Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus
Pääministeri Sanna Marinin hallitus on käynnistänyt sote-uudistuksen valmistelun. Määrärahasta jaettiin alueille kesällä 2020 valtionavustuksina voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvaan vapaaehtoiseen alueelliseen yhteistyöhön ja yhteisen valmistelun tukemiseen 120 miljoonaa euroa. Tämä Innokylän hankekokonaisuus on tarkoitettu rahoitetuille alueiden hankkeille. Rakenneuudistuksessa pyritään erityisesti sote-palvelujen järjestämistehtävän kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Rakenneuudistus nivoutuu tiukasti yhteen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kanssa.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Pääministeri Sanna Marinin hallitus on käynnistänyt sote-uudistuksen valmistelun. Määrärahasta jaettiin alueille kesällä 2020 valtionavustuksina voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvaan vapaaehtoiseen alueelliseen yhteistyöhön ja yhteisen valmistelun tukemiseen 120 miljoonaa euroa. Tämä Innokylän hankekokonaisuus on tarkoitettu rahoitetuille alueiden hankkeille. Rakenneuudistuksessa pyritään erityisesti sote-palvelujen järjestämistehtävän kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Rakenneuudistus nivoutuu tiukasti yhteen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kanssa.
Sote-rakenneuudistuksen vapaaehtoista alueellista valmistelua tuetaan STM:n myöntämillä valtionavustuksilla. Rakenneuudistuksessa pyritään erityisesti sote-palvelujen järjestämistehtävän kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Hankkeissa keskitytään mm. ohjauksen kehittämiseen, palveluverkkoa koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin, palveluketjujen ja -kokonaisuuksien määrittelyyn, palveluverkon ja palveluketjujen johtamisen kehittämiseen ja tiedolla johtamiseen, tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen yhtenäistämiseen sekä muiden kustannuskehityksen hillintään liittyvien toimenpiteiden valmisteluun.
Rakenneuudistus nivoutuu tiukasti yhteen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kanssa.
Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021
Päämäärä ja tavoitteet
Palvelujärjestelmän haasteet ovat erilaisia eri puolilla maatamme. Väestöä menettävillä, ikääntyvillä alueilla sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa on ongelmia. Muun muassa pääkaupunkiseudulla väestönkasvu ja maahanmuuttajien määrän kasvu aiheuttavat haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Suomen väestö ikääntyy ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluja. Samaan aikaan syntyvyys laskee ja huoltosuhde muuttuu. Suomeen tarvitaan sote-rakenne, joka vastaa näihin yhteiskunnan muutoksiin. Lisäksi alueilla saattaa olla lukuisia erilaisia tietojärjestelmiä, joiden yhteensovittaminen on ensiarvoisen tärkeää mm. käytössä olevan tietopohjan ja tiedolla johtamisen parantamiseksi. Sote:n uudistaminen edellyttääkin toimivia tietojärjestelmäratkaisuja ja tiedonhallinnan käytöntöjä ja ohjauksen vaikuttavuuden parantamista. Kansallisten, alueellisten ja paikallisten ICT-ratkaisujen kehittäminen uudistuksen tarpeita vastaaviksi on välttämätöntä. Myös kansallista ja alueellista tietopohjaa on kehitettävä, koska se on välttämätön edellytys palveluiden toteutumisen seurannalle, vertailulle ja palvelujärjestelmän ohjaukselle.
Sote-uudistuksen keskeisinä tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä siirretään perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Palvelut ovat yhteensovitettuja, hoitoketjut ovat sujuvia ja ihmiset saavat tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut oikea-aikaisesti. Käytössä ovat myös toimivat ja yhteneväiset tieto- ja tiedonhallintajärjestelmät sekä kattava tietopohja vaikuttavuusperusteisen järjestämisen, ohjauksen ja seurannan tueksi.
Arviointi
