Kansallisen sote-tietotuotannon uudistaminen (Valtava-hanke)
Kansallisella sote-tietotuotannolla tarkoitetaan prosessia, jossa sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvä asiakas- ja potilastieto tai muu palvelutoiminnassa syntynyt tieto määritellään ja tuotetaan yhtenäisillä säännöillä ja periaatteilla siten, että se on yhtenäistä ja vertailukelpoista ja useiden toimijoiden hyödynnettävissä.
STM:n Toivo-ohjelman Valtava-hankkeessa uudistettiin kansallisten viranomaisten: THL:n, Kelan ja Valviran sote-tietotuotantoa. Hankkeessa yhtenäistettiin kansallisesti käytettäviä tietosisältöjä ja kirjaamiskäytäntöjä, muodostettiin yhteinen tietotuotannon prosessi sekä kehitettiin tiedonhallintaratkaisuja eri toimijoiden tuottaman tiedon käsittelemiseksi.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Kansallisella sote-tietotuotannolla tarkoitetaan prosessia, jossa sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvä asiakas- ja potilastieto tai muu palvelutoiminnassa syntynyt tieto määritellään ja tuotetaan yhtenäisillä säännöillä ja periaatteilla siten, että se on yhtenäistä ja vertailukelpoista ja useiden toimijoiden hyödynnettävissä.
STM:n Toivo-ohjelman Valtava-hankkeessa uudistettiin kansallisten viranomaisten: THL:n, Kelan ja Valviran sote-tietotuotantoa. Hankkeessa yhtenäistettiin kansallisesti käytettäviä tietosisältöjä ja kirjaamiskäytäntöjä, muodostettiin yhteinen tietotuotannon prosessi sekä kehitettiin tiedonhallintaratkaisuja eri toimijoiden tuottaman tiedon käsittelemiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä kansallisten viranomaisten, kuten Kelan, THL:n ja Valviran vastuulle tulee uusia tehtäviä, joiden hoitamiseksi tarvitaan vertailukelpoista ja valtakunnallisesti kattavaa tietoa hyvinvointialueiden järjestämistä sote-palveluista. Myös hyvinvointialueet tarvitsevat ajantasaista ja vertailukelpoista sote-tietoa tiedolla johtamisen tarpeisiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä Toivo-ohjelmassa (Sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelma) luotiin edellytyksiä kansallisesti yhtenäisen ja vertailukelpoisen sote-tiedon tuottamiselle niin kansallisten viranomaisten ohjaus-, arviointi- ja valvontatehtävien kuin hyvinvointialueiden järjestämistehtävän tarpeisiin. Ohjelma oli osa kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta.
Toivo-ohjelma jakautui Valtava- ja Virta-hankkeisiin. Valtava-hankkeessa uudistettiin kansallista sote-tietotuotantoa ja sote-tietopohjaa. Virta-hankkeessa luotiin yhtenäisiä tietojohtamisen malleja ja tietosisältöjä sekä kehitettiin hyvinvointialueiden organisaatioiden tietojohtamisen kyvykkyyttä.
Toivo-ohjelma: 13.2.2020 – 31.3.2023, vahvistettu rahoitus 31.3.2023 saakka
Valtava-hanke: 13.2.2020-31.12.2022, vahvistettu hankerahoitus 31.12.2022 saakka
Valtava-hanketta toteutettiin kansallisten viranomaisten yhteistyönä:
Kela vastaa Kanta-palveluiden kehittämisestä sekä Kanta-palveluihin tallennettujen sote-tietojen teknisestä rekisterinpidosta, säilyttämisestä ja palvelujen ylläpidosta.
Valtava-hankkeessa Kela vastasi Potilastietoarkiston hyödynnettävyydestä sote-tiedon toisiokäytön tarpeisiin sekä tiedonhallintaratkaisun kehittämisestä.
THL määrittelee asiakas- ja potilastietojen sekä kansallisten rekistereiden tietosisällöt ja tietorakenteet ja vastaa kansallisesta Koodistopalvelusta. Se tuottaa ja ylläpitää kansallisia rekistereitä ja toimii tilastoviranomaisena. THL vastaa myös sote-palvelujärjestelmän kansallisesta arvioinnista ja laatii sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevat asiantuntija-arviot kaikista hyvinvointialueista. STM käyttää arvioita hyvinvointialueitten ohjauksessa. Arvioissa tarkastellaan mm. väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa, sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta, saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta, yhdenvertaisuutta, kustannuksia ja tuottavuutta.
Valtava-hankkeessa THL vastasi sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien tietorakenteiden ja sisältöjen määrittelyistä, rakensi uusia ja kehitti nykyisiä tietotuotantolinjoja sekä kehitti raportointipalvelua.
Valvira ja aluehallintovirastot (Avi:t) vastaavat valvontaprosesseissa syntyvän sote- tiedon tuottamisesta ja laativat raportit hyvinvointialueiden palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta. Valvira ja Avi:t hyödyntävät muiden viranomaisten tuottamaa sote-tietoa data-pohjaisen valvonnan kehittämiseen ja valvontatehtäväänsä.
Valtava-hankkeessa Valvira vastasi valvonnassa tuotetun tiedon yhteensovittamisesta sote-tietopohjaan sekä uuden sote-tietopohjan hyödyntämisestä valvonnassa yhdessä Aluehallintavirastojen kanssa.
Toimijoiden tehtävänä oli rakentaa yhteinen tiedonhallintaratkaisu ja sitä tukeva ympäristö (ekosysteemi), sekä varmistaa, että hankkeessa kehitettävät tietotuotantoprosessit, toimintamallit ja tiedonhallintaratkaisut otetaan käyttöön hankkeen päättyessä.
Päämäärä ja tavoitteet
Hankkeessa mukana olevilla viranomaisilla on erilaisia tapoja määritellä, kerätä, käsitellä, säilyttää, arkistoida, analysoida ja julkaista vastuullaan olevaa tietoa. Sote-palveluja tai -palvelujärjestelmää koskevat tiedot ovat hajallaan useissa eri verkkopalveluissa yhtenäisten teknisten ratkaisujen puuttuessa.
Viranomaiset hyödyntävät sote-tietopohjaa seuranta-, arviointi-, ohjaus- ja valvontatehtävissään. Kansallisella sote-tietopohjalla tarkoitetaan julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa syntynyttä potilastietoa tai palvelutapahtumatietoa, sosiaalihuollon asiakas- ja asiakkuustietoa, alueellisissa tai kansallisissa rekistereissä olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai toimintaa kuvaavaa tietoa sekä talous-, toiminta- ja henkilöstötietoa.
Sote-tiedon laadussa tiedetään olevan haasteita: se ei ole kaikilta osin kattavaa, ajantasaista, kansallisesti vertailukelpoista eikä helposti hyödynnettävissä. Tietotuotannon alkupäässä esiintyy päällekkäistä kirjaamista erilaisten ja eri käyttötarkoituksiin tarkoitettujen tietomäärittelyjen takia. Kansallisesti yhtenäisen tiedonkeruun esteenä on ollut kattavien ja yhtenäisten käsitteiden, koodistojen, tietorakenteiden ja metatietojen puute.
Kaikkea tarvittavaa tietoa ei saada suoraan potilas- tai asiakastietojärjestelmistä eikä nykyisistä kansallisista rekistereistä tai tietovarannoista. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi hallinnolliset ja talouteen liittyvät tiedot, tiedot julkisten toimijoiden tekemistä terveyden edistämistoimista ja tiedot palvelujen tarpeesta sekä osin omavalvonnan seurantatiedot.
Sote-uudistus edellyttää merkittävää kehitystyötä sote-tietotuotannon ja sote-tietopohjan uudistamiseksi.
Katso video potilas- ja asiakastyössä syntyvän tiedon hyödyntämisestä hyvinvointialueilla ja sote-palvelujärjestelmän arvioinnissa, ohjauksessa ja valvonnassa.
Valtava-hanke tuki sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toimeenpanoa ja sillä oli kaksi tavoitetta:
1) Uudistaa kansallista sote-tietotuotantoa ja kehittää kansallisia tiedonhallintaratkaisuja, jotta sote-tieto on kansallisesti vertailukelpoista, ajantasaista ja kattavaa ja saatavilla yhden käyttöliittymän kautta.
2) Uudistaa kansallista sote-tietopohjaa palvelemaan sekä kansallisten viranomaisten seuranta-, arviointi-, ohjaus-, ja valvontatyötä sekä hyvinvointialueitten järjestämistehtävää.
Sote-tietopohjaa laajennettiin sosiaalihuollon, ensihoidon, talous-, toiminta- ja henkilöstötiedoilla, vanhuspalveluiden henkilöstömitoitustiedoilla, laaturekisterien tietotuotannolla, sekä valvontatilastoinnin ja -raportoinnin tiedoilla. Laajenemisen myötä sekä terveyden että sosiaalihuollon päivittäisessä asiakas- ja potilastyössä kirjatut tiedot ovat tulevaisuudessa hyödynnettävissä yksittäisten sote-palvelujen ja -palvelujärjestelmän johtamisen, seurannan, arvioinnin, valvonnan ja ohjauksen tukena.
Hankkeen tavoitteena oli myös parantaa Kanta-tietojen hyödynnettävyyttä sote-tiedon toisiokäytössä. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa seuranta-, arviointi-, ohjaus- ja valvontatiedoista saadaan suoraan asiakas- ja potilastietojärjestelmistä tai poiminnalla, ilman erikseen tehtäviä kyselyjä tai kirjaamista. Tämä edellyttää tietomäärittelyjen ja luokitusten yhdenmukaistamista eli harmonisointia ja uusien määrittelyjen käyttöönottoa.
Valtava-hankkeessa oli yhteensä 21 projektia, joissa uudistettiin tietotuotantoa, tietosisältöjä ja rakennetaan tiedonhallintaratkaisuja. Seuraavana on kuvattu tiiviisti kukin projekti. Tarkemmin projekteihin voit tutustua liitetiedostoihin liitetystä kuvauksesta Valtava-hankkeen projektit.
Projektit, jossa luotiin menetelmiä tietotuotannolle ja tiedonhallintaratkaisua
Tietotuotantomalli-projektissa suunniteltiin ja kuvattiin tietotuotantomalli, jonka avulla yhdenmukaistetaan kansallista sote-tiedon toisiokäyttöön liittyvää tietotuotantoa ja sen kehittämistä. Tutustu Tietotuotantomalli-käsikirjaan täällä.
Tavoitearkkitehtuuri-projektissa rakennettiin Valtava-hankkeen arkkitehtuuria palvelemaan Valtava-projektien ja sidosryhmien tarpeita.
Metatietokuvaukset-projektissa kehitettiin metatiedon hallintajärjestelmää, joka edistää ja automatisoi metatiedon hallintaa, ja jonka avulla on helppo saada käsitys saatavilla olevasta tiedosta koko sen elinkaaren osalta.
Projektit, joissa rakennettiin uusia ja uudistettiin vanhoja tietotuotantolinjoja
Ensihoito-projektissa rakennettiin ensihoitopalvelun kansallisen tietovarannon tuotantolinjaa. Ensihoidossa kerätyt tiedot tulevat nyt ensimmäistä kertaa osaksi kansallista sote-tietopohjaa.
Sosiaalihuollon rekisteri -projektissa luotiin valmiudet sosiaalihuollon uuden rekisteritiedonkeruun aloittamiselle. Vaiheittain kehittyvän tiedonkeruun tietosisällöt pohjautuvat sosiaalihuollon Kanta-palveluissa käytettäviin asiakastietomäärityksiin. Projektissa toteutettiin uuden tiedonkeruun vaatima tekninen toteutus osana Valtava-hankkeessa rakennettavaa sote-tiedon toisiokäytön jatkuvaluonteisen hyödyntämisen tiedonhallintaratkaisua.
Talous-, toiminta- ja henkilöstötietojen yhteensovittaminen -projektissa kehitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöresurssitietojen sekä yhdistettyjen talous- ja toimintatietojen tietotuotantoa rakentamalla kaksi tietokantaratkaisua: taloustietojen ja henkilöstötietojen ratkaisut. Pidemmän aikavälin tavoitteena on toteuttaa resurssien ja toiminnan yhteistietokanta.
Kansallisten laaturekisterien tietotuotanto -projektissa automatisoitiin THL:n laaturekisterien tiedonkeruu. Projektissa keskityttiin 2-3 laaturekisterin tietotuotannon käynnistämiseen vuonna 2021.
Datapohjainen valvonta -projektissa kehitettiin data-analytiikkaan perustuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa.
Valvonnan tuottamat tiedot -projektissa kehitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon valvovien viranomaisten (Valvira ja Aluehallintovirastot) omaa tietotuotantoa aloittamalla uuden tietotuotantolinjan rakentaminen. Tietotuotantolinja kattaa valvonnan prosesseissa syntyvät tiedot.
Perusterveydenhuollon raportoinnin laajennus -projektissa parannettiin perusterveydenhuollon hoitoonpääsytietojen laatua ja kattavuutta. Projektissa tuotetaan uusia perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn raportteja ja laaturaportteja terveyskeskusten ja viranomaisten tarpeisiin.
Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus ja toimintakyky -projektissa valmisteltiin ja kehitettiin kolmea vanhuspalveluiden tietotuotantolinjaa: Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus, Asiakkaiden palvelutarve, toimintakyky ja hoitoisuus (RAI) sekä Asiakaskokemus vanhuspalveluissa.
Yhteinen IT-kehitys -projektiin oli keskitetty Valtava-hankkeen IT-kehitystehtävät. Projektin tavoitteena oli kehittää menetelmät ja työkalut Valtava-hankkeessa rakennettavan sote-tiedon toisiokäytön jatkuvaluonteisen hyödyntämisen tiedonhallintaratkaisun luomiseksi. Työkalujen kehittämisen ohessa projekti tuki muita Valtava-hankkeen projekteja IT-kehitystehtävien toteuttamisessa.
Projektit, joissa yhtenäistettiin tietorakenteita ja kirjaamisen käytäntöjä
Vähimmäistietosisällön määrittelyn tuki -projektin tavoitteena oli tukea hyvinvointialueiden ja Virta-hankkeen tekemää vähimmäistietosisällön määrittelytyötä siten, että vähimmäistietosisällön määrittelyllä tuotettu tieto olisi mahdollisimman yhtenäinen ja hyödynnettävissä sekä THL:n arviointitoiminnossa että alueellisessa johtamisessa käytettävän tietopohjan kanssa.
Tietorakenteet ja koodistot -projektissa kehitettiin yhteiset toimintamallit käsitteiden, luokitusten, koodistojen ja muiden tietorakenteiden käsittelylle. Projektissa tuettiin muita Valtavan-hankkeen projekteja sote-tietojen, tietorakenteiden ja koodistojen harmonisoinnissa. Projektissa jatkettiin nykyisten ja käynnistetään uusia tietorakenteiden hallinnassa, ylläpidossa ja harmonisoinnissa tarvittavien alusta- ja välineratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Kirjaamisen laatu -projektissa parannettiin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisen kirjaamisen laatua.
Kanta ja rekisterit -harmonisointi -projektissa yhdenmukaistettiin Kanta-tietojen ja THL:n vastuulla olevien terveydenhuollon tiedonkeruiden tietosisältöjä suhteessa toisiinsa.
Projektit, joissa parannettiin Kanta-tietojen hyödynnettävyyttä
Potilastiedon arkisto tietoaltaaseen -projektissa kehitettiin Kanta-tietoallasta ja Potilastiedon arkiston tietojen hyödynnettävyyttä sote-tiedon toisiokäytössä.
Diabetesrekisterin tietoallaspilotti -projektissa arvioitiin Kanta-tietoaltaan ja Potilastiedon arkiston soveltuvuutta kansallisten laaturekisterien ja muun tietotuotannon lähteeksi.
Rokotusrekisteri-pilotointi projektissa edistettiin Kanta-palvelun Potilastiedon arkiston tietojen käyttöä rokotustietojen tilastointi- ja rekisteritarpeisiin.
Projektit, joissa kehitettiin sote-tiedon raportointia
Raportointipalvelu-projektissa rakennettiin Valtava-hankkeessa mukana olevien kansallisten organisaatioiden yhteinen raportointiratkaisua (MVP).
Tietoikkuna-projektissa uudistettiin THL:n Tietoikkunaa (Sotekuvaa) siten, että se vahvistaa sote-arvioinnissa ja ohjauksessa käytettävää tietopohjaa tukemalla tietopohjan avoimuutta, ajantasaisuutta ja vaivatonta käyttöä.
Toivo-ohjelman Valtava- ja Virta-hankkeiden ensimmäisen hankekauden (2020-2021) tuotokset on koottu infopakettiin "Työkaluja sote-tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen". Lataa infopaketti tästä (soteuudistus.fi)
Tietotuotantoprosessien uudistaminen
- Hyvinvointialueiden arvioinnissa ja ohjauksessa tarvittava tieto tuotetaan ohjauksen vuosikellon vaatimassa ajassa.
- Sote-tietotuotannon toimintamalli on kuvattu tietotuotannon käsikirjassa ja mallin ylläpidosta ja kehittämisestä on sovittu Toivo-ohjelman osapuolten kesken.
- Sote-tietojen kattavuutta parantavat priorisoidut uudet tiedontuotantolinjat ovat teknisesti toimintavalmiudessa.
- Erillisten rekisteritiedonkeruiden purkamiseksi on tehty suunnitelma (sosiaali- ja terveydenhuollon tiekartat) ja Kanta- ja rekisterituotannon harmonisointityö on vakinaistettu osaksi THL:n ja Kelan yhteistä toimintaa.
Tietorakenteiden yhtenäistäminen ja niiden toimeenpano
- Toimintamalli toisiokäytön tietotarpeiden toteuttamiseksi (ml. tietorakenteiden hallintaa ja käyttöä tukevat prosessit ja alustat) on kehitetty ja sen jalkauttaminen ja käyttöönotto on suunniteltu.
- Tietorakenteiden käytön ja hyödyntämisen mahdollisuudet ja niiden vaikutukset kaikissa tietotuotannon vaiheissa (käsitteiden ja tietorakenteiden määrittelystä raportointiin asti) on tunnistettu ja pilotoitu uusissa tuotantolinjoissa.
- Sote-tiedon ensisijaisen ja toissijaisen käytön, erillistiedonkeruiden tietomäärittelyjä ja kirjaamisen ohjeistuksia on harmonisoitu.
- Hyvinvointialueiden tarvitsemat keskeiset vähimmäistietosisällön tuottamisessa käytettävät tietomäärittelyt ovat THL-koodistopalvelimella tai etenevät THL-koodistopalvelimen julkaisuprosessille niiden valmistumisen aikataulun mukaisesti.
Raportointi
- Raportointipalvelusta on toteutettu MVP-tuotos (Minimum Viable Product), jota ennen sisältöprojektit tuottavat raportointisisältöjä olemassa oleviin raportointipalveluihin.
- Tietoikkuna on viety tuotantoon ja sen liittäminen osaksi raportointipalvelua on suunniteltu.
- Raportointipalvelussa olevat tiedot ovat hyödynnettävissä rajapintojen kautta ja hyödyntämiselle on riittävä tuki.
- Raportointipalvelu on osa muuta Valtavassa kehitettävää tiedonhallintaratkaisua.
- Nykyisille raportointipalveluille on tehty elinkaarisuunnitelmat.
Sote-tiedonhallinnan tavoitetilan mukaisen tiedonhallintaratkaisun toteuttaminen
- Kanta-tietosisältöjä voidaan hyödyntää Kanta-tietoaltaan kautta THL:ssa ja Valvirassa (ensihoitokertomus, sosiaalihuollon asiakastiedot) toisiokäytön lain mahdollistamassa käyttötarkoituksessa.
- Soten arvioinnissa, ohjauksessa valvonnassa ja seurannassa tarvittavia muita kuin Kanta-tietosisältöjä voidaan vastaanottaa, käsitellä, analysoida, säilyttää, jakaa ja esittää tiedonhallintaratkaisun kautta.
- Kanta-palveluihin tallennettujen potilastietojen tietosisältöjen laatua on kehitetty pilottien havaitsemien laatupuutteiden osalta.
- Laaturekisteritoimintaa tuetaan kehitettävän tiedonhallintaratkaisun avulla.