Palveluintegraatiomalli osatyökykyisille, PALO /Oulu
Tavoitteena on tietoon perustuen luoda työttömille työikäisille työkykyä ja työllistymistä tukeva palvelukokonaisuus yli organisaatio- ja sektorirajojen. Palveluintegraatiossa asiakkaan tuen tarve tunnistetaan ja tarpeeseen vastataan toimijoiden ja palveluiden verkostomaisella yhteistyöllä. Malli perustuu yhteisövaikuttavuuden periaatteisiin (esim. Kania & Kramer 2011, Collective Impact).
PALO-hanke on osa hallituksen työkykyohjelmaa, jossa etsitään ratkaisuja osatyökykyisten työttömien työllistymisen ongelmiin. Toimenpiteiden tavoitteena on löytää uusia keinoja työikäisten olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen sekä työllistymisen edistämiseen. Kansallinen työkykyohjelma Innokylässä
Kokonaisuuden nimi
Tavoitteena on tietoon perustuen luoda työttömille työikäisille työkykyä ja työllistymistä tukeva palvelukokonaisuus yli organisaatio- ja sektorirajojen. Palveluintegraatiossa asiakkaan tuen tarve tunnistetaan ja tarpeeseen vastataan toimijoiden ja palveluiden verkostomaisella yhteistyöllä. Malli perustuu yhteisövaikuttavuuden periaatteisiin (esim. Kania & Kramer 2011, Collective Impact).
PALO-hanke on osa hallituksen työkykyohjelmaa, jossa etsitään ratkaisuja osatyökykyisten työttömien työllistymisen ongelmiin. Toimenpiteiden tavoitteena on löytää uusia keinoja työikäisten olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen sekä työllistymisen edistämiseen. Kansallinen työkykyohjelma Innokylässä
Tavoitteena on luoda organisaatio- ja sektorirajat ylittävä palvelukokonaisuus, jossa tunnistetaan asiakkaan työkyvyn ja työllistymisen tuen tarve. Asiakkaan tarpeeseen vastataan palveluita yhteensovittamalla ja toimijoiden verkostomaisella yhteistyöllä peruspalveluissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa tai työllisyyspalveluissa.
Tavoitteena on:
- Edistää asiakkaiden työkykyä ja työllistymistä
- Lisätä asiakasosallisuutta
- Lisätä ammattilaisten osaamista, keskinäistä oppimista ja yhteistyötä
- Seurata ja kehittää toimintamallia ja sen käyttöönottoa yhteisen johtamisen avulla
- Kehittää palveluita ja toimintatapoja kertyneen tiedon avulla
- Lisätä työnantajayhteistyötä työllisyyden edistämiseksi
1.11.2020-31.12.2022
Kehittämisessä ovat mukana Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut ja työllisyyspalvelut.
Yhteistyötä tehdään alueen työnantajien, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja Kelan (Pohjoinen vakuutuspiiri) kanssa. Verkostotyötä kehitetään lisäksi alueen sote-uudistukseen liittyvien toimijoiden ja 3. sektorin kanssa.
Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku, työttömyys ja sairaudet vähentävät työssä käyvien määrää. Työllisten määrä suhteessa työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työllisyysaste) vaikuttaa kuntien talouteen ja kuntalaisten palveluihin. Yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen edellyttää riittävän korkeaa työllisyysastetta, minkä vuoksi kaikilla työikäisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua työelämään kykyjensä mukaisesti (TEM 2019).
Moni työhön haluavista ei löydä itselleen työpaikkaa, vaikka työvoimapula vaivaa yrityksiä ja avoimia työpaikkoja on. Avointen työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisen vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi
- työtehtävissä tarvittavan osaamisen puutteeseen tai
- työtä hakevan henkilön työkykyyn liittyviin ennakkoluuloihin.
Toimintaympäristön haasteisiin etsitään ratkaisuja mm. vahvistamalla peruspalveluja ja ehkäisevää työtä lähellä asiakasta sekä tiivistämällä eri palvelujen välistä yhteistä työtä. Työelämäosallisuuden lisääminen edellyttää saumatonta yhteistyötä myös palvelujen ja työnantajien välillä.
Hallituksen työkykyohjelmassa etsitään ratkaisuja osatyökyisten työllistymisen ongelmiin. PALO-hankkeessa hyvinvointi- ja työllisyyspalvelut kehittävät yhdessä palveluintegraatiomallia työkyvyn ja työllistymisen tueksi. Malli perustuu yhteisövaikuttavuuteen (esim. 2011 Kania & Kramer, Collective Impact). Yhteisövaikuttavuus on viime aikoina herättänyt kiinnostusta lupaavana toimintamallina yhteiskunnan monimutkaisiin ilmiöihin liittyvien ongelmien työstämisessä. Elämän eri osa-alueilla yhtä aikaa ilmenevät ongelmat kietoutuvat usein toisiinsa ja ovat vaikeita ratkaista. Ongelmien ratkaisu löytyy harvoin vain yhdeltä toimijalta ja siksi pirstaloituneen palvelujärjestelmän yhtenäistäminen on välttämätöntä.
Meneillään on useita palvelujärjestelmän uudistamiseen tähtääviä kansallisia kehittämisohjelmia. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille, jotta palvelut olisivat väestön saatavilla yhdenvertaisesti ja hyvinvointierot kaventuisivat. Tulevaisuudessa kuntalainen saa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta. TE-palvelut puolestaan siirtyvät kunnille ja kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. TE-palvelut 2024-uudistuksen tavoitteena on mm. työntekijöiden nopeaa työllistymistä edistävän palvelurakenteen luominen. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on luoda nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Osa-aikainen työ on yksi keino erityisryhmien työelämäosallisuuden lisäämisessä.
Uudenlaisella palvelujen ja toimijoiden verkostomaisella yhteistyöllä ja kumppanuuksilla (palveluintegraatiomalli) pyritään vahvistamaan asiakasosallisuutta sekä lisäämään yhteistyötä eri organisaatioiden, sektorien ja ammattilaisten välillä. Tavoitteena on saavuttaa muutoksia yksilö- ja organisaatiotasoilla.
- Palvelujen ja toimijoiden yhteensovittaminen yhteisövaikuttavuuteen perustuvan verkostomaisen toimintamallin avulla.
- Kuntalaisten työ- ja toimintakyvyn vahvistuminen sekä työllistymisen lisääminen.
- Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen.
- Toimijoiden osaamisen lisääntyminen, roolien selkeytyminen ja yhteistyön syventyminen.
- Työllisyyden lisääminen kunnassa.
