Etelä-Savo: Me tehdään Etelä-Savon yhteinen sote-keskus

Tiivistelmä oma-arvioinnista syksy 2023

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Palveluiden saatavuuden arvioinnissa käytettävien tunnuslukujen vertailtavuus ja luotettavuus on muuttuneiden rakenteiden vuoksi huonoa. Tämä työ Eloisassa jatkuu RRP-hankkeessa.  Palveluiden saatavuutta on vahvistettu mm. kehittämällä monikanavaista asiakasohjausta. Asiakas voi ottaa yhteyttä sote-keskuksiin ja -asemiin monikanavaisesti: Chatin, oirearvion ja puhelinpalvelun kautta tai paikan päällä asioiden. Asiakasohjauksessa huomioidaan kiireellisyys ja asiakkaan tuen tarve. Sote-keskuksille ja –asemille e on luotu yhtenevät aukioloajat ja palvelurakenne: KIVA eli kiirevastaanotto on tarkoitettu 1–3 päivän kiireellisyydellä, OIVA eli oirevastaanotto (kiireettömät hoitotakuuasiat), sekä pitkäaikaissairaat ja ASIVA-toimintamalli (paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat). Oirevastaanotolla toimii mm. fysioterapeutin suoravastaanotto. Fysioterapeutin suoravastaanottoa lisäämällä on saatu asiakkaille entistä oikea-aikaisempaa palvelua, ja samalla tuki- ja liikuntaelinsairaiden lääkärikäynnit ovat vähentyneet.

Hoidon jatkuvuuden kautta parannetaan hoidon saatavuutta ottamalla pitkäaikaissairaat haltuun. Pitkäaikaissairaiden toimintamallissa sovitulle ryhmälle nimetään omahoitaja, kuten ASIVA-toimintamallissa.  ASIVA-toimintamalli on eniten asiakkaille tukea tarjoava monialainen toimintamalli. Hakekauden aikana kiireettömän puhelinpalvelun yhteydenotot laskivat merkittävästi, kun taas asiakasvastaavan hoitopuhelut lisääntyivät. Konsultaatiot lisääntyivät merkittävästi (217 %), kun taas lääkärin kiireettömät käynnit vähenivät 20 %. Asiakasvastaavatoimintamallin myötä hoidon jatkuvuus on parantanut. Suun terveydenhuollon prosessien kehittämisellä pyrittiin parantamaan palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta.

Lisäksi sote-keskusten ja -asemien ammattiosaaminen on turvattu asiantuntijarakenteella. Sote-ammattilaisia tuetaan tarpeen mukaisilla koulutuksilla ja verkostoyhteistyöllä. Vuodesta 2021 alkaen digi-sotekeskuksen käyttöaste on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2021 Chat- kontakteja oli 400–500 kuukaudessa, kun 2023 vuoden aikana yhteydenottoja digi-sotekeskukseen oli parhaimmillaan yli 9000 kontaktia kuukaudessa. Maaliskuusta 2023 alkaen digi-sotekeskusta on kehitetty RRP-hankkeessa.   Hankkeessa on kehitetty Perheneuvoa ja Palveluluukkua vastaamaan keskitetysti lasten, nuorten ja perheiden asiakasohjaukseen.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Jokaisessa ikäryhmässä on koulutettu perustason työntekijöitä psykososiaalisten menetelmien käyttöön. Lähes kaikissa Etelä-Savon yläkoulussa on vähintään yksi nuorten psykososiaalisen menetelmien (IPC) osaaja, mikä siirtää nuorten mielenterveystyön osaamista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön. Koulupsyykkari vie psykiatriset sairaanhoitajat osaksi kouluympäristöä, jolloin nuoret pääsevät helposti hoitajan vastaanotolle. Voimaperheet-konsepti oli käytössä koko Eloisan alueella, jolloin kaikki 4-vuoitaiden perheet saivat mahdollisuuden saada tukea vanhemmuuteen ja mahdollisten lapsen käyttäytymisen haasteisiin. Terapianavigaattori on otettu laajasti käyttöön ja alueelle on koulutettu ammattilasia kognitiiviseen lyhytterapiaan sekä omahoidon ohjaukseen.

Ikääntyneiden arkikuntouksen toimintamallia on laajennettu ja kehitetty. Kuntoutuksen myötä arkikuntoutusasiakkaiden toimintakyky koheni ja kotihoidon palvelujen tarve väheni. 

Nuorten jalkautuva päihdetyöntekijä on hankekauden aikana selkeyttänyt nuorille suunnattua päihdehoitoa Savonlinnan seudulla. Maksuton ehkäisy toteutettiin alle 25-vuotiaiden kohdalla ja seksuaalineuvonnan osaamista vahvistettiin lisäkoulutuksella.

Matalan kynnyksen sosiaaliohjaus jalkautui Muikku- aikuisten päivätoimintayksikköön, jolloin sosiaaliohjaus ja neuvonta olivat matalalla kynnyksellä saatavilla. Perhekeskuspalveluiden palveluprosesseja on kehitetty, viestintää ja toiminnan rakenteita on yhtenäistetty.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Tietoperustaisen toiminnan kehittämistä on rakennettu rakenteellisen sosiaalityön, kirjaamisen kehittämisen sekä hyvinvointitiedon osilta vuonna 2022–2023. Logex-järjestelmien avulla on vahvistettu tiedon hyödyntämistä johtamistyössä. Eri asiakas- ja potilastietojärjestelmät estävät vielä hyvinvointialuelaajuisesti täysin yhteneväiset dokumentoinnit ja tilastoinnit. Terveydenhuollon toimintayksiköt ovat mukana kansallisessa laatu- ja vaikuttavuusverkostossa. Hankekauden aikana laajennettiin vaikuttavuuden mittareiden käyttöä mm. lastensuojelun FIT-mittarin käyttöönotolla, lapsiperheiden omaishoidon arviointikriteerien yhtenäistämisellä, selkokielisen 3 x10D-mittarin yhteiskehittämisellä, lastensuojelun sijaishuollon digipalaute-pelin käyttöönotolla, Lapsi mukaan -palautetyökalun kehittämisellä SHL palvelutarpeenarviointiin sekä sosiaalihuollon vaikuttavien työmenetelmien kehittämisellä osaksi mm. sosiaalista kuntoutusta. Mielenterveyspalveluissa on tarkasteltu asiakkaan palveluprosessia sekä resurssien kohdentamista oikea-aikaisesti. Vastaanottotyötä on kehitetty laajasti Eloisan omalla ”Hyvä vastaanotto -valmennuskonseptilla”.

Oppilashuollon palveluissa on yhtenäistetty kuraattorien työnkuvia ja yhteisöllistä kuraattorityötä. Perhekeskus-kysely on toteutettu kaikille Etelä-Savon lapsiperheille toistamiseen hankekauden aikana.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Paljon palveluita tarvitsevien (PPT-asiakkaat) asiakkaiden auttamiseksi on laadittu toimintakäsikirja. Toimintamallia on testattu ja sitä jalkautetaan hyvinvointialueella. Sosiaaliohjauksen tarve perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteydessä on tunnistettu pilotin aikana ja kehittäjäsosionomi pilotoitiin sosiaalipalveluiden osaksi matalankynnyksen päihdepäivätoimintayksikköä ja Savonlinnan perusterveydenhuollon toimintaympäristöä. Työkyvyn tuen tiimille on luotu toimintamalli yhdessä Työkyky-hankkeen kanssa. Farmaseutti osana moniammatillista tiimiä -pilotissa kehitettiin sairaalafarmasiaa koko hyvinvointialueelle. Nuorisopsykiatrialla on pilotoitu palveluohjausta osana moniammatillisen tiimiä. Pilotti on osoittanut, että sosiaaliohjaajan rooli on merkittävä tiimissä, ja tällä voidaan kohdentaa erityisosaajien työpanosta paremmin. Neuropiirteisille asiakkaille on laadittu moniammatillisesti palvelupolut eri ikäluokille perustason palveluista erikoissairaanhoidon palveluihin. Kasvatus- ja perheneuvonta palvelut on yhtenäistetty moniammatilliseksi tiimiksi ja koulutettu systeemisellä työskentelyotteella. 

Tiivistelmä oma-arvioinnista syksy 2022

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Palveluiden saatavuuden tunnuslukujen luotettavuus ja vertailtavuus on huono, tätä parannetaan ja työ jatkuu RRP-avustuksella 2023-2025, jos avustus myönnetään. Monialainen vastaanottotoiminnan kehittämiskokonaisuudessa fysioterapeutin suoravastaanotto on ollut hoitoon pääsyä parantava toimenpide, ja asiakaskokemus on ollut myös hyvä. Maksuttoman ehkäisyn kokeilu hyvinvointialueella on aloitettu, ja yhteinen toimintamalli rakennettu. Sähköisten palveluiden osalta digilääkäripalvelu on ollut suosittu, ja parantanut palveluun pääsyä. Chat-palveluiden käyttäjät ovat tuplaantuneet edellisvuoden luvuista uuden toimintamallin myötä. (Vuonna 2022 700-900 / kk:ssa vrt. vuonna 2021 400-500/kk:ssa)

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Psykososiaalisten menetelmien implementaatio on edennyt kaikkien ikäryhmien osalta, ja tämän toivotaan näkyvän vähentyvinä erikoissairaanhoidon käynteinä jatkossa. Arkikuntoutuksen pilotoinnit on alkamassa syksyn 2022 aikana, ja siinä yhteydessä kehitetään myös etäkuntoutuksen toimintamallia. Neuvolaikäisten lasten palveluna on otettu käyttöön Voimaperheet konsepti 4-vuotiaille, mutta tähän on ollut vaikeaa saada sitoutuneita asiakasperheitä. 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Tietoperustaisen toiminnan kehittämistä jatketaan rakenteellisen sosiaalityön, kirjaamisen kehittämisen sekä hyvinvointitiedon osilta vuonna 2022-2023. Logex-järjestelmien avulla on vahvistettu tiedon hyödyntämistä johtamistyössä. Järjestelmien hyödyntämiseen tarvitaan vielä koulutusta. Suun terveydenhuollon toimintayksiköt ovat mukana kansallisessa laatu- ja vaikuttavuusverkostossa. Mielenterveyspalveluissa on tarkasteltu asiakkaan palveluprosessia sekä resurssien kohdentamista oikea-aikaisesti. Sijaishuollon lapsien ja sosiaalityöntekijän yhteistyöhön on luotu digitaalinen väline, jota parhaillaan koekäytetään.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Paljon palveluita tarvitsevien (PPT-asiakkaat) asiakkaiden auttamiseksi on laadittu toimintakäsikirja. Toimintamallia on testattu ja jalkautetaan hyvinvointialueella. Sosiaaliohjauksen tarve perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteydessä on tunnistettu pilotin aikana. Tarkoitus on laajentaa toimintaa hyvinvointialueelle. Työkyvyn tuen tiimille on luotu toimintamalli yhdessä Työkyky-hankkeen kanssa. Toiminnan laajentaminen koko hyvinvointialueen kattavaksi on suunnitteilla, ja jatkuu RRP-avustuksella, jos avustus myönnetään. Farmaseutti osana moniammatillista tiimiä-pilotissa kehitetään sairaalafarmasiaa koko hyvinvointialueelle. Nuorisopsykiatrialla on pilotoitu palveluohjausta osana moniammatillisen tiimiä. Kysely on osoittanut, että sosiaaliohjaajan rooli on merkittävä tiimissä, ja tällä voidaan kohdentaa erityisosaajien työpanosta paremmin.

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Saatavuuden kehittämistoimenpiteillä tavoitellaan 7 päivän hoitoon pääsyn toteutumista. Palvelupolkujen kuvaaminen ja asiakassegmentointi auttaa kohdistamaan palveluja oikea-aikaisesti. Sähköisten palveluiden käyttöönotto ja monipuolistaminen, mm. hoitaja-chat, digilääkäri ja omaolo-palvelu, ovat parantaneet palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Lyhytterapia menetelmä IPC:n käyttöönotto on onnistunut Etelä-Savossa. Nuoret ovat saaneet apua lieviin masennusoireisiin osana opiskeluhuollon palveluita, eikä ole tarvittu ohjausta erikoissairaanhoitoon. 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Maakunnan asukkaiden digi-taitojen kehittäminen osana sote-uudistusta on tärkeä alueellinen tavoite, jolla vahvistetaan ennalta ehkäisevien palveluiden käyttöä ikääntyvässä maakunnassa. Etelä-Savon 3. sektorin toimijoiden palveluita on kuvattu maakunnalliseen Yhes-alustalle, jotta asukkaat voivat hyödyntää palveluita ja ammattilaiset ohjata asiakkaat niiden pariin. 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Etelä-Savon Ikäohjelma vuoteen 2030 valmistui syksyn aikana. Haavanhoito-osaamista on vahvistettu koulutuspilotilla, ja pilotin vaikuttavuuden arviointi jatkuu. Maakunnallisessa Kehittäjäyhteisö-toiminnassa on mukana 172 osallistujaa, joita on kuultu kehittämistoimenpiteistä ja hyvinvointialueen rakentamisesta. IPC-menetelmä on otettu käyttöön ja Lapset puheeksi-menetelmän kouluttajakoulutus on toteutettu. Hankkeen aikana toteutettavien pilottien vaikuttavuutta arvioidaan vielä kokonaisuutena tulevan hyvinvointialueen näkökulmasta. 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Etelä-Savon sote-keskuskonseptin rakentaminen on aloitettu, kuvaamalla asiakaspolkuja ja yhtenäistämällä toimintakäytäntöjä. Asiakasohjauksen geneerinen malli on luotu, ja tämän testaus eri asiakasryhmillä on alkamassa. Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tunnistaminen ja auttamisen vahvistaminen monialaisesti on aloitettu työpajatyöskentelyllä. Palvelupolkutyössä ja pilottitoiminnassa on mukana myös 3. sektorin toimijat. Perhekeskustoiminta jatkuu monialaisesti soten, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyönä. Sosiaaliohjaus perusterveydenhuollon vastaanotolla - pilotti on osoittanut selkeän tarpeen tiiviille sote-yhteistyölle. Tulevaisuuden sote-keskuskonseptin kehittäminen jatkuu tiiviissä yhteistyössä vastuuvalmisteluorganisaation kanssa.

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Asiointikanavia on monipuolistettu avaamalla terveyspalveluihin chat ja digilääkärikokeilu. Oma-olo palvelun käyttöönotto etenee suunnitelman mukaisesti. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa kehitetään edelleen asiakasvastaava-toimintamallia sekä tiimityötä.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Vammaispalveluiden osaamiskeskus - pilotissa vahvistetaan peruspalveluiden roolia. Vaikuttavaa etäpalveluohjausta - pilotissa mielenterveys- ja päihdeyksiköin sekä aikuissosiaalityön asiakkaille järjestetty psykososiaalista tukea digitaalisesti.

Lasten ja nuorten palveluissa otettu käyttöön lyhytterapia menetelmä IPC sekä vahvistetaan Lapset puheeksi-menetelmän käyttöä.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Näyttöön perustuvien käytäntöjen tunnistaminen ja hyödyntäminen toimintayksiköissä. Piloteissa huomioitu henkilöstön koulutustarpeet. Tiedolla johtamisen kokonaisuus yhteistyössä rakenneuudistuksen kanssa. Vaikuttavuus näkökulmana otettu huomioon kaikissa piloteissa, ja raportointi piloteista jatkossa koko organisaatiolle. Lasten ja nuorten palveluissa otettu käyttöön lyhytterapia menetelmä IPC sekä vahvistetaan Lapset puheeksi-menetelmän käyttöä.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Verkostomaista monialaista työskentelyä vahvistetaan eri piloteissa, työpajatyöskentelyllä ja toimintakäytännöillä. Konsultaatiokäytänteiden kartoittaminen aloitettu, jatkossa tarkoitus rakentaa sujuvia ja sähköisiä kanavia hyödyntäviä konsultointirakenteita. Sosiaalityön toiminnan näkyväksi tekeminen ja parempi hyödyntäminen tulevaisuuden sote-keskuksessa on käynnistynyt. Asiakasraati-toiminta aloitettu, ja kehittäjäasiakkaat rekrytointi menossa. 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

Oma-arviointi ja mittarien valinta on vielä kesken, etenee kuitenkin arviointisuunnitelman mukaan. Ikäsegmentoidusti on tunnistettu oma-arvioinnissa käytettäviä mittareita (liitteessä). Palvelurakenteen keventäminen sekä paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tunnistaminen ovat tärkeitä maakunnallisia tavoitteita kaikissa ikäluokissa. Ikäkohtaisissa työpajoissa on tarkoitus tarkentaa oma-arvioinnissa seurattavia mittareita. Pilotteihin rakennetaan pilottikohtaiset mittarit.

Nykytilaa on kuvattu hankesuunnitelmassa. Hankesuunnitelma kuvaa myös sen, miten prosessitavoitteilla vastataan hyötytavoitteisiin. Tämän vaiheen konkretisointi on hanketyössä nyt meneillään.