Lapsen tukena kriiseissä, vastaanottotoiminnassa ja kotoutumisen alkuvaiheessa
Lapsiystävällinen tila on humanitaarisissa kriiseissä käytetty toimintamalli lasten psykososiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja lapseen kohdistuvien uhkien minimoimiseksi. Pelastakaa Lapset on kehittänyt toimintamallia Suomessa vastaukseksi lasten tuen tarpeeseen vastaanottokeskuksissa sekä erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa sopivaksi. Kotoutumisen alkuvaiheen tueksi Lapsiystävällinen tila -toiminnan ajatuksen pohjalta kehitettiin perhekerhomalli, jolla tuetaan Suomeen sopeutumista ja myönteistä vanhemmuutta.
Kokonaisuuden nimi
Lapsiystävällinen tila on humanitaarisissa kriiseissä käytetty toimintamalli lasten psykososiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja lapseen kohdistuvien uhkien minimoimiseksi. Pelastakaa Lapset on kehittänyt toimintamallia Suomessa vastaukseksi lasten tuen tarpeeseen vastaanottokeskuksissa sekä erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa sopivaksi. Kotoutumisen alkuvaiheen tueksi Lapsiystävällinen tila -toiminnan ajatuksen pohjalta kehitettiin perhekerhomalli, jolla tuetaan Suomeen sopeutumista ja myönteistä vanhemmuutta.
Lapsiystävällinen tila -toiminnalla on pyritty kehittämään vastauksia pienen lapsen ja perheen tuen tarpeeseen vastaanottoaikana. Toiminnassa on keskitytty erityisesti lapsiin: leikkiin ja myönteiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen, uusien taitojen kehittymiseen sekä suomen kielen oppimiseen. Vapaaehtoisten toteuttamalla toiminnalla on pystytty tarjoamaan lapselle ja perheille matalan kynnyksen tukimuoto, jonka myötä vanhempi on voinut joko osallistua itsekin toimintaan ja oppia samalla uusia tapoja toimia lapsensa kanssa tai vanhempi on voinut vaihtoehtoisesti jättää lapsen toimintaan hoitaakseen sillä välin omia asioitaan. Toiminta on ollut ammatillisesti ohjattua, millä on myös varmistettu sen turvallisuus erityisen haavoittuvassa asemassa oleville lapsille.
Lapsiystävällinen tila -toimintaa on Suomessa myös kehitetty vastaukseksi erilaisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin, kuten laajamittaiseen maahantuloon tai tilanteisiin, joista seuraa laajoja evakuointeja. Toimintamallilla pystytään vastaamaan - samalla tavoin kuin vastaanottokeskuksissa järjestetyssä toiminnassa - lasten ja perheiden tuen tarpeeseen poikkeustilanteessa. Vanhempi voi esimerkiksi evakuoimistilanteessa jättää lapsen hetkeksi valvottuun tilaan, jossa lapsesta huolehditaan sillä välin kun vanhempi hoitaa omia asioitaan. Samalla Lapsiystävällisen tilan valmennetut työntekijät ja vapaaehtoiset kykenevät tarvittaessa reagoimaan myös havaittuun lapsen erityiseen tuen tarpeeseen ja ohjaamaan lasta tämän tarvitseman tuen piiriin. Toimintaa kriisitilanteissa voidaan toteuttaa kaiken ikäisille lapsille.
Lapsiystävällinen tila -toiminnan toteutuksesta otettiin oppeja, joita hyödynnettiin myöhemmin kotoutumisen alkuvaiheeseen suunnitellun Perhekerhotoiminnan kehittämisessä. Perhekerho on kotoutumisen alkuvaiheeseen lasten ja perheiden tueksi suunniteltu toimintamalli, jolla Suomeen sopeutumisen lisäksi tuetaan myönteistä vanhemmuutta.
Pelastakaa Lapset aloitti Lapsiystävällinen tila -toiminnan toteuttamisen syksyllä 2015 Lahden vastaanottokeskuksessa ja sitä toteutettiin myös Kemijärven, Kiteen ja Oulun vastaanottokeskuksissa vuonna 2016. Toiminta jatkui Kiteen keskuksessa STEA-rahoitteisen Yhdessä lasten tueksi -hankkeen alla kesään 2018 asti, jolloin vastaanottokeskus suljettiin. Oulussa toiminta jatkui vuoden 2019 loppuun asti, jolloin toiminnan rahoitus päättyi. Toimintaa toteutettiin myös Helsingin vastaanottokeskuksissa vuosina 2018-2019.
Lapsiystävällinen tila -toimintaa on kehitetty osana Pelastakaa Lasten kriisivalmiuden kehitystyötä ja STEA-rahoitteisen Yhdessä lasten tueksi -hankkeen alla muihin kriisi- ja häiriötilanteisiin soveltuvaksi vuosina 2017-2020. Toimintaa on testattu yhteistyössä Eksoten kanssa Etelä-Karjalan alueen valmiuskeskusharjoituksissa vuosina 2018-2020. Toiminnan kehittäminen jatkuu STEA:n rahoituksella myös vuonna 2021, jolloin kehittämistyössä on Eksoten lisäksi yhteistyökumppaneina mm. Migri, Joutsenon vastaanottokeskus ja Punainen Risti.
Perhekerhotoiminta aloitettiin Joensuussa Pelastakaa Lasten Perheentalolla keväällä 2018. Toiminnan keskiössä on ollut asiantuntijatiedon jakaminen perheiden toivomista aiheista sekä yhteinen toiminta eri kieli- ja kulttuuriympäristöistä tulevien perheiden kesken. Perhekerhotoiminta päättyi vuoden 2020 lopussa.
Lapsiystävällinen tila -toiminnan kehittämiseksi vastaanottokeskusympäristöön Pelastakaa Lapset on työskennellyt yhdessä Punaisen Ristin, Maahanmuuttoviraston, Oulun vastaanottokeskuksen ja Helsingin vastaanottokeskuksen kanssa. Lisäksi Yhdessä lasten tueksi -hankkeen ohjausryhmässä oli Punaisen Ristin ja Maahanmuuttoviraston lisäksi Ensi- ja turvakotien liitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Lastensuojelun Keskusliitto.
Keskeisinä toiminnan kehittämisessä on ollut mukana Oulussa Oulun yliopisto ja sen opiskelijaryhmät, erityisesti logopedian ja varhaiskasvatuksen opiskelijat sekä Oulun Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja opettajat.
Tärkeänä toiminnan aloittajana ja toteuttajana niin Oulussa, Kemijärvellä kuin Lahdessa oli myös Pelastakaa Lasten paikallisyhdistykset.
Tärkeää palautetta toiminnan kehittämisen tueksi on koko toiminnan ajan kerätty niin toimintaa toteuttavilta vapaaehtoisilta kuin toimintaan osallistuvilta lapsilta ja vanhemmilta.
Muissa kriisivalmiuden ympäristöissä Lapsiystävällinen tila -toimintaa on testattu ja kehitetty yhteistyössä Eksoten kanssa sekä Eksoten valmiusharjoituksiin osallistuneiden muiden organisaatioiden ja toimijoiden kanssa. Lisäksi toimintaa tullaan jatkossa kehittämään myös yhteistyössä Maahanmuuttoviraston ja Joutsenon vastaanottokeskuksen kanssa.
Perhekerhotoimintaa toteutettiin yhteistyössä Pelastakaa Lasten Joensuun Perheentalon sekä Joensuun seudun toimijaverkoston, kuten Joensuun maahanmuuttajapalveluiden ja MOVE-verkoston kanssa. Keskeisinä mukana toiminnassa on ollut muun muassa erityisammattioppilaitos Luovi ja Martat.
Vastaanottokeskuksissa erityisesti alle kouluikäisille lapsille tarjolla on yleensä hyvin rajatusti vapaa-ajan toimintaa. Turvapaikanhakuvaiheessa olevilla lapsilla ei yleensä ole pääsyä varhaiskasvatuksen pariin. Usein perheensä mukana turvapaikkaa hakevien pienten lasten päivät kuluvat vanhempien kanssa keskuksessa, omissa huoneissa tai asunnoissa, eikä mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen kodin ulkopuolella juuri ole. Samalla kotimaassa ja matkan aikana koetut asiat sekä turvapaikkapäätöksen odotusaika koettelevat koko perheen hyvinvointia. Vanhempien jaksaminen vaikuttaa suoraan lapsen hyvinvointiin.
