Vaikuttavuusperusteinen OT-keskus
Monimutkaiset sekä kalliit ongelmat vaativat uusia ratkaisuja, jotka ylittävät perinteiset hallintorajat ja OT-keskuksen valmistelussa on tavoitteena siirtymä tiedolla johtamisesta vaikuttavuustiedolla johtamiseen.
Toimintamallin nimi
Monimutkaiset sekä kalliit ongelmat vaativat uusia ratkaisuja, jotka ylittävät perinteiset hallintorajat ja OT-keskuksen valmistelussa on tavoitteena siirtymä tiedolla johtamisesta vaikuttavuustiedolla johtamiseen.
Vaikuttavuuden johtamisen työpajoja järjestettiin kolme ja taustalla tavoitteena on siirtyä ongelmien korjaamisesta kohti ennakoivaa ja ehkäisevää toimintaa. OT-keskuksen tavoitteena työpajalle oli tuottaa OT-keskukselle vaikuttavuustavoite, luoda konkreettiset muutostavoitteet vaikuttavuustavoitteeseen pääsemiseksi sekä pohtia mittareita, joilla keskus voi todentaa vaikutuksiaan jatkossa.
Ensimmäisessä työpajassa alustettiin työpajasarjaa ja vaikuttavuustavoitteen tarkentamista varten työpajassa keskityttiin yhteisen ymmärryksen luomiseen ilmiöstä ja luokiteltiin havaintoja. Ilmiöt jakautuivat palvelujärjestelmän hajanaisuuteen, samanaikaisesti esiintyvien ongelmien yhteenkietoutuneisuuteen, tyhjiöön pudonneisiin lapsiin, asiantuntijoiden osaamisen ja tuen puutteeseen sekä tiedon hajanaisuuteen. Lisäksi ilmiöiden taustalta nousi esille esimerkiksi vuorovaikutuksen, luottamuksen ja turvallisuuden merkitys sekä kompleksisten ongelmien ratkaisemiseksi yksilökohtainen toiminnan räätälöinti.
Toisessa vaikuttavuustyöpajan osassa määriteltiin OT-keskukselle alustavia vaikuttavuustavoitteita. Vaikuttavuustavoitteiden määrittely ja mittaamisen mahdollisuus ovat tärkeitä osioita, jotta toiminnan vaikuttavuus voidaan osoittaa ja toimintaa kehittää. Alustavat vaikuttavuustavoitteet jaettiin kolmeen yläkategoriaan: erityisen vaikeassa tilanteessa olevien nykyisten OT-keskuksen lasten, nuoren ja perheiden arkihyvä sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen arkihyvä.
Arkihyvän määritelmän tarkentamiseksi ja mittaamisen mahdollistamiseksi objektiivisiksi vaikuttavuustavoitteiksi asetettiin itsemurhien määrä, vankila/rikosten määrä, laitosasuminen, tuettu asuminen, itsenäinen asuminen, toisen asteen koulutus ja työelämä/korkeakoulutus. Subjektiivisiksi hyvinvoinnin tavoitteiksi asetettiin osallisuus, elämän tasapaino, minäpystyvyyden tunne, toimintakyky, onnellisuus ja hyvinvointi sekä toimeentulo. Lisäksi ylisukupolvisuuden haasteet sekä lastensuojelun ja psykiatrian yhteistoiminta tulisi huomioida keskustelujen perusteella.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osalta objektiivisiksi vaikuttavuustavoitteiksi asetettiin vaihtuvuus, sairauspoissaolot, väkivaltatilanteet ja päällekkäisten toimien vähentäminen. Subjektiivisiksi mittareiksi asetettiin työjaksaminen, osaamisen lisääntyminen, hyvinvointi ja työhön vaikuttamisen mahdollisuus.
Kolmannessa työpajassa keskityttiin edellä mainittujen vaikuttavuustavoitteiden tarkentamiseen vaikutustavoitteiksi ja aloitettiin niiden asettaminen aikajanalle. Vaikutustavoitteiden lisäksi kohderyhmiä tarkennettiin ja segmentoitiin, jotta tavoitteet ja toimet kohdistuvat oikeanlaisiin tapauksiin.
Monimutkaiset sekä kalliit ongelmat vaativat uusia ratkaisuja, jotka ylittävät perinteiset hallintorajat, kuten OT-keskuksen valmistelussa. Edessä on siirtymä tiedolla johtamisesta vaikuttavuustiedolla johtamiseen. Vaikuttavuuden johtaminen perustuu vaikuttavuustavoitteen todentamiseen ja saavuttamiseen sektorirajoista huolimatta. Vaikuttavuuden johtaminen on erityisesti poikkileikkaavien ilmiöiden ja teemojen ratkaisemista tiedolla johtamisen keinoin, kuten tutkimustiedon, datan ja mallintamisen avulla. Vaikuttavuuden johtaminen edistää julkisen rahoituksen kohdentamista läpinäkyvästi ja yhteiskunnallisen hyödyn tekemistä todennettavaksi ja näkyväksi.
Vaikuttavuustiedolla johtamiseen tarvitaan vaikutus- ja vaikuttavuustietoa, jolla ohjataan toimintaa, yhteiskunnallisen hyödyn ja taloudellisten vaikutuksien konkreettista todentamista analytiikan ja mallintamisen kautta sekä kaikkien ilmiön/ongelman/kohderyhmän parissa työskentelevien asiantuntijoiden/organisaatioiden osallistumista vaikuttavuuden tavoitteiden johtamiseen yhteistoimintana.
Länsirannikon OT-keskuksen toiminnan kehittäminen vaikuttavuusperusteisemmaksi aloitettiin vaikuttavuustyöpajoissa syksyllä 2022. Työpajojen avulla saatiin kuva ilmiöistä, joita OT-keskus ratkoo työssään. Lisäksi työpajat auttoivat suunnittelemaan pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteita, lyhyemmän aikavälin vaikutustavoitteita ja mittareita, jotka tukevat OT-keskuksen toimintaa ja antavat palautetta toiminnan onnistumisesta. Vaikuttavuustavoitteet edustavat yhteiskunnalle koituvaa hyötyä.
OT-keskus pyrkii muuttamaan julkisia palveluita ja yhteiskuntaa niin, että hyvinvoinnin lisääntyy myös heikoimmassa olevien lasten ja nuorten keskuudessa, mikä vähentää OT-asiakkuuksien määrää (ehkäisevä toiminta) ja parantaa OT-asiakkaiden hyvinvointia (korjaava toiminta).
Työpajoja järjestettiin yhteensä kolme ja OT-keskus kutsui osanottajia Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta, Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja Satakunnan hyvinvointialueelta. Työpajoja fasilitoi Motiva Oy:n asiantuntijat, yhdessä QSA Oy:n ja Valtiovarainministeriön Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskuksen asiantuntijoiden kanssa.
Vaikuttavuustyöpaja on fasilitoitu yhteiskehittämisprosessi kyseessä olevan ilmiön kanssa työskenteleville, kuten julkisen sektorin toimijoille, tutkijoille ja kokemusasiantuntijoille.
Mittausasetelman tueksi tarvitaan toimintasuunnitelma, miten tavoitteeseen päästään, ja mitä se maksaa. Tavoitteeseen pääsy tuottaa sekä inhimillistä hyötyä yksilöille että taloudellista hyötyä julkishallinnolle. Taloudellisen hyödyn laskenta edellyttää luotettavaa tietopohjaa, jota ei OT-keskuksen asiakasryhmästä ole olemassa. Tietopohja on kuitenkin luotavissa ja siihen liittyvää tutkimushanketta on valmisteltu työryhmässä. Tietopohja on ensiarvoisen tärkeä, jos halutaan tuoda esille kaikki OT-keskuksen potentiaaliset hyödyt.
OT-keskuksen asiakkaat käyttävät paljon kalliita korjaavia palveluita. Myös työelämän ulkopuolelle jääminen aiheuttaa suuria ja pitkäkestoisia kustannuksia. Kustannusten osalta tietopohjaa ei ole, erityisesti palveluiden käytöstä ei ole tietoa. Tiedon saaminen onnistuisi rekisteritutkimuksella, mutta se jätetiin näiden työpajojen ulkopuolelle ja sitä on valmisteltu muussa yhteydessä.
Suuri osa OT-asiakkaiden kustannuksista olisi ehkäistävissä oikeilla ja oikea-aikaisilla toimenpiteillä. Yleensä toimenpiteet voidaan suunnitella niin, että ne maksavat itsensä takaisin kohtuullisella aikavälillä ja toiminnan vaikutuksia mitataan.
Jotta nuorten keskuudessa saadaan positiivisia muutoksia aikaan, tavoitellaan vaikutuksia myös heidän perheissään ja palvelujärjestelmässä. Nämä vaikutukset (muutokset) perheissä ja palvelujärjestelmässä edeltävät vaikutuksia (muutoksia) nuorten elämässä. Näin ollen vaikutuksia seurataan sekä palvelujärjestelmässä, perheissä ja lopulta nuorissa. Vaikutukset palvelujärjestelmässä ja perheissä ovat niitä asioita, joiden pitää muuttua, jotta nuorten elämässä tapahtuisi positiivisia vaikutuksia.
OT-keskuksen alustavat vaikuttavuustavoitteet lasten ja nuorten kohdalta ovat lisätä työelämään pääsyä, koulutustasoa, itsenäisesti asuvien osuutta ja näiden vastakohtana vähentää laitosasumista, asunnottomuutta, rikoksilla oireilua, psyykkistä oireilua ja itsemurha yritysten määriä sekä menetettyjä elinvuosia. OT-keskuksen asiakkuus alkaa 12–16-vuotiaana, ja tavoitellut vaikutukset ovat 5–15 vuoden päässä, joten tarvitaan välimittareita, jotka kertovat, että ollaanko oikealla kehityspolulla vai ei. Alkuvaiheessa yksi vaikuttavuuden edellytys on palveluun (tai laajemmin ymmärrettynä palvelupolkuun) sitoutuminen, ilman sitä ei voida puhua palvelun vaikuttavuudesta.
OT-keskus pyrkii vaikuttamaan myös perheiden tilanteeseen. OT-keskuksen asiakkaiden vanhempien osalta vaikuttavuustavoitteiksi määriteltiin työkyky, ylisukupolvisuuden katkaiseminen, odotukset hyvästä elämästä, syrjäytymisen ja köyhyysriskin vähentäminen, palveluiden käytön määrän vähentäminen sekä luottamus järjestelmään. Ylisukupolvisuuden katkaisemisen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat abstraktimpaa vaikuttavuutta, joita täytyy mitata konkreettisempien vaikutusmittareiden kautta.
OT-keskus ei pääsääntöisesti tee suoria interventioita lasten, nuorten ja perheiden kanssa vaan pyrkii parantamaan järjestelmän vaikuttavuutta kohderyhmänsä asiakkaiden kohdalta. Näin ollen järjestelmässä tulisi havaita toivottuja muutoksia, ennen kuin järjestelmä alkaa tuottamaan nykyistä parempaa hyvinvointia kohderyhmässä.