Ikääntyneiden tilannekuva -hanke, Etelä-Savon hyvinvointialue
Olemme kehittäneet yhdessä ikääntyneiden henkilöiden, heidän omaistensa ja kotihoidon kanssa uusia mahdollisuuksia teknologian hyödyntämiseen turvallisen arjen tueksi.
Kotihoidossa otettiin käyttöön uutta teknologiaa: sensoreita, etähoidon tabletti, etämittauslaitteita, paikannettavissa oleva turvapuhelin ja lääkeautomaatti. Tuloksena muodostui tilannekuva-toimintamalli teknologioiden kautta tulevan tiedon hyödyntämiseen etäpalvelukeskuksessa, etähoitoa viittomakielisille -toimintamalli, etäpäivätoiminnan malli sekä teknologiakortit ammattilaisten teknologiaosaamisen kehittämiseen.
https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-kati-ohjelma
Ikääntyneiden tilannekuva -hanke - Eloisa (etelasavonha.fi)
Kokonaisuuden nimi
Olemme kehittäneet yhdessä ikääntyneiden henkilöiden, heidän omaistensa ja kotihoidon kanssa uusia mahdollisuuksia teknologian hyödyntämiseen turvallisen arjen tueksi.
Kotihoidossa otettiin käyttöön uutta teknologiaa: sensoreita, etähoidon tabletti, etämittauslaitteita, paikannettavissa oleva turvapuhelin ja lääkeautomaatti. Tuloksena muodostui tilannekuva-toimintamalli teknologioiden kautta tulevan tiedon hyödyntämiseen etäpalvelukeskuksessa, etähoitoa viittomakielisille -toimintamalli, etäpäivätoiminnan malli sekä teknologiakortit ammattilaisten teknologiaosaamisen kehittämiseen.
https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-kati-ohjelma
Ikääntyneiden tilannekuva -hanke - Eloisa (etelasavonha.fi)
-
Kotona asuvan ikäihmisen itsenäinen ja turvallinen asuminen sekä omaisten osallisuus asiakkaan arjessa on mahdollista teknologiaa hyödyntäen.
-
Vanhuspalvelujen henkilöstön osaaminen kehittyy kotona asuvien ikääntyneiden toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja teknologian käytön arvioinnissa.
-
Saadaan tietoa teknologian toimivuudesta ja käytettävyydestä
-
Asiakkaan toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja arjen tukemisessa
-
Omaisen osallisuuden vahvistamisessa asiakkaan voinnin seurantaan ja hoitoon liittyen
-
On käytettävissä toimintamalli, jossa ikääntyneen asiakkaan toimintakykyyn, hyvinvointiin ja arjessa selviytymiseen liittyvää teknologian tuottamaa tietoa kerätään keskitetysti ja hyödynnetään asiakkaan hoidon ja palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
-
Saadaan tietoa teknologiaa hyödyntävän toimintamallin merkityksestä henkilöstön työn sisältöön, työajan käyttöön ja koettuun työhyvinvointiin.
-
Yhteistyö ja tieto teknologioiden kehittämisestä, soveltuvuudesta ja hyödynnettävyydestä vahvistuu kansallisesti ja maakunnallisesti sote-toimijoiden, yritysten ja yhteisöjen kesken.
2021-2023
Hanke on päättynyt.
Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeen työtekijät kokosivat kehittämisverkoston. Hanke huolehti kehittämisen suunnittelusta, toteutuksesta, etenemisestä ja tutkittavan tiedon keräämisestä ja analysoinnista. Kehittämistyön ja arvioinnin tuloksena rakentui tilannekuva-toimintamalli.
Kotihoito: kotihoidon hoitajat olivat avainasemassa teknologian käytännön pilotoinnissa. Hoitajien tehtävänä oli käyttää uutta teknologiaa työvälineenä, antaa palautetta ja osallistua toimintaprosessien suunnitteluun. Työntekijät olivat yhteyshenkilöitä kotihoidon asiakkaiden ja omaisten suuntaan, sillä he tuntevat asiakkaansa. Kotihoidon lähiesihenkilöt osallistuivat kehittämisessä kotihoidon toimintaprosessien kehittämiseen ja toisaalta mahdollistivat kotihoidon työtekijäresurssin.
Etäpalvelut: etäpalvelujen hoitajat olivat keskeisiä henkilöitä teknologian kautta tulevaa tiedon käsittelyssä (hälytykset) sekä arvioimaan, vertailemaan tietoa ja välittämään hälytyksistä tehtäviä kotihoidon työntekijöille. Etäpalvelut vastasivat pääsääntöisesti myös etäyhteydenotoista asiakkaaseen eli antoivat kasvot etäpalvelulle. Tilannekuvan käsittelyssä etäpalvelu oli keskeinen toimija myös suhteessa turvapuhelinkeskukseen.
Tukipalvelut: kotiin vietävät tukipalvelut on organisaation poikkileikkaavaan toimintaa, johon kuuluu käytännössä turvapuhelimien asennukset ja huolto, turvapuhelinkeskustoiminta (hälytysten käsittely, auttajatoiminta, tilannekeskusyhteistyö) ja yhteistyö palveluohjaukseen (hakemusprosessi ja palvelupäätökset). Tukipalveluilla oli tärkeä rooli prosessien suunnittelussa ja mahdollistamisessa eli asiakkaalle näkymättömämpi taustatoimija. Hankkeen päättyessä asennus- ja huoltotoiminta siirtyi organisaation omaksi toiminnaksi.
Toiminnan tasolla pilotit mahdollistivat tukipalveluille uudenlaisten laitteiden kokeilun ja alustan tiedolla johtamisen kehittämiseen. Tukipalvelut toimivat myös kouluttajakumppanina hankkeen eri vaiheissa.
Palveluohjaus: palveluohjaus on usein ensimmäinen yhteydenottotaho, kun asiakas tarvitsee tukea arkeen ja tehdään palvelutarpeen arviointi. Palveluohjaajat olivat yhdessä kehittämässä keinoja, miten heille voidaan tuoda tietoa teknologiasta ja luoda välineitä käytännön työhön. Palveluohjaajat ohjaavat asiakkaita ennakoivien palvelujen käyttäjiksi tarjoamalla vaihtoehtoja perinteisen kotihoidon rinnalle.
Vanhuspalvelujen johdon, hyvinvointialueen valmistelijoiden ja ohjausryhmän tuki mahdollistaa ja linjaa hankkeen etenemisen, resurssit ja valtuudet toimia käytännössä muuttuvissa olosuhteissa. Hankkeen käytännön tason konkreettisten tulosten ja palauteen avulla voitiin vaikuttaa mihin suuntaan toimintaa on järkevää kehittää tulevien vuosien aikana sekä mitä resursseja siihen tarvitaan. Toiminnan juurruttaminen on mahdollistunut, kun hyvinvointialueen suunnitteluun on varattu tarpeen mukaiset taloudelliset resurssit.
Teknologian toimittaja: sopimuksen mukaisen palvelun ja teknologian toimittavan kumppanin kanssa yhteiskehittämien varmisti laadukkaan ja organisaation tarpeisiin muotoutuvan teknologian käytön. Hanke osallistui myös palvelua tarjoavan yrityksen valtakunnalliseen kehittämiskerhoon. Palvelun tuotti 2M-it, Elisa Digihoiva ja Suvanto Care. Yhteiskehittäminen perustui säännölliseen vuoropuheluun teams-tapaamisina sekä teknologiaa toimittavan Suvanto Caren kanssa yhteiskäynteinä kotihoidossa ja asiakkaiden kodeissa.
Oppilaitosyhteistyö: toimintamallin käytännön arvioinnissa käytetään valmiita mittareita. Oppilaitokselta ostetaan asiantuntijuutta kerätyn tiedon analysointiin, vertaiskehittämiseen sekä uuden arviointimenetelmä ETUQ:n käytettävyyden arviointiin.
KymSote: KymSotella ja Essotella on käytössä sama teknologia, samat kumppanit teknologian ja palvelujen tuottajina sekä keskitetty toimintamalli ns. digitukikeskus. Vertaiskehittämisessä hyödynnetään kokemuksia teknologian toimivuudesta, palvelujen toimivuudesta ja organisaation muotoilusta tilannekuvan hyödyntämiseksi. Avoin keskustelu edistää nopeampaa ratkaisujen löytämistä molemmissa organisaatioissa.
Ikääntyneet, omaiset, hyvinvointiteknologian alustan tuottajat, Essoten alueen sotekuntayhtymä, kotihoidon henkilöstö, hanketoimijat, korkeakoulut, Pieksämäen kaupunki, Mikkelin seudun muistiyhdistys, Mikkelin seudun omaishoitajat ja läheiset ry sekä Kuurojen liiton aluetoiminta.
Ikääntyneiden kotona asumista halutaan tukea teknologian avulla, mutta miten ja millaisen teknologian avulla? Ikääntyneiden tilannekuva -hanke keskittyi vuosina 2021-2023 asian selvittämiseen ja kehittämiseen käytännön tasolla.
Hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen vastuualueittain haastaa kotiin vietävien tukipalvelujen (kotihoito ja etäpalvelut) ja tukipalvelujen (turvapalvelut, turvapuhelinkeskustoiminta ym.) miettimään ja kehittämään toimivia uusia ratkaisuja, tarpeita ja samalla toimintamallien toimivuutta ja ratkaisujen eettisyyttä.
Teknologian hyödyntäminen asiointipalveluissa ja edelleen jo asiakkuudessa olevien ikäihmisten palveluissa on järkevää keskittää. Tarvitaan digitaalinen palvelukeskus. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Mitä se vaatii toimiakseen? Mitä palveluja se käsittää? Millaista osaamista se vaatii henkilökunnalta?
Ikääntyneillä henkilöillä on oikeus saada kotihoidon palvelua ja etäpalveluja tasa-arvoisesti riippumatta missä asuu (etäisyydet).
Kotihoidon asiakkaille tarvitaan monipuolisempaa kotiin vietävää teknologiaa.
- Saadaanko teknologialla tuettua kotihoidon henkilöstöä resurssivajeessa menettämättä asiakasturvallisuutta?
- Millainen teknologia on asiakkaan helppo ja turvallinen käyttää?
- Millainen on omaisten rooli, miten tuetaan omaisten osallistumista läheistensä hoitoon?
- Mitä tietoa, lisäarvoa tai millaista turvallisuutta teknologia antaa?
- Hyödyntääkö teknologia asiakasta suoraan vai kotihoidon henkilöstä?
- Kotihoidon työntekijöiden työvälineinä on teknologiaa. Miten taata teknologian käytön muutoksessa kotihoidon jaksaminen ja pitää työn kuormittavuus kohtuullisena?
- Mitä teknologian kautta saatavan tiedon hyödyntäminen vaatii organisaatiolta toimiakseen? Kuka tietoa käsittelee ja mitä siitä seuraa? Voidaanko tiedon käsittelyssä hyödyntää tekoälyä?
- Miten laajentaa yhtenäinen ja toimiva malli koko hyvinvointialueen käyttöön?
Teknologian ja kotihoidon yhteisellä toimintatavalla voidaan kotona asuvasta ikääntyneestä henkilöstä luoda ajantasainen tilannekuva. Tilannekuvan avulla saadaan ennakoivaa tietoa kotihoidon asiakkaan hoidon tarpeen kehittymisestä. Tiedon avulla kotihoito ja ikääntyneen omainen pystyy reagoimaan muuttuvaan tilanteeseen aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.
Omaisella on mahdollisuus osallistua aiempaa enemmän asiakkaan hoitoon kotihoidon rinnalla yhteisen mobiilisovelluksen avulla.
Kotihoidon henkilöstöllä on mahdollisuus hyödyntää laajemmin erilaista teknologian kautta tulevaa tietoa hoidossa, viestinnässä ja oman työn suunnittelussa.
Teknologian kautta saatavaa tietoa käytetään kotihoidossa ja tukipalveluissa tiedolla johtamiseen.
Tuloksena on toimintamalli, jossa kotiin annettavissa palveluissa on laajemmin käytössä erilaista kotona asumista tukevaa teknologiaa. Teknologian kautta saatavaa tietoa käsitellään ns. etäpalvelukeskuksessa (osa digitaalista palvelukeskusta) ja tiedon avulla kevennetään kotihoidon tehtävämäärää. Etäpalvelukeskuksessa toimii tehtävässä ns. digivastaava, jonka tehtävänkuvassa yhdistyy hoitotyön osaaminen ja teknisen tiedon käsittely yhdessä kotihoidon etäpalvelujen, tilannekeskuksen, hälytyskeskuksen ja päivystyksen kanssa.
Omaisviestintä ja tiiviimpi yhteistyö asiakkaan hoidossa omaisen kanssa on vakiintunut kotihoidon toimintatavaksi.
Asiakkaalla on käytössä aiempaa enemmän tarpeen mukaista teknologiaa, joka turvaa paremmin kotona asumista. Palveluohjaus tunnistaa ja osaa tarjota asiakkaalle erilaisia teknologisia vaihtoehtona vaihtoehtona kotihoidon aloittamiselle.
Teknologian tuella kotihoidon työtä voidaan keskittää enemmän hoitotyöhön. Teknologian käytön ja kustannusten seurantaan on strukturoitu malli pohjaamaan toimintamallin laajentamista hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueelle mallin laajentaminen edellyttää jatkossa erilaisten teknologioiden rajapintojen avaamista ja tiedon käsittelyä tekoälyä hyödyntäen.
Arjen tuki- ja etäpalvelujen ja kotihoidon asiakkailla on käytettävissä aiempaa enemmän teknologiaa: sensorit ja lääkeautomaatit jäävät palveluvalikoimaan. Olemassa olevia toimintoja on onnistuneesti. Toiminta ei ole vielä vakiintunutta, mutta toimintamallit ovat olemassa, jotta voidaan toteuttaa etähoitoa viittomakielisille sekä ikääntyneille etäpäivätoimintaa kotiin. Teknologiaosaamista on laajennettu asiakas- ja palveluohjaukseen teknologiakortteja käyttämällä tiimipalavereissa sekä luomalla systemaattisen koulutusmallin uusien teknologioiden käyttöönotossa.
Toiminnan aikana jäi kesken kirjaamisen kehittäminen, laajempi terveysteknologioiden testaus ja käyttöönotto sekä omaisviestinnän laajentaminen.
Yhteenveto teknologiaratkaisujen tuloksista
Hankkeessa pilotoitiin viisi erilaista teknologiaratkaisua: kodin sensoriteknologia, etäyhteystabletti etähoitoon ja etäpäivätoimintaan, lääkeautomaatti, paikannettava turvapuhelin sekä kaksi etämittauslaitetta (verenpainemittari ja verensokerimittari).
Sensoritieto
Osa kotihoidon henkilöstöstä, jotka tietoja seurasi, koki tiedon hyödyllisenä lisänä työssään. Omaiset pystyivät näkemään saman tiedon asiakkaan arjesta kuin kotihoitajat. Ne omaiset, jotka säännöllisesti seurasivat tietoa, kokivat sen tärkeänä ja tieto huojensi heidän huolta läheisestään. Asiakkaat kokivat sensorit huomaamattomina ja ne eivät vaikuttaneen asiakkaiden arkeen. Osa asiakkaista koki sensoreiden tuovan turvallisuudentunnetta. Sensorit jäävät käyttöön hyvinvointialueelle. Jatkossa asiakaslähtöinen tarvekartoitus on tärkein toimenpide, kun sensoreiden soveltuvuutta eri asiakassegmenteille arvioidaan.
Etähoito ja omaisyhteys
Etähoitoa toteutettiin uuden toimittajan etäyhteystabletin kautta. Henkilöstö koki tabletin olevan monikäyttöisempi kuin toinen käytössä oleva laite. Tabletin yhteys oli parempi ja puheluiden katkoja sattui vähemmän verrattuna toiseen vastaavaan laitemalliin. Ääni ja kuvan laatu koettiin hyväksi. Asiakkaat kokivat etäyhteystabletin helppokäyttöisenä ja heidän mielestään ääni kuului hyvin ja kuva näkyi selvästi. Omaiset pystyivät soittamaan myös kuvapuheluita etäyhteystablettiin. Asiakkaat kokivat omaisten puhelut piristävinä ja mukavina. Omaiset kokivat etäyhteystabletin tärkeänä yhteydenottokanavana läheiseensä. Sen kautta voitiin keskustelun lisäksi havainnoida läheisen vointia ja ympäristöä. Omaisyhteys vaikutti positiivisesti sekä asiakkaiden että omaisten elämänlaatuun. Henkilöstön mielestä omaisyhteys nähtiin myös merkittävänä osana asiakkaan hyvinvointia. Etäyhteystabletit jäävät käyttöön etähoitoon hyvinvointialueella. Etähoidon asiakkailla omaisyhteys jää käyttöön.
Lääkeautomaatit
Lääkeautomaatti koettiin asiakkaiden mielestä helppokäyttöisinä ja asiakkaat olivat tyytyväisiä laitteen käyttöön. Henkilöstö koki laitteen käytön opettelun olevan vasta alussa, mutta lyhyellä kokemuksella laite ja siihen liittyvä käyttöjärjestelmä koettiin kätevänä. Lääkeautomaatilla saavutettiin kustannussäästöjä sekä ajettujen kilometrien sekä kotihoidon käyntien muodossa. Lääkeautomaattien käyttö jatkuu ja käyttöä laajennetaan koko hyvinvointialueelle.
Turvapuhelin
Turvapuhelin oli asiakkaiden mielestä toimiva ja sopiva laite avun saantiin hätätilanteessa. Asiakkaat kokivat turvapuhelimen tarpeellisena osana turvallisuuttaan ja avun saantia pidettiin tärkeänä, mikäli hätätilanne sattuu. Omaiset pystyivät sovelluksen kautta paikantamaan läheisensä turvapuhelinta ja se koettiin tärkeänä ja huolta hälventävänä tekijänä. Henkilöstö koki turvapuhelimen päivittäisen lataamisen kuormittavana. Etelä-Savon hyvinvointialueella on jo käytössä kaksi turvapuhelinmallia, toinen on perinteinen turvapuhelin ja toinen paikantava. Hyvinvointialueella ei nähty tarpeellisena ottaa käyttöön toista paikantavaa turvapuhelinmallia, joten pilotoitu turvapuhelin ei jää käyttöön.
Etämittarit
Etämittauslaitteita (verenpainemittari ja verensokerimittari) pilotoitiin kahdella asiakkaalla, joista toinen ei toimintakyvyn alenemisen vuoksi voinut käyttää mittaria itsenäisesti. Toinen käyttäjä koki hyvänä sen, että hänen poikansa voi myös seurata verensokerin lukemia kotihoitajien lisäksi. Henkilöstö koki mittarin epäluotettavana, sillä lukemat eivät välittyneet järjestelmään säännöllisesti. Mittarin lukemien välittymisessä oli ongelmia, vaikka niitä korjattiin yrityksen kanssa ja asiakasta ohjattiin mittarin käytössä. Moni kotihoidon asiakas on toimintakyvyltään niin heikko, ettei kykene mittarien itsenäiseen käyttöön. Etämittareiden käyttäjäryhmiä voisi löytyä terveyspalveluista, ei niinkään säännöllisen kotihoidon asiakaskunnasta. Etämittauslaitteet eivät jää toistaiseksi käyttöön hyvinvointialueella.
Uusi ammattilaisrooli
Sensoriteknologia tuotti asiakkaasta akuuttia ja pidempiaikaista tilannekuvaa. Sensoreiden käytön myötä havaittiin, että tiedon hyödyntämiseen tarvitaan erillinen henkilö (digivastaava), koska kentällä työskentelevät kotihoitajat eivät seuraa säännöllisesti sensoreiden tuottamaa dataa. Jatkossa haetaan tekoälyn mahdollisuuksia tehokkaamman tiedon seuraamisessa ja tiedon yhdistämisessä.
Toimintamallit
Tilannekuva-toimintamalli
Tilannekuva-toimintamallissa teknologioista tulevaa tieto määritellään kiireelliseksi tai ei-kiireelliseksi tilannekuvaksi. Etäpalvelut seuraavat ei kiireellistä tietoa, reagoivat poikkeamiin ja pyrkii selvittämään tilanteen etänä. Vain tarvittaessa näistä muodostuu tehtäviä kotihoidolle. Kiireelliset hälytykset käsittelee turvapuhelinkeskus. Tukipalvelujen arkityöntekijät huolehtivat laiteasennukset, huollot ja laitepoistot. Digivastaava kerää dataa tiedolla johtamisen tueksi. Näiden neljän tilannekuva muodostaa kokonaisuuden, jossa on ennakoiva, tiedollinen, tekninen ja akuutti 24/7 -tilannekuva. Toimintamalli on juurtunut etäpalvelukeskuksen toimintaan ja toimii tiiviisti asiakas- ja palveluohjauksen ja kotihoidon kanssa.
Etäpäivätoiminta
Etäyhteystabletin ryhmäpuhelutoimintoa pilotoitiin kotihoidon etäpäivätoiminnassa (suljettu pienryhmä), jossa se toimi hyvin. Etäpäivätoiminta koettiin mielekkäänä ja sille toivottiin jatkoa.
Etäpalvelua viittomakielisille
Etäyhteystabletti toimi välineenä viittomakieltä äidinkieltä puhuvien etähoidossa. Toimintamalli perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa asiakas, kotihoito, etähoitaja ja tulkki muodostavat yhteistyöverkoston. Omaisella, henkilökohtaisella avustajalla tai muulla asiakkaan läheiseksi kokemalla henkilöllä on mahdollisuus soittaa kuvapuheluja. Tulkin liittyminen puheluun ja etähoitajan puheen kääntäminen viittomakielelle koettiin toimivana ratkaisuna, se lisäsi sosiaalisia kontakteja ja tuki hyvin kotona asumisen mahdollistumista.
Teknologiakortit
Teknologiakortit kertovat tiivistetysti arjen tuki- ja etäpalvelujen kautta saatavien teknologioiden valikoimasta, toimintaominaisuuksista, soveltuvuudesta erilaisille käyttäjille sekä hinta- ja saatavuustietoa. Mukana on lyhyesti tietoa myös tavallista kaupoista saatavista vastaavista tuotteista. Teknologiakortit toimivat perusinfona perehdytyksessä, kehityskeskusteluissa ja tiedon päivittämisessä. Kortit sisältävät viisi teemaa ja on suunniteltu käytettäviksi palveluohjauksen tiimipalaverissa lyhyinä 15-30 minuutin infoina.
asiakas: toimintakyky ja elämänlaatu, teknologiakyvykkyys
omainen: elämänlaatu, osallisuus
kotihoito: työhyvinvointi, kirjaaminen, teknologian käytettävyys
organisaatio: vertaisarviointi toimintamallin rakentamiseen ja kustannusvaikuttavuus teknologian hyödyntämisestä, osaamisen kehittyminen
Kustannusvaikutukset ja hyödyt kuvataan hankkeen loppuraportissa.
Vaikutukset asiakkaiden ja omaisten elämänlaatuun
Hankkeessa pilotoitujen teknologioiden vaikutuksia asiakkaiden ja omaisten elämänlaatuun mitattiin ASCOT-elämänlaatumittarilla (The Adult Social Care Outcomes Toolkit). Kysely toteutettiin 44 asiakkaalle ja 11 omaiselle hankkeen alussa ennen teknologioiden käyttöönottoa sekä hankkeen lopussa, kun teknologioita oli ollut käytössä vähintään kolme kuukautta. Aineiston tulokset analysoitiin sille tarkoitetulla excel-taulukolla. Asiakkaiden osalta elämänlaatupisteytys oli hieman noussut alkumittauksesta 0,76 seurantamittaukseen 0,79 (vaihteluväli -0,17 - 1). Myös omaisten osalta arvo nousi luvusta 14,91 lukuun 15,09. Asiakkaiden kohdalla elämänlaatu nousi erityisesti heillä, joilla oli käytössä omaisyhteys.
ASCOT-mittarin tuloksia ei voida suoraan olettaa teknologioista johtuviksi. Tämän vuoksi kysyimme asiaa lisäksi asiakas- ja omaishaastatteluissa. Haastatteluiden perusteella asiakkaista 54 % koki kuvapuheluiden (n=24) parantavan heidän elämänlaatuaan. Sensoreiden (n=26) koettiin parantavan elämänlaatua 19 % mielestä vastaajista ja turvapuhelimen (n=8) koettiin parantavan elämänlaatua 38 % vastaajista. Omaishaastatteluissa 60 % vastaajista koki kuvapuheluiden (n=20) parantavan heidän elämänlaatuaan. Sensoritiedon osalta (n=19) luku oli 48 % ja turvapuhelimen (n=5) osalta 60 %.
Vaikutukset henkilöstöön
Teknologioilla oletettiin olevan positiivisia vaikutuksia henkilöstön työn sisältöön, työajan käyttöön ja koettuun työhyvinvointiin. Kotihoidon kentällä työskentelevien työntekijöiden mukaan etäpalvelu ja lääkeautomaatit tekivät työstä joustavampaa ja helpottivat asiakaskäyntien ruuhkaa. Henkilöstö koki uusien asioiden opettelun kuormittavan jo entisestään tiukkaa työtahtia. Henkilöstöpula näkyi teknologioiden käyttöönotossa ja käytössä läpi hankkeen ajan. Henkilöstö koki teknologioista aiheutuvan ylimääräistä työtä ja ylimääräisä kotikäyntejä. Osa henkilöstöstä koki laitteiden toimivuuden epävarmana eikä tuotettuun tietoon voinut luottaa. Näiden asioiden vuoksi henkilöstön mielestä teknologiat vaikuttivat työhyvinvointiin negatiivisesti.