Vaalidialogit - poliitikot kuuntelemaan mitä nuorilla on sanottavaa

Vaalidialogissa halusimme kutsua eri puolueiden eduskuntavaaliehdokkaita keskustelemaan sellaisten ihmisten kanssa, joiden äänestysprosentin tiedetään olevan heikko. Haluttiin antaa aikaa kuuntelulle ja aidoille kohtaamisille, paneelikeskustelun sijaan kaikki osallistuivat.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Vaalidialogit - poliitikot kuuntelemaan mitä nuorilla on sanottavaa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Vaalidialogissa halusimme kutsua eri puolueiden eduskuntavaaliehdokkaita keskustelemaan sellaisten ihmisten kanssa, joiden äänestysprosentin tiedetään olevan heikko. Haluttiin antaa aikaa kuuntelulle ja aidoille kohtaamisille, paneelikeskustelun sijaan kaikki osallistuivat.

Toteutuspaikka
Useita toteutuksia muun muassa Ohjaamo Helsinki, Helsingin NMKY ja Diakonissalaitos
Paikkakunta tai maakunta
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Saara Simonen

Luotu

13.11.2020

Viimeksi muokattu

16.11.2020
Ratkaisun perusidea **

Tuoda politikkojen tietoisuuteen sellaisten ihmisten ajatuksia ja kiinnostuksen kohteita sekä huolenaiheita, jotka eivät välttämättä hakeudu vaalitilaisuuksiin. Halusimme ennen kaikkea mahdollistaa sen, että ehdokkaat pääsevät kuulemaan ja keskustelemaan moninaisen osallistujajoukon kanssa, joita kiinnostavat tietyt teemat. Toteuttamistapa mahdollisti sen, että kaikki saattoivat osallistu tasavertaisina, esimerkiksi ennen dialogisen keskustelun alkua ei käyty läpi ketkä ovat ehdokkaita ja mistä puolueista he ovat. Syntyi aitoa keskustelua, kuuntelemista ja kohtaamista. Tarkoitus ei ollut löytää valmiita ratkaisuja vaan laajentaa itse kunkin omaa ymmärrystä toisia kuuntelemalla ja saada kokemus kuulluksi tulemisesta.

Toimintaympäristö **

Osallistuimme alkuvuodesta 2019 itse erääseen vaalipaneelin, jossa oli valitettavan vähän osallistujia. Samalla lähes kaikki osallistujat olivat 30-40 -vuotiaita hyvin suomia puhuvia naisia. Tulimme pohtineeksi, miksi vaalitilaisuuksiin osallistuu harvemmin nuoria ja miksi asetelma on aina niin, että politikot toimivat puhuvina päinä. Halusimme ravistella tätä käytäntöä ja pohdimme yhdessä muutamien yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollisuutta kutsua politikkoja kuulemaan mitä heidän kohderyhmillään on sanottavaa. 

Yhteistyökumppaniksi valikoitui sellaisia kohderyhmiä yhteenkokoavia yhteisöjä, joita harvemmin näkee vaalikentillä. Nämä yhteisöt olivat; Diakonissalaitoksen Kummiperhe-toiminta, joka toimii alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden parissa; Helsingin NMKY:n Toiminnan avulla työelämään, joka tarjoaa merkityksellistä tekemistä eri kieli- ja kulttuuritaustaisille sekä Ohjaamo Helsinki, jossa neuvotaan nuoria elämässä eteenpäin.

Vaalidialogit toteutettiin maalis-huhtikuussa eduskuntavaalien alla, itse äänestyspäivän ollessa huhtikuussa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmät valikoitiin heitä hyvin tavoittavien ja jo tuttujen yhteistyökumppaneiden kautta. Yhdessä yhteistyökumppanien kanssa mietittiin juuri kyseisen dialogin kysymykset, jotka saisivat kutakin kohderyhmää avaamaan omaa tilannettaan ja itselleen tärkeitä asioita äänestäjinä.

Kutsuja lähetettiin kaikille Helsingin ja Uudenmaan ehdokaslistoilla olleille puolueille. Kutsussa kerrottiin yleisesti ajatuksesta käydä keskustelua dialogisesti ja annettiin mahdollisuus päättää mihin kolmesta eri aikaan järjestettävästä dialogista itse kukin halusi osallistua. Eduskuntavaaliehdokkaiden kohdalla tiedostettiin heidän kiireellisyytensä, mutta luotettiin, että tämä poikkeuksellinen vaalitilaisuus kyllä herättäisi kiinnostusta, kuten kävikin toteen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Yhteistyökumppanit: Hyvien ja oman kohderyhmänsä tuntevien yhteistyökumppanien kanssa työskentely helpotti todella paljon kokeilua. Yhteistyökumppanit auttoivat sanoittamaan mitä tapahtuman kutsussa juuri heidän kohderyhmälleen ja kohderyhmästään kannattaa sanoa, he vastasivat ihmisten varsinaisesta tapahtumaan kutsumisesta ja vaalidialogit toteutettiin yhteistyökumppaneiden tiloissa, jotka olivat jo tuttuja kohderyhmille. 

Osallistujat: Eduskuntavaaliehdokkaista avoimet kutsut laitettiin kullekin puolueelle Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä. Myös jonkinverran henkilökohtaisia kutsuja ehdokkaille, joiden tiedettiin olevan kiinnostunut keskustelussa mukana olevien kohderyhmien asioista laitettiin matkaan. Muut osallistujat saatiin yhteistyökumppaneiden kautta ja heitä oli etukäteen ohjeistettu nimenomaan tulemaan mukaan keskusteluun poliittisten ehdokkaiden kanssa, ei siis vain kuulemaan tai pelkästään esittämään kysymyksiä. 

Dialogisen keskustelun malli: Itse toimintamalli dialogisen keskustelun käymisestä ei ollut kaikille tuttu ja sen läpikäymiseen käytettiin aikaa, jotta osallistujat olivat tasavertaisia käymään keskustelua. Monessa kohtaa keskusteluun haluttiin ottaa osaa myös kuuntelijoina ja kieltäydyimme tästä, sillä se ei tue keskustelun luottamuksellista ilmapiiriä. Jokaiseen vaalidialogiin oli tehty oma juoksutuksensa kutakin kohderyhmää kiinnostavine kysymyksineen. Keskustelua käytiin Erätauko -dialogien pelisäännöillä ja ohjeilla. Keskustelu kesti 1,5 tuntia ja keskustelun jälkeen juttu jatkui moninpaikoin. Osallistujat vaihtoivat vasta käydyn dialogin jälkeen tietoa siitä, ketkä olivat ehdokkaita ja mistä puolueista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Vaalidialogeja kehuttiin virkistävän erilaiseksi vaalitilaisuudeksi ja moni ehdokas sanoi kiinnittäneensä huomiota juuri erilaiseen toteutustapaan. Jälkipalautteissa ehdokkaat myös mainitsivat miten paljon hedelmällisempää oli käydä keskustelua ilman vahvoja valmiiksi määriteltyjä rooleja, jolloin aitoon kuunteluun ja kohtaamiseen oli tilaa. Kohderyhmien osallistujat puolestaan kiittelivät kuulluksi tulemisen kokemuksesta.

Kokonaisuudessaan idean saamisesta toteutukseen meni pari kuukautta ja se vaati intensiivistä työtä eikä olisi ollut mahdollista ilman olemassaolevia yhteistyösuhteita. Oli hyvä idea tehdä kolme hieman eri painotuksilla olevaa toteutusta, sillä samalla vaivalla sai testattua mallia eri kohderyhmien kanssa ja erilaisissa tiloissa. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Vaalidialogit olivat oiva esimerkki siitä, että tuttua ongelmaa kannattaa käännellä ja väännellä sekä lähteä ratkaisemaan jollain ei perinteisellä tavalla. Prosessin pilkkominen osiin ja eri osien välinen vastuunjako on hyvä tehdä tarkasti, se helpottaa kokonaisuuden hallintaa. Nyt kun veimme kolmen yhteistyökumppanin kanssa eteenpäin samaa prosessia kutakin omanaan, olimme ajoittain vähän hukassa missä minkäkin prosessin kohdalla mentiin. 

Hyvästä toimintamallista olisi kannattanut viestiä enemmän jo ennen varsinaista toteutusta ja miettiä etukäteen, kuinka medialle vastataan kiinnostukseen tulla seuraaman dialogeja. Nyt viestimme pitkälti jälkikäteen tai tapahtuma-aikana, saaden hyvää palautetta ja kiinnostusta, mutta vähemmän mitään merkittävää muutosta muiden vaalikeskustelujen käymistapaan. Viimeisestä yhteistyössä Ohjaamon kanssa järjestetystä dialogista myös media oli kiinnostunut. Emme halunnuut heitä seuraamaan itse dialogia sen luottamuksellisuuden vuoksi, mutta myöskin osallistujien jälkikäteen haastattelu tuntui päälleliimatulta. Viestintää kannattaa tehdä rohkeasti ja ennakkoon.

Kansikuva
Vaalidialogi kokeilut rakentuivat näistä vaiheista

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Demokratia Nuorisotyö Maahanmuutto Osallisuus

Ilmiöt

Arvojen muutokset Demokratian murros Eriarvoistuminen ja segregoituminen Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Maahanmuuttajat Nuoret aikuiset Vähemmistöt