Voimavararyhmä muistisairaan henkilön läheisille Varsinais-Suomessa

Voimavararyhmä on muistineuvojan ohjaama vertaistukiryhmä, jossa on mahdollisuus saada tukea samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilta henkilöiltä, tietoa muistisairauden tuomista muutoksista läheisessä ja arjessa sekä löytää omia voimavaroja.

 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Voimavararyhmä muistisairaan henkilön läheisille Varsinais-Suomessa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Voimavararyhmä on muistineuvojan ohjaama vertaistukiryhmä, jossa on mahdollisuus saada tukea samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilta henkilöiltä, tietoa muistisairauden tuomista muutoksista läheisessä ja arjessa sekä löytää omia voimavaroja.

 

Toteutuspaikka
Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi- asiantuntija- ja tukikeskus
Paikkakunta tai maakunta
Varsinais-Suomi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Tekijä

Leeni Eriksson

Luotu

09.11.2020

Viimeksi muokattu

19.01.2021
Ratkaisun perusidea **

Muistisairaus koskettaa aina koko perhettä tai lähipiiriä.

Muistisairaan henkilön läheisillä ei useinkaan ole oikeanlaista tietoa muistisairauksista. Jos sairautta muutosten takana ei tunneta, tilanne koetaan hyvin raskaana, koska ei ymmärretä, miksi sairas toimii kuten toimii.

Voimavararyhmä on muistineuvojan ohjaama vertaistukiryhmä, jossa on mahdollisuus saada tukea samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilta henkilöiltä, tietoa muistisairauden tuomista muutoksista läheisessä ja arjessa sekä löytää omia voimavaroja.

Toimintaympäristö **

Suomessa on 193 000 ihmistä, jotka sairastavat muistisairautta, työikäisiä on noin 7 000 henkilöä. Vuosittain 14 500 henkilöä sairastuu etenevään muistisairauteen.(Muistiliitto 2019) Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia muistisairaita arvioidaan vuonna 2020 olevan Varsinais-Suomessa noin 12 000 henkilöä. Varsinais-Suomen kunnissa tehdyistä vanhuspalvelujen suunnitelmista 83 % sisältää tavoitteen muistisairaidenerityispalvelujen järjestämisestä, . Varsinais-Suomessa yli 75-vuotiaista kokee muistinsa huonoksi tai erittäin huonoksi 8,7 %  koko Suomessa osuus on 8,7 % (THL 2019).

Väestörakenteen muutoksen myötä ikäihmisten määrä tulee kasvamaan huomattavasti useissa kunnissa. Samalla muistisairauksien esiintyvyys lisääntyy merkittävästi, koska ikä on suurin riskitekijä etenevissä muistisairauksissa. Tilastojen mukaan yli 85-vuotiaista kolmasosa sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Tämä aiheuttaa erityisen kansanterveydellisen ja -taloudellisen haasteen kuntien ja maakuntien sote-palveluille. 

Muistisairaus koskettaa aina koko perhettä ja lähipiiriä. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Muistisairaan henkilön lähipiiri on perheen lisäksi ystävät, naapurit, tuttavat. Muistisairaan lähin ihminen voi perheen puuttuessa olla vaikka tuttava, joka kulkee rinnalla muistisairauden polkua. Tärkeää on, että jokaisella muistisairaalla olisi joku ihminen, joka näkee arkielämää läheltä. Yhtä tärkeää on, että henkilöt, jotka muistisairaan lähellä elävät, ymmärtävät sairauden luonteen ja moninaisuuden. 

Muistiluotsin työntekijä voi olla muistisairaan ja läheisten tukena edellyttäen, että palvelu on löydetty. 

Muistisairaan läheisenä eläminen on raskas ja haasteellinen tehtävä. Vertaistuella, omien voimavarojen tunnistamisella ja tiedon saamisella liittyen sairauden luonteeseen, on suuri merkitys läheisen elämässä. Vomavararyhmä voi tarjota oivan maaperän molemmille edellämainituille asioille.

Voimavararyhmän tapaamisten sisältö suunnitellaan yhdessä ryhmään osallistuvien kanssa, heidän toiveitaan ja tarpeitaan tarkkaan kuunnellen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Muistiluotsin vuosisuunnitelmaa tehtäessä suunnitellaan erilaisia tukimuotoja muistisairautta sairastavan henkilön omaisille/läheisille. Ryhmämuotoinen tuki tuo kaksi tärkeää seikkaa toimintaan: vertaistuen on koettu olevan hyvin merkittävä tekijä voimavarojen tukemisessa muistisairaan läheisille ja muistineuvoja ryhmänohjaajana tavoittaa kerralla 8-10 henkilöä. Muistiyhdistyksen ja -luotsin asiakaskunnassa on monia henkilöitä, jotka hyötyvät ryhmän toiminnasta. 

Juurruttaminen on käynyt helposti, koska voimavararyhmän toiminta on ollut vuosien aikana hyvin pidetty. Lisäksi Muistiyhdistyksen ja -luotsin työntekijät sekä muut yhteistyökumppanit informoivat ryhmän toiminnasta.

Resursseina tarvitaan ohjaajaksi henkilö, jolta edellytetään oikeanlaista laajaa asiantuntemusta mm. muistisairauksiin ja niiden aiheuttamiin elämänhallinnan ja toimintakyvyn muutoksiin sekä omaisen/läheisen tukeen. Ryhmänohjauksen perustaidot ovat myös eduksi. Lisäksi tarvitaan sopiva tila ryhmän kokoontumiselle. Ryhmän ajankohta on alkuillan aikana, näin työssäkäyvät läheisetkin ehtivät mukaan. Eduksi on myös mahdollisuus videotykin käyttöön tilassa, koska tieto-osuuden aikana on ryhmäläisten helpompi omaksua asiat voidessaan sekä kuunnella että nähdä asiat valkokankaalla.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Voimavararyhmän osallistujat kuvaavat kokemustaan olla mukana ryhmässä useimmiten tyytyväisinä ja yllättyneinä siitä, miten upeaa on kohdata samanlaisessa tilanteessa olevia ihmisiä. Vaikka henkilö ei olisi milloinkaan aiemmin kokenut olevansa ryhmähenkinen, hän toteaa tässä ryhmässä olevansa. Osallistuja on voinut kokea itsensä jopa sulkeutuneeksi ja ryhmän turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä hän voikin olla avoin.

Odottamaton muutos omaisten ja läheisten toiminnassa on ollut se, että ryhmäkauden päättyessä he alkavat rakentaa jatkoryhmää keskenään. Monen kauden ryhmät kokoontuvat vuosia keskenään jossakin yhdessä sopimassaan paikassa. He ovat löytäneet toisistaan ymmärtäviä kumppaneita arjen jaksamisen tueksi. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Resursseina tarvitaan ohjaajaksi henkilö, jolta edellytetään oikeanlaista laajaa asiantuntemusta mm. muistisairauksiin ja niiden aiheuttamiin elämänhallinnan ja toimintakyvyn muutoksiin sekä omaisen/läheisen tukeen. Ryhmänohjauksen taidot ovat myös tarpeelliset ja lisäksi tarvitaan sopiva tila ryhmän kokoontumiselle.

Ryhmään osallistujien rekrytoinnissa tarvitaan tiedotusta ja tarpeellisia ovat myös yhteistyökumppanit, jotka voivat kertoa toiminnasta.

Tämä toimintamalli on sovellettavissa eri sairautta sairastavien henkilöiden omaisten/läheisten kanssa työskennellessä.  

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis