Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

Satasoten internetsivut

Satasote Facebookissa

Satasote Twitterissä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Satakunnan rakenneuudistus
Lyhyt kuvaus

Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.  

Satasoten internetsivut

Satasote Facebookissa

Satasote Twitterissä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankekokonaisuus luo maakunnassa nykylainsäädännön nojalla perusteet sille, että Satakuntaan syntyy mahdollisimman yhtenäiset toimintamallit sote-järjestäjien kesken, jotta lainsäädännön edetessä tai vapaaehtoisuuden perusteella voidaan myöhemmässä vaiheessa siirtyä yhden sote-järjestäjän malliin. Hankkeessa kaikilla toimijoilla on mahdollisuus dialogiin, jossa kuntien ja kuntayhtymien omat erityispiirteet ja tarpeet tuodaan näkyväksi muille toimijoille. Dialogisuus ja avoimuus lisää toimijoiden välistä luottamusta. Hankkeen myötä voidaan yhteistyössä parantaa maakunnan eri alueiden erilaisiin väestötarpeisiin vastaamista.

 

Hankekokonaisuudella on mm. seuraavia tavoitteita:

 

  • Turvata maakunnan asukkaille yhdenvertaiset, vaikuttavat ja saavutettavat sote-palvelut.
  • Tukea maakunnallisen sote-palvelujen järjestäjä- ja tuottajaroolien muotoutumista sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti.
  • Osallistua valtakunnallisen sote-rakenneuudistuksen valmisteluun ja huomioida siinä tehtävä työ maakunnallisessa valmistelussa.
  • Luoda edellytykset kustannusten hillitsemiselle palveluketjujen painopisteen siirtyessä ennaltaehkäisevään ja varhaisen vaiheen tukeen.
  • Parantaa tiedolla johtamista siten, että tietoaineistot tukevat reaaliaikaisesti palvelutuotannon johtamista ja päätöksentekoa.
  • Parantaa palveluiden ohjausta ja valvontaa.
  • Varmistaa omavalvonnan avulla palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen kuuluvaa ennakoivaa, toiminnanaikaista ja jälkikäteistä laadun- ja riskienhallintaa.
  • Vahvistaa monitieteistä tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamistoimintaa (TKIO) ja yhteistyörakenteita mm. korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.
  • Vahvistaa maakunnan ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, resursseja ja käytäntöjä.
  • Tukea maakunnallisia yhteistyörakenteita ja –käytäntöjä mm. sidosryhmien kanssa.
  • Mahdollistaa satakuntalaisille perinteisten palveluiden rinnalla oma- ja etähoito sekä sähköinen asiointi sote-palveluissa.
  • Ottaa käyttöön Kanta.fi –palveluja ja kehittää yhtenäistä kirjaamista.
  • Valmistella maakunnallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmähankintaa ja nykyisten järjestelmien konsolidointi.
  • Parantaa kansallisten digitaalisten palveluiden tarjontaa.
  • Lisätä maakunnan toimijoiden osaamista.
  • Vahvistaa Satakunnan eri toimijoiden keskinäistä ja maakunnallista yhteistyötä.
  • Kehittää alueiden välistä yhteistyötä ja hyödyntää vertaisoppimista.
  • Mahdollistaa resurssien tehokkaampi käyttö.

 

Yhteiskehittäminen mahdollistaa parhaimmiksi valikoituneiden toimintatapojen levittämisen, mikä parantaa koko Satakunnan sote-järjestelmän laatua ja vaikuttavuutta. Hanke luo myös edellytyksiä Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen toteuttamiselle.

Toimiaika

Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021

Toimijat

Hanke toteutetaan koko Satakunnan alueella siten, että hankkeessa mukana olevien kuntien asukasluku kattaa 100 % maakunnan väestöstä. Kuntien päätöksiä koskeva liite toimitetaan STM:lle 29.5.2020 mennessä.

 

Maakunnan koko väestömäärä 31.12.2018: 218 624.

Hankkeeseen osallistuvien kuntien yhteenlaskettu asukasluku maakunnan koko väestöstä 218 624 (100 %).

Hankkeeseen osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät

 

  • Euran kunta
  • Eurajoen kunta
  • Harjavallan kaupunki
  • Honkajoen kunta
  • Huittisten kaupunki
  • Jämijärven kunta
  • Kankaanpää kaupunki
  • Karvian kunta
  • Kokemäen kaupunki
  • Merikarvian kunta
  • Nakkilan kunta
  • Pomarkun kunta
  • Porin kaupunki
  • Rauman kaupunki
  • Siikaisten kunta
  • Säkylän kunta
  • Ulvilan kaupunki
  • Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä(KSTHKY)
  • Pohjois-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (PoSa)
  • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Satasairaala)
  • Satakuntaliitto (valmistelualusta)

 

Porin kaupunki tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut isäntäkuntamallilla myös Merikarvian kunnalle ja Ulvilan kaupungille (Porin perusturvan yhteistyöalue).

 

Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa terveydenhuollon ja osan sosiaalipalveluista Eurajoen kunnalle, Harjavallan kaupungille, Kokemäen kaupungille ja Nakkilan kunnalle. Ko. kunnat tuottavat itse toistaiseksi osan omista sosiaalipalveluistaan, mutta kuntayhtymän kunnissa on meneillään yhdistymistä koskeva vapaaehtoinen valmistelu.

 

Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Honkajoen kunnalle, Jämijärven kunnalle, Kankaanpään kaupungille, Karvian kunnalle, Pomarkun kunnalle sekä Siikaisten kunnalle.  

 

Satakuntaliitto toimii hankkeen hallinnollisena valmistelualustana, muttei osallistu hankkeen sisällölliseen toteutukseen.

 

Asiakkaat

Lähtökohtana on, että asiakas, joita kaikki kansalaiset ovat, on kaiken keskiössä myös sote-rakenteen uudistamisessa. Hankkeen tavoitteena on parantaa palveluiden tarvelähtöisyyttä sekä asiakkaan osallisuutta palveluissa. Asiakkaiden osallisuus on huomioitu jo hankesuunnitelman laadinnassa mm. järjestöfoorumeita, kokemustoimijoita ja olemassa olevia asiakasneuvostoja ja -raateja hyödyntäen. Tulevassa kehittämistyössä asiakkaat ja omaiset otetaan mukaan palveluiden kehittämiseen, jolloin he voivat vaikuttaa palveluiden sisältöön. Hankkeessa hyödynnetään erilaisia asiakasosallisuuden keinoja riippuen kehitettävästä kohteesta. Hankkeen eri työryhmiin ja verkostoihin kutsutaan asiakkaiden ja sidosryhmien edustus. Asiakkaiden rekrytointi verkostotyöhön toteutuu pääosin Satakunnan yhteisökeskuksen kautta kanavoituna. Lisäksi kehittämisessä hyödynnetään olemassa olevia asiakasraateja ja –neuvostoja. Hankkeen suunnittelutehtävissä ja kokeiluissa käytetään kokemustoimijoiden osaamista. Kokemustoimijat toimivat kokeiluissa ensi vaiheessa prosessien ”testaajina”, jotka palveluita käyttäessään arvioivat prosessien ongelmakohtia ja vaikuttavuuden kokemusta.

Sidosryhmät

Hanke tarvitsee onnistuakseen yhteistyökumppanit mukaan kehittämistyöhön. Hankkeen yhteistyökumppaneiksi haetaan sellaisia julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita, joiden avulla voidaan kehittää palvelujen järjestämistehtävää sekä tukea eri asiakasryhmien palveluiden monipuolistamista ja yhtenäisiä käytäntöjä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä laajasti mm. kuntien muiden toimialojen, eri viranomaisten, 3. sektorin toimijoiden, oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen, yritysten, TE-palvelujen ja Kelan kanssa. Vuoropuhelun kautta rakennetaan luottamusta ja kumppanuutta.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Anneli Lehtimäki
Yhteyshenkilön organisaatio
Satakuntaliitto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
anneli.lehtimaki@satakunta.fi

Luotu

17.09.2020

Viimeksi muokattu

22.12.2020
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Satakunnan ja STM:n maakuntaneuvotteluissa 22.1.2020 nostettiin Satakunnan keskeisiksi kehittämistarpeiksi palvelujen painopisteen siirtäminen avopalveluihin ja kevyempiin palvelumuotoihin, päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy ja palvelujen kehittäminen sekä ikääntyneiden palveluiden kehittäminen.

 

THL:n raporttiin perustuvan STM:n arvion mukaan Satakunnan palvelurakenne painottuu raskaampiin, korjaaviin palveluihin, jolloin mm. erikoissairaanhoidon käyttö on runsasta sekä lastensuojelussa, sosiaali- ja vammaispalveluissa painottuvat ympärivuorokautiset ja asumispalvelut.  Tämä kuvastaa perustasolla annettavien avopalvelujen ja kevyempien palvelumuotojen suurempaa tarvetta. Ehkäisevä päihdetyö ja päihdepalvelut ovat alimitoitettuja. Indikaattorien perusteella mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä, erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avopalvelut. Väestön kasautuneet epäterveelliset elintavat kuvastavat vaikuttavien ennaltaehkäisevien palvelujen tarvetta. Iäkkäiden palveluissa on huomattavissa mm. henkilöstömäärän vähäisyys, hoitohenkilöstön käyttö avustavissa tehtävissä sekä puutteet asiakas- ja hoitosuunnitelmien asiakaslähtöisyydessä.

 

Näihin teemoihin tullaan hankkeen toimenpiteillä vastaamaan, vaikka esimerkiksi palvelurakenteen muutos vaatii tuekseen myös muuta kehittämistä pitkäjänteisesti yli hankkeen elinkaaren. Valmistelussa hyödynnetään aiempaa maakunnallista ja kansallista sote-kehittämistyötä sekä muita meneillään olevia tai päättyneitä hankkeita. Lisäksi kehittämistyötä tehdään tietoon perustuen.

Päämäärä ja päätavoite

Osa-alue 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio

Päämääränä on tukea sote-rakenteen uudistamista siten, että Satakunnan julkinen sote-palvelutuotanto voidaan koota yhteen maakunnalliseen organisaatioon. Lähtökohtaisesti uuden organisaatiorakenteen kehittäminen tapahtuu valtakunnallisten sote-rakenneuudistuksen linjausten mukaisesti, jossa tavoitteena on myös järjestäjävastuun siirtyminen maakunnalliselle organisaatiolle. Vapaaehtoista kuntayhtymä- tai vastuukuntamallin mukaista valmistelua Satakunnassa ei nyt ole vireillä. Kuitenkin nyt tehtävä kehittämistyö tukee mahdollista tulevaa vapaaehtoista organisoitumista, mikäli lainsäädäntö ei tämän osalta etene.

Osa-alueen tavoitteena on mm.

  • Tukea maakunnallisen sote-palvelujen järjestäjä- ja tuottajaroolien muotoutumista sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti.
  • Vahvistaa Satakunnan eri toimijoiden keskinäistä ja maakunnallista yhteistyötä.
  • Kehittää alueiden välistä yhteistyötä ja hyödyntää vertaisoppimista.
  • Osallistua valtakunnallisen sote-rakenneuudistuksen valmisteluun ja huomioida siinä tehtävä työ maakunnallisessa valmistelussa.

Tähän osa-alueeseen kuuluu myös hankehallinnon tehtävät.

 

Osa-alue 2: Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen

Päämääränä on kehittää johtamista ja ohjausta siten, että järjestämistehtävän kautta voidaan parantaa kansalaisten palveluiden tarvelähtöisyyttä ja oikea-aikaisuutta. Osa-alueen kehittämistyössä ja kokeiluissa hyödynnetään aiemman sote- ja maakuntauudistuksen aikaista järjestämistehtävän suunnittelutyötä.

Osa-alueen tavoitteena on mm. 

  • Parantaa tiedolla johtamista siten, että tietoaineistot tukevat reaaliaikaisesti palvelutuotannon johtamista ja päätöksentekoa. Prosessitavoitteena on mm. 
    • Mahdollistaa vaikuttavuuden ja tuottavuuden seuranta ja tarjota siihen työkalut.
    • Edistää tietoallasratkaisujen käyttöönottoa.
    • Ylläpitää maakunnan tilannekuvaa sote-sektorista johtajien ja esimiesten käyttöön eri portaissa ja eri tarkoituksissa.
    • Tukea valtakunnallisiin laaturekistereihin liittymistä.
  • Parantaa palveluiden ohjausta ja valvontaa mm.
    • Kehittää maakunnallista toiminnanohjausta, jotta järjestämistehtävässä on mahdollista ohjata resurssien optimaalista käyttöä ja hyödyntää saatua toiminta- ja vaikuttavuustietoa palveluiden operatiiviseen ja strategiseen johtamiseen.
    • Määritellä sujuvat tarve- ja asiakaslähtöiset maakunnalliset palvelukokonaisuudet ja palveluketjut.
    • Varmistaa omavalvonnan avulla palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen kuuluvaa ennakoivaa, toiminnanaikaista ja jälkikäteistä laadun- ja riskienhallintaa.
  • Vahvistaa monitieteistä tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamistoimintaa (TKIO) ja yhteistyörakenteita mm. korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.
  • Vahvistaa maakunnan ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, resursseja ja käytäntöjä.
  • Tukea maakunnallisia yhteistyörakenteita ja –käytäntöjä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa, kuten 3. sektori, yritykset, seurakunnat.

 

Osa alue 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla

Päämääränä on parantaa asiakkaiden palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaaliset palvelut parantavat asiakkaiden mahdollisuutta saada palveluita ajasta ja paikasta riippumatta, ehkäisevät hyvinvointiongelmia ja mahdollistavat omahoidon, mikä lisää palveluiden asiakasarvoa, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Tarkoituksena on myös yhtenäistää Satakunnan digitaalisten palveluiden tarjontaa.

Osa-alueen tavoitteena on mm.

  • Mahdollistaa satakuntalaisille perinteisten palveluiden rinnalla oma- ja etähoito sekä sähköinen asiointi sote-palveluissa. Tämä toteutuu mm.
    • Turvaamalla asukkaiden tiedonsaanti ja neuvonta digitaalisia palveluita hyödyntäen. Edistämällä teknisellä toteutuksella ja muutosvalmennuksella asiakkaiden mahdollisuutta sähköiseen asiointiin, kuten ajanvaraus, lomakkeet.
    • Tukemalla omahoitoa sähköisten sovellusten avulla.
    • Vahvistamalla etähoitoa, –vastaanottoja ja –kuntoutusta asiakas-ammattilainen yhdyspinnalla sekä etäkonsultaatiota ammattilaisten välillä.
    • Yhtenäistämällä palvelutarpeen arvioinnin luotettavaan tietoon pohjautumista.
  • Ottaa käyttöön Kanta.fi –palveluja ja yhtenäistä kirjaamista.
  • Valmistella maakunnallista asiakas- ja potilastietojärjestelmähankintaa ja nykyisten järjestelmien konsolidointia.
  • Parantaa kansallisten digitaalisten palveluiden tarjontaa.
  • Lisätä maakunnan toimijoiden yhteistyötä ja osaamista.

Osahankkeessa kehitetään Maakunnan tilannekeskuksen, Akuutti kotikeskuksen ja Combilanssin toimintamallia yhteistyössä Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen kanssa. Em. toimintamallien tueksi tarvitaan toimivia tietojärjestelmäratkaisuja, jotta niiden tarvitsema tieto on yhteisesti saatavilla.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Osa alue 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset: 

Tämä osio päivitetään lähiaikoina. 

Osa-alue 2: Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset: 

Tämä osio päivitetään lähiaikoina. 

Osa alue 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla

Tavoiteltavat tulokset tuotokset ja vaikutukset: 

Tämä osio päivitetään lähiaikoina. 

Satasoten logo

Aihealueet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Väestörakenne muutoksessa