus kulkea palvelun käyttäjän rinnalla, auttaa kokoamaan ja koordinoimaan tarpeisiin soveltuvaa palvelukokonaisuutta tai ratkaisuja?
Palvelun käyttäjän toimijuus: Kykeneekö palvelun käyttäjä itse määrittämään tarpeitaan ja valitsemaan sopivaa tukea? Toisaalta luottaako työntekijä, että palvelun käyttäjällä on kykyä tarpeidensa ja toiveidensa ilmaisemiseen?
Resurssit: Onko ammattilaisilla riittävästi aikaa opastaa ja kuunnella palvelun käyttäjää? Budjetti saattaa jäädä tarpeisiin nähden liian pieneksi, mikäli opastusta ei saa riittävästi. Entä määritetäänkö budjetti alun perin liian pieneksi tai paikataanko sillä peruspalvelujen puutetta?

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Avain kansalaisuuteen -hankkeessa (ESR 2016–2019) tehtyyn kehittämistyöhön.

Avain kansalaisuuteen -hankkeen verkkosivut [http://henkilokohtainenbudjetointi.fi]

Kansikuva
Työntekijän roolinmuutos -toimintamallin kansikuva.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Osallisuus Asiakaslähtöisyys

Ilmiöt

Työn murros

Kohderyhmä

Ammattilaiset