Pirkanmaan työkykyhanke on osa valtakunnallista Työkykyohjelmaa, jonka tarkoituksena on tukea osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä, ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä sekä lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta. Työkyvyn arviointi ja työkyvyn tuen palvelut tuodaan osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta yhdenvertaisesti kaikkien saataville sekä vahvistetaan tuetun työllistymisen palvelupolkuja ja kartutetaan tuetun työllistymisen menetelmien osaamista.

Pirkanmaan työkykyhanke muodostuu kahdesta toimenpidekokonaisuudesta:

1. Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta

2. Tuetun työllistymisen menetelmät

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Pirkanmaan työkykyhanke
Lyhyt kuvaus

Pirkanmaan työkykyhanke on osa valtakunnallista Työkykyohjelmaa, jonka tarkoituksena on tukea osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä, ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä sekä lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta. Työkyvyn arviointi ja työkyvyn tuen palvelut tuodaan osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta yhdenvertaisesti kaikkien saataville sekä vahvistetaan tuetun työllistymisen palvelupolkuja ja kartutetaan tuetun työllistymisen menetelmien osaamista.

Pirkanmaan työkykyhanke muodostuu kahdesta toimenpidekokonaisuudesta:

1. Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta

2. Tuetun työllistymisen menetelmät

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Pirkanmaan työkykyhankkeen tavoitteet:

  • Parantaa osatyökykyisten työttömien itsearvioitua työkykyä ja lisätä työttömän osatyökykyisyyden ja työkyvyn tuen tarpeen tunnistamista Pirkanmaalla.
  • Järjestää kustannustehokkaat kattavat palvelut osatyökykyisille henkilöille Pirkanmaalla tukemaan heidän työkykyisyyttään ja työllistymiskykyään sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä.
  • Lisätä asiakastyötä tekevän henkilöstön työkyvyn tuen osaamista.

 

Hankkeen toimenpidekokonaisuuksien tavoitteet:

1. Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta

Toimenpidekokonaisuuden tavoitteet:

• tunnistaa sosiaali- ja terveyskeskuksessa työttömien asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeet

• rakentaa asiakkaiden tarpeisiin vastaava työkyvyn tuen palvelukokonaisuus

• varmistaa yksilölliset palvelupolut ja palvelujen saanti

• vahvistaa ammattilaisten työkyvyn tuen osaamista.

 

2. Tuetun työllistymisen menetelmät

Toimenpidekokonaisuuden tavoitteet:

• vahvistaa ja selkeyttää sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa palvelupolkua

• ottaa käyttöön laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus ja arvioida sen toimeenpanoa, soveltuvuutta ja vaikuttavuutta

• kehittää sosiaalihuoltolain mukaisen vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa

• vahvistaa ammattilaisten tuetun työllistymisen menetelmien osaamista.

 

Toimiaika

2021-2022. Hanke päättyy 31.12.2022.

Toimijat

Pirkanmaan työkykyhankkeessa ovat mukana 21 Pirkanmaan kuntien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelut ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Hankkeessa mukana olevat kunnat: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi.

Hankkeen kumppaneina toimivat mm. Kela ja TE-palvelut. Hankehallinnoijana toimii Tampereen kaupunki.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Marianne Rautiokoski
Yhteyshenkilön organisaatio
Tampereen kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
marianne.rautiokoski@tampere.fi

Tekijä

Senja Miettinen

Luotu

24.03.2021

Viimeksi muokattu

21.12.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pirkanmaalla työllisyystilanne on hyvä, mutta alueella on myös melko suuri pitkäaikaistyöttömien joukko, erityisesti alueen keskuskaupungissa Tampereella. Pirkanmaalla oli työttömiä työnhakijoita huhtikuussa 2020 kaikkiaan 40 146 (työttömyysaste yli 19 %), joista 5 354 oli pitkäaikaistyöttömiä. Kaksi kuukautta aiemmin työttömiä oli 23 500 eli Covid-19 -pandemian aikana työttömyys on lisääntynyt huimasti ja vaikka nopeaa korjaantumista tapahtunee, palvelutarpeen voidaan arvioida kasvavan ja osatyökykyiset ovat riskissä ajautua pitkäaikaistyöttömiksi. Pirkanmaalla työttömien aktivointiaste oli maan parhaimpia ja työttömät kävivät myös koko maata aktiivisemmin terveystarkastuksissa. Erot Pirkanmaalla kuntien välillä ovat kuitenkin erittäin suuria. Kunnat järjestävät myös vaihtelevilla tavoilla sosiaalista kuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa. 

Työttömien palvelutarpeiksi sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluissa on tunnistettu: avun ja tuen saaminen asumis-, talous- ja velkaongelmiin sekä taloudellisten tukien hakemiseen, varhainen puuttuminen päihde- ja mielenterveysongelmiin, työkyvyn ongelmien varhainen tunnistaminen, tuki työmarkkinoille palaamiseen, tukea kotoutumiseen ja Kela-yhteistyöhön sekä lähiohjauksen ja palveluiden koordinointiin. 

Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus kehittämisohjelmavalmistelussa on huomioitu laaja-alaisesti työkykyohjelmahaun mukaisia toimenpiteitä. STM-ohjauskeskustelussa 15.1.2020 edellytettiin, että Pirkanmaa ryhtyy toimenpiteisiin, joilla parannetaan työikäisten hyvinvointia ja parannetaan työllisyyttä. Pirkanmaan suunnitelmissa on rakennettu kokonaisuutta siten, että nykyisiä perusterveydenhuollon yksiköitä kehitetään kohti monialaisia ja tiimiytyviä sote-keskuspalveluja. Pirkanmaan työkykyhanke on luonut tiiviit yhteydet PirSote-ohjelmaan. PirSote on nimennyt hankkeeseen henkilöt projekti- ja ohjausryhmiin. Myös käytännön yhteistyö on käynnistynyt kahden eri kokonaisuuden kanssa: 1. Sosiaalihuollon toiminnallinen muutos -kokonaisuuden ja 2. Perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan toiminnallinen muutos -kokonaisuuden kanssa.

TEM:n hallinnonalan kehittämistoimista kuntien työllisyyskokeiluilla on selkeä yhteys työkykyohjelmaan. Valtaosa työkykyohjelmaan kuuluvista työttömistä työnhalkijoista on Pirkanmaalla työllisyyskokeilun piirissä ja asiakasohjauksen näkökulmasta tämä on keskeinen yhdyspinta. Kokeilu vastaa kohderyhmänsä TE-palveluista myös aktivointisuunnittelun ja työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) osalta. Työllisyyskokeilun henkilöstö osallistuu mm. osatyökykyisten tunnistamiseen, asiakasohjaukseen, palvelutarpeen arviointiin ja monialaisten suunnitelmien laatimiseen. Kuntakokeilusta osallistutaan myös yhteisiin koulutuksiin ja teematyöskentelyyn. Työttömät saavat kokeilussa lähipalveluna henkilökohtaisen OMA-valmentajan, joka koordinoi asiakkaan työllistymisen palvelupolkua.

Päämäärä ja päätavoite

Pirkanmaan työkykyhankkeen päätavoitteet ovat:

  • Parantaa osatyökykyisten työttömien itsearvioitua työkykyä ja lisätä työttömän osatyökykyisyyden ja työkyvyn tuen tarpeen tunnistamista Pirkanmaalla: vähintään 10 000 työtöntä on arvioinut työkykyään työkykypistemäärällä.

  • Järjestää kustannustehokkaat kattavat palvelut osatyökykyisille henkilöille Pirkanmaalla tukemaan heidän työkykyisyyttään ja työllistymiskykyään sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä.

  • Lisätä asiakastyötä tekevän henkilöstön työkyvyn tuen osaamista.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
  • Työttömien itsearvioitu työkyky on parantunut (mittarina työkykypistemäärä, Kykyviisari) ja työkyvyn tuen tarpeet tunnistetaan Pirkanmaalla entistä paremmin
  • Pirkanmaalla on kattavat ja kustannustehokkaat palvelut osatyökykyisille
  1. Palvelut tukevat osatyökykyisten työllistymistä ja työkykyä
  2. Sote-keskuksille (kaikille kunnille) soveltuva malli työkyvyn tukemiseksi olemassa olevilla resursseilla ja voimavaroilla
  3. Parhaimmillaan saavutetaan toimintamalli, jossa asiakkaalla on konkreettisesti yksi palvelupolku, joka käynnistyy tunnistamisesta kaikissa työttömän palveluissa.
  • Asiakastyötä tekevän henkilöstön työkyvyn tuen osaaminen on parantunut Pirkanmaalla
  1. Sote- ja työllisyysammattilaisille tarjotaan koulutusta
  2. Alueelle koulutetaan 10 työkykykoordinaattoria (AMK)