Satakunnan rakenneuudistus
Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Hankkeella tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua tukevia kehittämistoimenpiteitä kuten sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämistä ja yhtenäistämistä. Hankkeessa myös hyödynnetään ja tuetaan edellisen hallituksen uudistuksen valmistelussa syntyneiden alueellisten ratkaisujen jatkokehittämistä. Hanke nivoutuu tiiviisti osaksi myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, johon liittyvät digitaalisten palveluiden kehittämishankkeet rahoitetaan sote-rakenneuudistuksen valtionavustuksella.
Hankekokonaisuus luo maakunnassa nykylainsäädännön nojalla perusteet sille, että Satakuntaan syntyy mahdollisimman yhtenäiset toimintamallit sote-järjestäjien kesken, jotta lainsäädännön edetessä tai vapaaehtoisuuden perusteella voidaan myöhemmässä vaiheessa siirtyä yhden sote-järjestäjän malliin. Hankkeessa kaikilla toimijoilla on mahdollisuus dialogiin, jossa kuntien ja kuntayhtymien omat erityispiirteet ja tarpeet tuodaan näkyväksi muille toimijoille. Dialogisuus ja avoimuus lisää toimijoiden välistä luottamusta. Hankkeen myötä voidaan yhteistyössä parantaa maakunnan eri alueiden erilaisiin väestötarpeisiin vastaamista.
Hankekokonaisuudella on mm. seuraavia tavoitteita:
- Turvata maakunnan asukkaille yhdenvertaiset, vaikuttavat ja saavutettavat sote-palvelut.
- Tukea maakunnallisen sote-palvelujen järjestäjä- ja tuottajaroolien muotoutumista sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti.
- Osallistua valtakunnallisen sote-rakenneuudistuksen valmisteluun ja huomioida siinä tehtävä työ maakunnallisessa valmistelussa.
- Luoda edellytykset kustannusten hillitsemiselle palveluketjujen painopisteen siirtyessä ennaltaehkäisevään ja varhaisen vaiheen tukeen.
- Parantaa tiedolla johtamista siten, että tietoaineistot tukevat reaaliaikaisesti palvelutuotannon johtamista ja päätöksentekoa.
- Parantaa palveluiden ohjausta ja valvontaa.
- Varmistaa omavalvonnan avulla palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen kuuluvaa ennakoivaa, toiminnanaikaista ja jälkikäteistä laadun- ja riskienhallintaa.
- Vahvistaa monitieteistä tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamistoimintaa (TKIO) ja yhteistyörakenteita mm. korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.
- Vahvistaa maakunnan ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, resursseja ja käytäntöjä.
- Tukea maakunnallisia yhteistyörakenteita ja –käytäntöjä mm. sidosryhmien kanssa.
- Mahdollistaa satakuntalaisille perinteisten palveluiden rinnalla oma- ja etähoito sekä sähköinen asiointi sote-palveluissa.
- Ottaa käyttöön Kanta.fi –palveluja ja kehittää yhtenäistä kirjaamista.
- Valmistella maakunnallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmähankintaa ja nykyisten järjestelmien konsolidointi.
- Parantaa kansallisten digitaalisten palveluiden tarjontaa.
- Lisätä maakunnan toimijoiden osaamista.
- Vahvistaa Satakunnan eri toimijoiden keskinäistä ja maakunnallista yhteistyötä.
- Kehittää alueiden välistä yhteistyötä ja hyödyntää vertaisoppimista.
- Mahdollistaa resurssien tehokkaampi käyttö.
Yhteiskehittäminen mahdollistaa parhaimmiksi valikoituneiden toimintatapojen levittämisen, mikä parantaa koko Satakunnan sote-järjestelmän laatua ja vaikuttavuutta. Hanke luo myös edellytyksiä Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen toteuttamiselle.
Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021
Hanke toteutetaan koko Satakunnan alueella siten, että hankkeessa mukana olevien kuntien asukasluku kattaa 100 % maakunnan väestöstä. Kuntien päätöksiä koskeva liite toimitetaan STM:lle 29.5.2020 mennessä.
Maakunnan koko väestömäärä 31.12.2018: 218 624.
Hankkeeseen osallistuvien kuntien yhteenlaskettu asukasluku maakunnan koko väestöstä 218 624 (100 %).
Hankkeeseen osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät
- Euran kunta
- Eurajoen kunta
- Harjavallan kaupunki
- Honkajoen kunta
- Huittisten kaupunki
- Jämijärven kunta
- Kankaanpää kaupunki
- Karvian kunta
- Kokemäen kaupunki
- Merikarvian kunta
- Nakkilan kunta
- Pomarkun kunta
- Porin kaupunki
- Rauman kaupunki
- Siikaisten kunta
- Säkylän kunta
- Ulvilan kaupunki
- Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä(KSTHKY)
- Pohjois-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (PoSa)
- Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Satasairaala)
- Satakuntaliitto (valmistelualusta)
Porin kaupunki tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut isäntäkuntamallilla myös Merikarvian kunnalle ja Ulvilan kaupungille (Porin perusturvan yhteistyöalue).
Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa terveydenhuollon ja osan sosiaalipalveluista Eurajoen kunnalle, Harjavallan kaupungille, Kokemäen kaupungille ja Nakkilan kunnalle. Ko. kunnat tuottavat itse toistaiseksi osan omista sosiaalipalveluistaan, mutta kuntayhtymän kunnissa on meneillään yhdistymistä koskeva vapaaehtoinen valmistelu.
Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Honkajoen kunnalle, Jämijärven kunnalle, Kankaanpään kaupungille, Karvian kunnalle, Pomarkun kunnalle sekä Siikaisten kunnalle.
Satakuntaliitto toimii hankkeen hallinnollisena valmistelualustana, muttei osallistu hankkeen sisällölliseen toteutukseen.
Asiakkaat
Lähtökohtana on, että asiakas, joita kaikki kansalaiset ovat, on kaiken keskiössä myös sote-rakenteen uudistamisessa. Hankkeen tavoitteena on parantaa palveluiden tarvelähtöisyyttä sekä asiakkaan osallisuutta palveluissa. Asiakkaiden osallisuus on huomioitu jo hankesuunnitelman laadinnassa mm. järjestöfoorumeita, kokemustoimijoita ja olemassa olevia asiakasneuvostoja ja -raateja hyödyntäen. Tulevassa kehittämistyössä asiakkaat ja omaiset otetaan mukaan palveluiden kehittämiseen, jolloin he voivat vaikuttaa palveluiden sisältöön. Hankkeessa hyödynnetään erilaisia asiakasosallisuuden keinoja riippuen kehitettävästä kohteesta. Hankkeen eri työryhmiin ja verkostoihin kutsutaan asiakkaiden ja sidosryhmien edustus. Asiakkaiden rekrytointi verkostotyöhön toteutuu pääosin Satakunnan yhteisökeskuksen kautta kanavoituna. Lisäksi kehittämisessä hyödynnetään olemassa olevia asiakasraateja ja –neuvostoja. Hankkeen suunnittelutehtävissä ja kokeiluissa käytetään kokemustoimijoiden osaamista. Kokemustoimijat toimivat kokeiluissa ensi vaiheessa prosessien ”testaajina”, jotka palveluita käyttäessään arvioivat prosessien ongelmakohtia ja vaikuttavuuden kokemusta.
Sidosryhmät
Hanke tarvitsee onnistuakseen yhteistyökumppanit mukaan kehittämistyöhön. Hankkeen yhteistyökumppaneiksi haetaan sellaisia julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita, joiden avulla voidaan kehittää palvelujen järjestämistehtävää sekä tukea eri asiakasryhmien palveluiden monipuolistamista ja yhtenäisiä käytäntöjä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä laajasti mm. kuntien muiden toimialojen, eri viranomaisten, 3. sektorin toimijoiden, oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen, yritysten, TE-palvelujen ja Kelan kanssa. Vuoropuhelun kautta rakennetaan luottamusta ja kumppanuutta.
Päämäärä ja tavoitteet
Satakunnan ja STM:n maakuntaneuvotteluissa 22.1.2020 nostettiin Satakunnan keskeisiksi kehittämistarpeiksi palvelujen painopisteen siirtäminen avopalveluihin ja kevyempiin palvelumuotoihin, päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy ja palvelujen kehittäminen sekä ikääntyneiden palveluiden kehittäminen.
THL:n raporttiin perustuvan STM:n arvion mukaan Satakunnan palvelurakenne painottuu raskaampiin, korjaaviin palveluihin, jolloin mm. erikoissairaanhoidon käyttö on runsasta sekä lastensuojelussa, sosiaali- ja vammaispalveluissa painottuvat ympärivuorokautiset ja asumispalvelut. Tämä kuvastaa perustasolla annettavien avopalvelujen ja kevyempien palvelumuotojen suurempaa tarvetta. Ehkäisevä päihdetyö ja päihdepalvelut ovat alimitoitettuja. Indikaattorien perusteella mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä, erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avopalvelut. Väestön kasautuneet epäterveelliset elintavat kuvastavat vaikuttavien ennaltaehkäisevien palvelujen tarvetta. Iäkkäiden palveluissa on huomattavissa mm. henkilöstömäärän vähäisyys, hoitohenkilöstön käyttö avustavissa tehtävissä sekä puutteet asiakas- ja hoitosuunnitelmien asiakaslähtöisyydessä.
Näihin teemoihin tullaan hankkeen toimenpiteillä vastaamaan, vaikka esimerkiksi palvelurakenteen muutos vaatii tuekseen myös muuta kehittämistä pitkäjänteisesti yli hankkeen elinkaaren. Valmistelussa hyödynnetään aiempaa maakunnallista ja kansallista sote-kehittämistyötä sekä muita meneillään olevia tai päättyneitä hankkeita. Lisäksi kehittämistyötä tehdään tietoon perustuen.
Osa-alue 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio
Päämääränä on tukea sote-rakenteen uudistamista siten, että Satakunnan julkinen sote-palvelutuotanto voidaan koota yhteen maakunnalliseen organisaatioon. Lähtökohtaisesti uuden organisaatiorakenteen kehittäminen tapahtuu valtakunnallisten sote-rakenneuudistuksen linjausten mukaisesti, jossa tavoitteena on myös järjestäjävastuun siirtyminen maakunnalliselle organisaatiolle. Vapaaehtoista kuntayhtymä- tai vastuukuntamallin mukaista valmistelua Satakunnassa ei nyt ole vireillä. Kuitenkin nyt tehtävä kehittämistyö tukee mahdollista tulevaa vapaaehtoista organisoitumista, mikäli lainsäädäntö ei tämän osalta etene.
Osa-alueen tavoitteena on mm.
- Tukea maakunnallisen sote-palvelujen järjestäjä- ja tuottajaroolien muotoutumista sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti.
- Vahvistaa Satakunnan eri toimijoiden keskinäistä ja maakunnallista yhteistyötä.
- Kehittää alueiden välistä yhteistyötä ja hyödyntää vertaisoppimista.
- Osallistua valtakunnallisen sote-rakenneuudistuksen valmisteluun ja huomioida siinä tehtävä työ maakunnallisessa valmistelussa.
Tähän osa-alueeseen kuuluu myös hankehallinnon tehtävät.
Osa-alue 2: Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen
Päämääränä on kehittää johtamista ja ohjausta siten, että järjestämistehtävän kautta voidaan parantaa kansalaisten palveluiden tarvelähtöisyyttä ja oikea-aikaisuutta. Osa-alueen kehittämistyössä ja kokeiluissa hyödynnetään aiemman sote- ja maakuntauudistuksen aikaista järjestämistehtävän suunnittelutyötä.
Osa-alueen tavoitteena on mm.
- Parantaa tiedolla johtamista siten, että tietoaineistot tukevat reaaliaikaisesti palvelutuotannon johtamista ja päätöksentekoa. Prosessitavoitteena on mm.
- Mahdollistaa vaikuttavuuden ja tuottavuuden seuranta ja tarjota siihen työkalut.
- Edistää tietoallasratkaisujen käyttöönottoa.
- Ylläpitää maakunnan tilannekuvaa sote-sektorista johtajien ja esimiesten käyttöön eri portaissa ja eri tarkoituksissa.
- Tukea valtakunnallisiin laaturekistereihin liittymistä.
- Parantaa palveluiden ohjausta ja valvontaa mm.
- Kehittää maakunnallista toiminnanohjausta, jotta järjestämistehtävässä on mahdollista ohjata resurssien optimaalista käyttöä ja hyödyntää saatua toiminta- ja vaikuttavuustietoa palveluiden operatiiviseen ja strategiseen johtamiseen.
- Määritellä sujuvat tarve- ja asiakaslähtöiset maakunnalliset palvelukokonaisuudet ja palveluketjut.
- Varmistaa omavalvonnan avulla palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen kuuluvaa ennakoivaa, toiminnanaikaista ja jälkikäteistä laadun- ja riskienhallintaa.
- Vahvistaa monitieteistä tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamistoimintaa (TKIO) ja yhteistyörakenteita mm. korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.
- Vahvistaa maakunnan ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, resursseja ja käytäntöjä.
- Tukea maakunnallisia yhteistyörakenteita ja –käytäntöjä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa, kuten 3. sektori, yritykset, seurakunnat.
Osa alue 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla
Päämääränä on parantaa asiakkaiden palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaaliset palvelut parantavat asiakkaiden mahdollisuutta saada palveluita ajasta ja paikasta riippumatta, ehkäisevät hyvinvointiongelmia ja mahdollistavat omahoidon, mikä lisää palveluiden asiakasarvoa, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Tarkoituksena on myös yhtenäistää Satakunnan digitaalisten palveluiden tarjontaa.
Osa-alueen tavoitteena on mm.
- Mahdollistaa satakuntalaisille perinteisten palveluiden rinnalla oma- ja etähoito sekä sähköinen asiointi sote-palveluissa. Tämä toteutuu mm.
- Turvaamalla asukkaiden tiedonsaanti ja neuvonta digitaalisia palveluita hyödyntäen. Edistämällä teknisellä toteutuksella ja muutosvalmennuksella asiakkaiden mahdollisuutta sähköiseen asiointiin, kuten ajanvaraus, lomakkeet.
- Tukemalla omahoitoa sähköisten sovellusten avulla.
- Vahvistamalla etähoitoa, –vastaanottoja ja –kuntoutusta asiakas-ammattilainen yhdyspinnalla sekä etäkonsultaatiota ammattilaisten välillä.
- Yhtenäistämällä palvelutarpeen arvioinnin luotettavaan tietoon pohjautumista.
- Ottaa käyttöön Kanta.fi –palveluja ja yhtenäistä kirjaamista.
- Valmistella maakunnallista asiakas- ja potilastietojärjestelmähankintaa ja nykyisten järjestelmien konsolidointia.
- Parantaa kansallisten digitaalisten palveluiden tarjontaa.
- Lisätä maakunnan toimijoiden yhteistyötä ja osaamista.
Osahankkeessa kehitetään Maakunnan tilannekeskuksen, Akuutti kotikeskuksen ja Combilanssin toimintamallia yhteistyössä Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen kanssa. Em. toimintamallien tueksi tarvitaan toimivia tietojärjestelmäratkaisuja, jotta niiden tarvitsema tieto on yhteisesti saatavilla.
Osa alue 1: Vapaaehtoinen alueellinen valmistelu ja hankekoordinaatio
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset:
Tämä osio päivitetään lähiaikoina.
Osa-alue 2: Johtamisen ja ohjauksen kehittäminen
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset:
Tämä osio päivitetään lähiaikoina.
Osa alue 3: Toimintatapojen ja -prosessien uudistaminen ja yhtenäistäminen digitaalisten välineiden avulla
Tavoiteltavat tulokset tuotokset ja vaikutukset:
Tämä osio päivitetään lähiaikoina.
Arviointi
Tuotokset:
OSA-ALUE 1:
Osahankkeelle asetetut taviteet saavutettiin hyvin, mm. taloushallinnon koordinointi ja ohjaus, arkistointi, henkilöstöhallinto. STM:n hankesalkkuraportointi hoidettiin kuukausittain. Lähtökohtaisesti pyrittiin käyttämään hankkeen tehtäviin osatoteuttajien henkilöstöä, mutta tarvittaessa palkataan osaajia ulkopuolelta Satakuntaliittoon. Hankehenkilöstön rekrytoinnissa, erityisesti vapaaehtoiseen valmisteluun liittyen, oli vaikeuksia, vaikka rekrytointi toistettiin. Tältä osin osahankkeen tavoitteita ei saavutettu kokonaan. Erillistä riskien hallinnan kokonaisuusarviointia ei toteutettu vaan riskienhallinta sisällytettiin jokaiseen osahankkeeseen erikseen sovitun mukaisesti. Viestinnän osalta asetettuihin tavoitteisiin päästiin.
Arviointi suoritettiin ja saatiin kattavat arvioinnit hankkeiden etenemisestä. Satakunnassa arviointi toteutettiin CAF -itsearvioinnin työkalua käyttäen.
Palvelurakenneryhmän toiminta ohjausryhmänä oli aktiivista ja sen kokoonpano oli laaja koko Satakunnan alueelta, mukaan lukien yritysten, sidosryhmien, kuntien ja kaikkien järjestäjien edustuksella.
Hankehallintoon suunniteltu järjestämissuunnitelman päivitykseen liittyvä tehtävä siirrettiin yhteisellä päätöksellä aikataulullisesti syksyyn 2021, jolloin todettiin, että järjestämissuunnitelman päivitys oli tehty järjestäjien toimesta ja uuden laatiminen tulevalle hyvinvointialueelle ei olisi vielä tarkoituksenmukaista.
Lakiesityksen jälkeen tehtävät hankesuunnitelmaan kirjatut tavoitteet, jotka oli hankesuunnitelmaan kirjattuina ajalle 6-12/2021, siirtyivät Satakunnan hyvinvointialueen valmisteluun lainsäädännön astuttua voimaan 1.7.2021. Näihin kyseessä oleviin tehtäviin ei onnistuttu rekrytoimaan kevään 2021 ajalle kuin kiinteän ja irtaimen omaisuuden valmistelija sekä viestinnän asiantuntija.
Suun terveydenhuollon Hygga -mallin tavoitteena oli arvioida Kerralla kuntoon-vastaanottomallin hyötyjä. NHG:n analyysissä arvioidaan vain tuottavuutta, painotetut toimenpiteet eivät kerro palvelun laadusta. NHG:n tekemän arvion tulokset tuottavuudesta saavutettiin. Mukaan arvioon otettiin myös muut hyödyt kuin tuottavuus ja näin ollen tavoite saavutettiin.
Koulutukset henkilöstölle ja esihenkilöille toteutuivat suunnitellusti yhteensä viitenä (5) koko henkilökunnalle suunnattuna etäkoulutuksena, viitenä (5) esihenkilöille suunnattuna etävalmennuksena ja kahtena (2) pilottiyksiköiden suunnattuna etävalmennuksena.
Hankesuunnitelmaan asetetut tavoitteet saavutettiin yhdyspintatyön suunnittelun osalta. Laadittiin Satakunnan kuntien ja sote -palveluiden välinen yhteistyön vuosikello ja toimintatapa.
Yhteistyössä Satakunnan alueen turvallisuuden ja kriisitilanteiden hallinnan asiantuntijoiden kanssa todettiin, että laajamittainen suunnittelu yhteistyön rakenteeksi ja työnjako turvallisuus ja kriisitilanteissa ei ole relevantti tässä kohtaa valmistelua.
Alueiden välinen yhteistyö osalta osa-hankkeen käynnistyessä syksyllä 2020 koottiin kustakin yhteistyöalueen maakunnasta edustajat ja käytiin neuvottelu yhteistyöalueen yhteistyön käynnistämisestä. Neuvottelujen lopputulema oli, ettei yhteistyösopimuksen valmistelua nähty vielä tarpeelliseksi. Sen sijaan sovittiin, että yhteistyötä jatketaan vakiintuneita yhteistyömuotoja hyödyntäen. Keväällä 2021 järjestettiin uusi neuvottelu erityisesti, jossa todettiin, että koska lakia ei ole vielä hyväksytty, yhteistyösopimuksen valmistelu ei edelleenkään ole ajankohtaista. Päädyttiin siihen, että odotetaan lakien hyväksymistä, minkä jälkeen asia siirretään tulevien väliaikaisten toimielinten tehtäväksi. Sen sijaan kokouksessa päätettiin, että erityisesti ICT-valmistelussa ja tiedolla johtamisen kehittämisessä tehdään yhteistyötä.
OSA-ALUE 2:
Tiedolla johtamisen-osahankkeessa asetetut tavoitteet saavutettiin pääsääntöisesti. Analytiikka ja ennustemallien kokeilu/kehittäminen -tavoite jäi toteutumatta arkkitehtuurista ja erillisistä henkilörekistereistä johtuen. Tiedolla johtamisen -koulutussuunnitelma on keskeneräinen. Eri asiakassegmenttien hypoteesikanvaasityöpajat olivat erinomaisia tiedolla johtamisen koulutuksia. Lisäksi raportointimallin luominen jäi puutteelliseksi päätöksenteosta ja tulevan hyvinvointialueen organisaatiorakenteista johtuen.
Laadunhallinta: Osallistuminen laadunhallintakoulutuksiin osoittautui vielä vähäiseksi, mutta riskiä pyrittiin hallitsemaan koulutustallenteilla, jotka ovat hyödynnettävissä myöhemmin. Kaikkia laadunhallinnan osa-alueelle asetettuja tavoitteita ei saavutettu hankeaikana. Mm. yhteisten toimintaprosessien kuvaamisessa ei saavutettu suunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Satakunnassa otettiin käyttöön THL:n palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen kuvaamisen malli elämänkaarimallin mukaisesti. Tässä työssä päästiin alkuun ja toimintaprosessien kuvaaminen tulee ajankohtaiseksi työn edetessä.
Palvelukokonaisuudet ja palveluketjut:Palveluketjujen kuvaamisessa lähdettiin liikkeelle nykytilan stabiloivista kuvauksista. Eri kuntien ja kuntayhtymien resurssien ja toimintamahdollisuuksien välillä oli suuria eroavaisuuksia, joten täysin yhtenäisiä palveluketjuja ei koko Satakunnan alueelle pystytty luomaan. Palveluketjuja ei varsinaisesti pilotoitu, vaan ne otettiin valmistuttuaan suoraan käyttöön. Palveluketjujen kuvaamiseen ja palvelukokonaisuuksien kokonaiskuvan luomiseen osallistui monitoimijaiset ja moniammatilliset työryhmät huomioiden eri sidosryhmät. Palveluketjujen työryhmissä oli kyseisen ketjun operatiivisia toimijoita ja palvelukokonaisuuksien työryhmässä ylimmän johdon edustajia. Palveluketjujen työryhmiä täydennettiin muun muassa sidosryhmien edustajilla (esimerkiksi yhdistykset, järjestöt, seurakunta). Monitoimijaiset palveluketjut ja palvelukokonaisuuksien kokonaiskuva on kuvattu IMS toimintajärjestelmään. Johdolle ja esimiehille suunnatut koulutukset (palveluketjujen strategista johtamista sekä verkosto- ja prosessijohtamista) eivät toteutuneet.
Valvonta:Satasote rakenneuudistushankkeen yhtenä tavoitteena oli parantaa palvelujen valvontaa sekä varmistaa omavalvonnan avulla palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen kuuluvaa ennakoivaa, toiminnanaikaista sekä jälkikäteistä laadun- ja riskienhallintaa. Hyvinvointialueella on omavalvontavelvollisuus sekä ohjaus- ja valvontavelvollisuus suhteessa yksityisiin palveluntuottajiin. Hyvinvointialueen omavalvontaohjelmassa määritellään, miten nämä velvollisuudet toteutetaan. Lisäksi hankeaikaisena tavoitteena oli kehittää valvontayksikön rakenteet.
OSA-ALUE 3:
Digitaalisten asiakkaan palveluketjuja tukevien palveluiden käyttöönotto:
1)Neuvonta ja ohjauspalvelujen osalta suunniteltiin chat-bot -palvelun toteutusta tavoitteena saada chat käyttöön hankkeen aikana. Ajallisesti sekä alueellisen SOTE-palvelujärjestelmän sirpaleisuuden vuoksi tämä ei hankkeen aikana ollut mahdollista toteuttaa. Tehtyjä suunnitelmia mahdollisesti hyödynnetään siirryttäessä tulevalle HVA:lle. Palvelupyyntöpilotti valmisteltiin, mutta toteutusta ei ehditty hankkeen aikana toteuttaa.
2)Palvelutarpeen arvioinnissa toteutettiin RAI-järjestelmän hankinta ja mahdollistettiin käyttöönoton aloittaminen. Järjestelmän tekninen käyttöönotto toteutettiin ja Satakunta liittyi THL:n implementointihankkeeseen. Lisäksi jatkettiin (edellisen hankekauden aikana aloitettua) RAI:n toiminnallista käyttöönottoa. Vammaispalveluiden osalta RAI-järjestelmän hankintaa tai käyttöönottoa ei tehty. Aloitettiin myös selvitys muiden palveluohjausmallien (esim. Suuntima ja Kompassi) soveltuvuudesta.
3) e -Asioinnin alusta saatiin pilottikäyttöön koko Satakuntaan huolimatta alueellisesta SOTE-palvelujärjestelmän teknisestä sirpaleisuudesta. Ajanvaraus (esim. eAsioinnin AVPH-alustalla) käyttöönotettiin koronanäytteenoton ajanvarauksessa. Perustietojen tarkastaminen ja päivittäminen mahdollistettiin satakuntalaisille alustalla, joskin toiminnallisuutta voidaan vielä tällä hetkellä rajallisesti hyödyntää (tekniset rajoitukset: ei yhtenäinen AD alueella sekä erilaiset APTJ:t). Perhekeskuksen Pyydä Apua! -nappi (eAsioinnin alustalla) matalan kynnyksen yhteydenottokanavana suunniteltiin ja käyttöönotettiin. Yhteiset lomakkeet Palveluarvioihin liittyen suunniteltiin, mutta käyttöönottoa siirrettiin teknisten ongelmien vuoksi. Suomi.fi-palveluita ei ollut mahdollista lähteä laajentamaan erilaisten APTJ:ien ja niistä mahdollisesti puuttuvien avoimien rajapintojen vuoksi.
4) Tavoitteena oli lonkan ja polven tekonivelpotilaan palvelupolun case-mallinnus "kotoa kotiin" asiakkaan näkökulmasta ja siihen liittyvä graafinen toteutus sekä verkkosivutoteutus (www.satasairaala.fi) ja some-kanaville sopiva toteutus. Jatkossa case-mallinnuksessa luotua toimintamallia hyödynnetään muiden palvelupolkujen kuvaamisessa. Tavoitteet saavutettiin pääosin. Some-kanaville sopivaa toteutusta ei ehditty tekemään.
5)Omahoito:
Omaolo-palveluiden (Palveluarviot, Hyvinvointitarkastus, Määräaikaistarkastusten esitietolomakkeet) käyttöönottoa edistettiin ja tuettiin kaikille Satakunnan kunnille. Omaolo-palveluita käyttöönotettiin kunnissa mahdollisuuksien mukaan. Kansalaisten sekä ammattilaisten tietoisuutta ja tunnettuutta Omaolo-palveluista kasvatettiin mm. radiokampanjan, sosiaalisen median viestinnän ja kotiin jaettavan esitteen kautta. Tavoitteet saavutettiin osittain ja työ jatkuu.
Päivystysapu 116117 osalta tavoitteet saavutettiin.
Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen omahoitoa tukevien sovellusten juurruttamista osaksi digitaalista omahoitopalvelua on tuettu.
6) Etäpalvelut:
Käyttöönotettiin etähoidon, -vastaanoton ja -kuntoutuksen mahdollistavia ratkaisuja. Kehittäminen toteuttiin maakunnallisessa yhteistyössä. Ammattilaisten etäpalveluosaamista tuettiin koulutuksen keinoin, ja laajempaa toimintatapojen muutosta edistettiin. Teams:n välityksellä toteutettavaa etävastaanottopilottia ei pystytty toteuttamaan suunnitellusti, koska tietosuojan vaikutustenarviointia ei pystytty tekemään ilman Teams:n tietoturvaselvitystä. Suurelta osin tavoitteet saavutettiin.
Ammattilaisten välistä konsultointia ja erikoistason palveluiden tukea peruspalveluille kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia etäkonsultaation tapoja. Kehittäminen toteuttiin maakunnallisessa yhteistyössä. Ammattilaisten etäpalveluosaamista tuettiin koulutuksen keinoin, ja laajempaa toimintatapojen muutosta edistettiin. Suurelta osin tavoitteet saavutettiin.
7) Digitaaliset hoito- ja palvelupolut:
Digihoitopolkujen käyttöönottoa ja laajentamista peruspalveluihin tuettiin. Suurelta osin tavoitteet saavutettiin.
Kanta ja kirjaamisen yhtenäistäminen osahankkeessa tavoitteena oli jatkaa koordinoidusti sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämistä ja edistää myös muilla tavoin Kanta-palveluiden käyttöönottoa sosiaalihuollon julkisissa palvelunantajaorganisaatioissa. Kaikkia palvelurakenneryhmän syksyllä 2020 hyväksymiä yhteensovitetun toimintasuunnitelman tavoitteita ei saavutettu. Niistä osa ei ollut realistisia aikataulusta johtuen, osa oli riippuvainen organisaatioiden päätöksistä joita ei tehty, kuten Kanta-käyttöönottoon johtavat tietojärjestelmämuutokset. Satakunnassa ei myöskään ole johdettua kokonaissuunnitelmaa tai -näkemystä sosiaalihuollon tiedonhallintaan liittyvissä kysymyksissä.
Sote -ammatillisen kokemustiedon raportointikäytännöt -osahankkeen tavoitteet toteutuivat suunnitellun mukaisesti.
Asiakas- ja potilastietojärjestelmien konsolidointi ja hankinnan valmistelu osahankkeessa ei toteutunut sosiaalipalvelujen konsolidoinnin tueksi muutosvalmennus henkilöstölle. Sote-ammattilaisten osallisuus, jotta voidaan ennakoida tulevat tarpeet ja mahdolliset riskit, ei toteutunut verkosto- ja foorumityöskentelyä tai simulaatioita.
Osahanke Maakunnan tilannekeskus, akuutti kotikeskus ja combilanssi hankesuunnitelmaan kirjatut tavoitteet saavutettiin osittain. Maakunnan tilannekeskuksen (Sosiaalipäivystys, Ensihoitopalvelun kenttäjohto sekä perusterveydenhuollon akuutti geriatrinen osaaminen ja pelastustoimi) kehittäminen on edistynyt suunnitellun mukaisesti. Combilanssitoiminta on vakiinnutettu Porin seudulla, Raumalla Combilanssitoiminnan kokeilua jatketaan. Porin perusturvan Akuutti kotikeskuksen toimintaa on jatkokehitetty suunnitellun mukaisesti. Raumalla tavoitteena oli selvittää Akuutti kotikeskus mallin soveltuminen Rauman väestöpohjaan. Lisäksi osahankkeen tavoitteena oli erilaisten digitaalisten välineiden kokeilu, joka saatiin toteutumaan suunnitellun mukaan.
Mitkä ovat tärkeimmät hankkeella saavutetut tulokset?
Osahankkeen tavoitteet hankehallinnon ja kansalliselta tasolta edellytetyt tehtävät tulivat täytetyiksi. Hankehallinnon tehtävät taloushallinnon koordinointi ja ohjaus, arkistointi ja henkilöstöhallinto hoidettiin. STM:n hankesalkkuraportointi hoidettiin kuukausittain ohjeen mukaan.
Hankeviestinnälle tehtiin viestintästrategia ja viestintäsuunnitelma, jotka ohjasivat viestinnän tekemistä ja aikatauluja. Viestinnässä hyödynnettiin monipuolisesti eri kanavia kohderyhmien tavoittamiseksi. Hyviä tuloksia tuli esimerkiksi Satakunnan Kansan kanssa tehdystä natiivimainontayhteistyöstä. Viestinnän tuloksia mitattiin koko hankkeen ajan ja tuloksiin reagoitiin, mikäli se oli viestin perille menemisen kannalta tarpeellista.
Arviointisuunnitelman mukaisesti toteutettiin arviointi käyttäen CAF- itsearviointimenetelmää. Arvioinnin tuloksena pidettiin tärkeänä, että hakkeessa toteutetut kehittämistoimenpiteet saadaan implementoitua käytännön toimintaan sekä turvataan kehitystyön jatkuvuus hankkeen päättymisen myötä.
Hankesuunnitelman mukaisesti Palvelurakenneryhmän toiminta ohjausryhmänä oli aktiivista ja sen kokoonpano oli laaja koko Satakunnan alueelta, mukaan lukein yritysten, sidosryhmien, kuntien ja kaikkien järjestäjien edustuksella. Tämän kautta osallistettiin vahvasti koko Satakunnan alueen toimijat ja luotiin yhteistyötä ja verkostoitumista kaikkine järjestäjien kesken. Hankesuunnitelman mukaan aloitettiin kiinteän ja irtaimen omaisuuden selvittely koko Satakunnan alueen osalta ja tämä toimi erinomaisena pohjana lakien voimaanastumisen jälkeen aloitetussa valmistelussa. Toteutettiin laaja koulutuskokonaisuus esihenkilöille ja johtotasolle.
Suun terveydenhuollossa toteutettu HYGGA -toimintamallin arvio toteutui hyvin ja tiedon hyödyntämistä voidaan jatkaa tulevaisuudessa. Synesan toteuttama tiimimallin Hoito alkaa heti -mallin vaikuttavuusarviointi tuotti myös erinomaisen tilannekatsauksen ja eväitä tulevaisuuden suunnitteluun.
Henkilöstölle ja esihenkilöille suunnatut koulutukset oteutuivat suunnitellusti yhteensä viitenä (5) koko henkilökunnalle suunnattuna etäkoulutuksena, viitenä (5) esihenkilöille suunnattuna etävalmennuksena ja kahtena (2) pilottiyksiköiden suunnattuna etävalmennuksena. Valmennustenkokonaisuuden lähtökohtana oli, että koulutuksissa tuodaan esille uusia tapoja ajatella johtamista, työn organisointia ja yhteisohjautuvuutta, sekä konkreettisia työkaluja, jotka auttavat näiden asioiden edistämisessä.
Sote -palvelujen ja kuntien välinen yhteistyö osahankkeessa osallistettiin laajasti Satakunnan alueen monialaisia toimijoita ja syvennettiin tällä tavalla yhteistyötä myös tulevaisuutta ajatellen. Tuotoksena saatiin laaja alustava suunnitelma Satakunnan malliksi kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyömallista ja yhteistyön vuosikellon fasilitaattorin toimineen HNY Group avulla.
Alueiden välinen yhteistyö osahankkeen tavoitteena oli huolehtia, että Satakunnalla on edustus valtakunnallisissa kehittämisverkostoissa. Satakunta osallistui kansalliseen THL:n arviointiin. Osahankkeen tehtävänä oli osallistua OT-keskus pilotin suunnitteluun sekä käytännön toteutukseen ja tämä toteutui. Osahankkeen tarkoituksena oli verkostoitua alueiden asiantuntijoiden kanssa erityisesti TKIO- ja ICT-yhteistyön merkeissä hyödyntäen jo olemassa olevia verkostoja. Tämä myös toteutui. Uusia verkostoja ei luotu, vaan hyödynnettiin olemassa olevia yhteistyökanavia.
OSA-ALUE 2:
Tiedolla johtamisen osahankkeessa toteutettiin Hypoteesikanvaasit (ikääntyneet, vammaiset henkilöt, kotiin palveluja tarvitsevat), tehtiin suunnitelma vähimmäistietosisällön mukaisen tiedon tuottamiseksi hyvinvointialueella ja hyvinvointialueen yhteisten tietotarpeiden ja mittareiden määrittely. Toteutettiin selvitys tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon henkilöstömitoitustietotuotannon automaatioasteesta sekä Tietolähdeanalyysit ja käsitemallit. Tietojohtamista kehitettiin yhteistyössä sote-organisaatioiden kesken osallistamalla eri toimijoita. Kansallisen ohjauksen jalkauttaminen maakuntaan onnistui ja nykytilan selvitykset ja kuvaukset tarvittavista toimenpiteistä (esim. henkilöstömitoitus-pilotti ja käsitemallinnus, ICT-muutosrahoitushaku, kirjaamistyöryhmä) tehtiin. Virta-viitearkkitehtuurin mukainen arkkitehtuurisuunnitelma / ”Satakunnan malli” saatiin toteutettua.
Hankeaikana järjestettiin laadunhallintaan ja ISO 9001:2015 standardiin perustuvaa koulutusta avoimesti kaikille sote-toimijoille. Koulutusteemoina olivat laadunhallinta osana johtamista sekä laatujärjestelmän käyttöönoton valmiuksien edistäminen. Hankeaikana laadittiin laadunhallinnan kehittämissuunnitelmista sekä ISO 9001:2015 käyttöönoton tiekartasta luonnosversiot, joita voidaan hyödyntää hyvinvointialueen valmistelussa.
Palveluketjutyöskentelyn avulla pyrittiin suoraviivaistamaan ja yhtenäistämään potilaiden kulkua niin paljon kuin mahdollista. Palvelukokonaisuuksien kokonaiskuvan myötä luotiin yhtenäinen näkemys siitä, miten palveluiden järjestäminen ja tuottaminen tulee Satakunnassa järjestäytymään.
Hankeaikana perustettiin alueellinen valvontaverkosto, johon osallistui valvonnan osaajia kaikista kunnista tai kuntayhtymistä, sairaanhoitopiiristä sekä edustaja Satakunnan yrittäjistä. Hankeaikana jatkettiin aiemman sote-uudistuksen aikana laadittua hyvinvointialueen omavalvontaohjelman laadintaa ja sen osana valvontaverkoston yhteistyössä valvontasuunnitelman laadintaa.
TKIO osahankkeen osalta toteutettiin TKIO-alustana toimiva Satainno-verkkosivu: www.satainno.fi, Satakunnan testbed –toiminnan toimintamalli ja siihen liittyvät dokumentit mm. yhteydenottolomake ja geneerinen sopimusmalli sekä sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen käyttöön liittyvien käytäntöjen yhtenäiset mallit, ku-ten tietolupien hakeminen. Toteutettiin Erva-alueen TKIO-suunnitelmien jalkautussuunnitelmat ja niitä tukevat toimet, kuten Sata-hyvää –tutkimuswebinaari 15.12.2021 sekä toteutettiin useat verkostot, kuten Monitieteinen sote-TKIO-verkoston tapaamiset, tutkijafoorumit, TestBed- ja TKIO-alustan valmisteluryhmät, erva-suunnitelmien ympärille muodostetut asiantuntijaryhmät.
Hyvinvoinnin ja terveyden (HYTE) rakenteet on mallinnettu. Alueellisen ravitsemustyöryhmän perustaminen toteutettiin myös hankeaikana ja työryhmään nimettiin alueelliset asiantuntijat.
Sidosryhmäyhteistyö osahankkeessa tuotettiin Hyvinvointialueen ja 3. sektorin kumppanuusmalli, Hyvinvointialueen ja palvelutuottajien kumppanuusmalli ja Osallisuus Satakunnassa – asiakirja.
OSA-ALUE 3:
Digitaalisten asiakkaan palveluketjuja tukevien palveluiden käyttöönotto osahankkeessa on seurattu PATA-hankkeen edistymistä. Järjestelmän tekninen käyttöönottovalmiudessa toteutettiin suunnitellut integraatiot. RAI järjestelmän käytön aloittaminen toteutettiin. edellyttää toiminnan muutosta; osaamisen varmistamista on tehtävä jatkossa kaikkien RAI-toimijoiden. Edistettiin alueellisesti yhtenäistä eAsioinnin alustan käyttöönottoa. Sähköisten palveluiden valikoimaa laajennettiin Satakunnassa.Tehtiin selvitys Päivystysapu 116117 -palvelun toteuttamisesta Satakunnassa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sisältäen etälääkäripalvelun. Viittä (5) etävastaanottopilottia suunniteltiin ja neljä piloteista toteutettiin. Toteutettiin yksi videokonsultaatiopilotti ja kaksi hoitotyön etäkonsultaatiopalaveripilottia. Tuotettiin peruspalveluihin nivelrikkopotilaiden mobiilihoitopolku, joka on hyödynnettävissä mobiilihoitopolkujen jatkokehittämisessä.
Kanta.fi osahankkeen osalta yhteistyössä Kansa-koulu II-hankkeen aluekoordinaattorin kanssa kirjaamisasiantuntijoiden verkosto saatiin koolle ja kehitystyö käyntiin. Monialaisen kirjaamisen kehittäminen käynnistyi tältä osin monialaisen kirjaamien työpajoissa ja kaikille avoimissa tilaisuuksissa. Lisäksi toteutettiin tietojärjestelmätoimittajalta koulutuksia ja tietohuoltoa Pro Consona –järjestelmien osalta.
Sote -ammatillisen kokemustiedon raportointikäytännöt -osahankkeessa luotiin digitaalinen raportointiväline ammatillisen kokemustiedon tallentamiseksi ja pilotoitiin sitä. Hankkeessa mallinnettiin kokemustiedon kulkua sekä tiedon hyödyntämistä organisaatiossa (pilottiorganisaatiossa, tulevalla hyvinvointialueella).
Asiakas- ja potilastietojärjestelmien konsolidointi ja hankinnan valmistelu osahankkeessa toteutettiin yhteinen maakunnallinen suunnitelma konsolidoinnin toteuttamiseksi ja toteutettiin selvitys uuden APTJ:n hankintaa ja selvitettiin siihen liittyvät toiminnalliset ja tekniset tarpeet. Selvityksessä huomioitiin riskien hallinta. Lisäksi toteutettiin käyttövaltuushallinnan (KHV/IDM) esikartoitus.
Maakunnan tilannekeskuksen moniammatillinen yhteistyö on kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. Asiakas- ja potilastapausten moniammatillinen päätöksenteko on tehostunut; asiakas/potilas saa tarkoituksenmukaisempaa palvelua. Combilanssi® palvelumalli rekisteröitiin tavaramerkiksi vuonna 2021. Palvelumalli on juurrutettu osaksi ensihoidon palvelutasoa Porin alueella. Rauman seudulla Combilanssin toimintamallin kokeilu aloitettiin 2021 ja kokeilu jatkuu vuoden 2022 loppuun. Akuutti kotikeskus-toimintamallin kehittäminen on tapahtunut pääasiallisesti Porissa ja Raumalla. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä on kehitetty Porin perusturvan alueella. Raumalla on tehty kehittämistyötä sujuvan ja oikea-aikaisen kotiutumisen takaamiseksi terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden yhteistyönä.
OSA-ALUE 1:
Satakunnan alueella Satakuntaliiton toimiminen hankkeen hallinnoijana on edistänyt Satakunnan sote -järjestäjien tasa-arvoista kehittämistä ja kaikki järjestäjät ovat olleet tyytyväisiä lisääntyneestä osallisuudesta ja osallistumisen mahdollisuudesta päätettäviin asioihin. Hankeviestintä mahdollisti osahankkeiden kehittämisen ja saavutettujen tuloksien tiedon kulkemisen kohderyhmille. Arvioinnin kautta saatiin luotua kokonaiskuva Satakunnan kehittämistoimien laajuudesta sekä kehittämistyön implementointiin tilanteesta sekä niihin liittyvistä haasteista. Arviointimateriaalia voidaan hyödyntää myös laadunhallinnan kehittämistyössä.
Sote-johdon ja –esimiesten verkkovalmennusten kaksi keskeisintä hyötyä olivat: uudet arjen oivallukset ja uudet kehittämisen työkalut. Oivalluksia ja ajattelutavan muutosta on vaikea mitata määrällisesti, mutta avointen palautteiden ja etenkin pilottiryhmän kanssa käytyjen keskustelujen perusteella ainakin osalla osallistujilla ajatus johtamisesta ja työn organisoinnista muuttui.
Sote -palveluiden ja kuntien välisessä osahankkeessa selkeä hyöty oli laaja alueen toimijoiden osallistaminen työskentelyyn, jonka kautta avainhenkilöiden verkostoituminen saatiin onnistumaan sekä lisäksi Satakunnan kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön mallinnuksen ja vuosikellon laatimisen aloittaminen.
Alueiden välisessä yhteistyössä keskeisenä tehtävänä oli toimia yhteistyön mahdollistajana, minkä vuoksi tuotoksena voi nähdä lähinnä erilaiset yhteistyöpalaverit ja verkostot, joiden kautta on vahvistettu substanssikehittämistä.
OSA-ALUE 2:
Satakunnassa on syntynyt ymmärrys tiedolla johtamisen nykytilanteesta ja tarvittavista kehittämistoimenpiteistä. Lisäksi on selvitetty kokonaisarkkitehtuurin nykytila ja tehty suunnitelma Virta-viitearkkitehtuurin mukaisesta toteutuksesta. Suunnitelmassa on priorisoitu toimenpiteet tulevalle vuodelle järjestämislain 29§ mukaisen vertailun mahdollistamiseksi. Vähimmäistietosisällön mukaisia tietotarpeita on määritelty Satakunnassa kansallinen ohjeistus huomioiden ja on tavoiteltu yhteistä ymmärrystä Satakunnan johdon työpöytäratkaisun toteutuksesta.
Laadunhallinnan kehittämisessä on ollut mahdollisuus lisätä omaa ymmärrystä ja osaamista laadunhallinnasta. Palveluketjukuvausten ja palvelukokonaisuuksien kokonaiskuvan avulla saatiin luotua kokonaiskuva Satakunnan alueen keskeisimmistä palvelukokonaisuuksista sekä hoito- ja palveluketjuista. Valvonnan osalta hankeaikainen toiminta lisäsi vuoropuhelua Satakunnan valvontatyötä tekevien asiantuntijoiden välillä. Työpajoissa laadittu valvontasuunnitelmaluonnosta voidaan hyödyntää hyvinvointialueen valvontasuunnitelmaa laadittaessa. Työpajatyöskentelystä saatiin kokemusta yhteistyön tekemisestä valituilla kehittämismenetelmillä.
Monitieteinen TKIO osahankkeen tärkeimpänä vaikutuksena on nähtävä maakunnan eri organisaatioiden TKIO-toimijoiden edelleen vahvistunut yhteistyö sekä yhteinen tahtotila, jonka puitteissa sekä jo toteutetut kehittämistoimet että tuleva kehittäminen oli antoisaa toteuttaa. Lisäksi yleinen tietoisuus TKIO-toiminnasta kasvoi, vaikka edelleenkin tietoa Satakunnassa tehtävästä kehittämisestä, tutkimukset ja osaamisen vahvistamisesta tulee parantaa.
HYTE rakenneverkosto ja HYTE -malli tukee koko palvelutuotantoa, kustannusvaikuttavuus pidemmällä aikavälillä, kun painopiste ennaltaehkäiseviin palveluihin, lisäksi HYTE -kerroin toimii kannustimena.
Maakunnalliset yhteistyörakenteet sidosryhmäyhteistyössä kumppanuusmallien avulla on saavutettu ensimmäinen näkymä siitä, kuinka järjestöt, seurakunnat ja alueen palvelutuottajat rakentavat hallinnollisen ja strategisen yhteistyön hyvinvointialueen kanssa. Sidosryhmät kokevat tulleensa kuulluiksi ja osallisiksi valmisteluun. Toimintamallien kautta on luotu ensimmäiset toimintatavat sille, kuinka sidosryhmät järjestävät konkreettisesti yhteistyön hyvinvointialueen kanssa, koko maakunnan kattavilla, selkeillä ja resurssiviisailla toimintatavoilla. Alueen asukkaiden kannalta keskeinen hyöty on oikean palvelun tai avun saaminen, kun eri sektoreiden palvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Osallisuus Satakunnassa – asiakirja muodostaa kokonaiskuvan ja toimenpiteet niille osallisuusteoille, joita sekä jatkovalmistelussa, että tulevan hyvinvointialueen toiminnassa tulee huomioida.
OSA-ALUE 3:
Digitalisaation kehittymistä asiakkaan palvelupoluissa on vahvistettu ja on syvennetty alueen tietoisuutta neuvonta- ja ohjauspalveluiden järjestämismahdollisuuksista. Lisäksi Satakuntalaisten ikääntyvien yhdenvertaisen palvelutarpeenarvioinnin tekeminen mahdollistuu ja alueellinen ja kansallinen yhteistyö syvenee.
Asiakasarvon lisääminen viestinnällä, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus nähdä, mitä tapahtuu hänen palvelupolullaan. Ammattilaisen aika vapautuu, kun palvelun etenemiseen liittyvät kyselyt vähenevät.
Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus paranevat Oma Olo -palveluiden laajentamisen kautta ja ansalaisten omahoitomahdollisuuksien lisääntyminen. Päivystysapu 116117 kehittämisen kautta alueellisen yhtenäisen näkemyksen edistäminen toteutuu ja palvelun jatkumisen turvaaminen myös tällä keinoin.
Etäpalvelu- ja etäkonsultaatiopiloteilla laajennettiin asiakkaiden palveluvalikoimaa, tuettiin etäpalveluiden käyttöönottoa ja jatkokäyttöä Satakunnan alueella. Lisäksi niillä lisättiin etäpalveluiden suunnittelussa ja käytössä tarvittavaa tietoa ja materiaaleja sekä tuettiin ammattilaisten välistä alueellista yhteistyötä. Mobiiliapuri mahdollistaa myös potilaan ja ammattilaisten välisen tietoturvallisen viestittelyn.
Alueelliset valmiudet sosiaalihuollon ja monialaisen kirjaamisen kehittämiseen ja Kanta-palveluiden käyttöönottoon ovat tämän osahankkeen myötä lisääntyneet.
Sote -ammatillisen kokemustiedon raportointikäytännöt -osahankkeen merkittäväksi hyödyksi voidaan lukea se, että Satakunnassa virisi keskustelua rakenteisiin vaikuttamaan pyrkivästä työotteesta ja sen paikasta osana sote-ammattilaisten työn arkea. Hankkeen myötä alueella käynnistyi myös keskustelua ammattilaisten tuottaman tiedon merkityksestä mm. osana tiedolla johtamista. Osahankkeessa tavoitettiin laajasti satakuntalaisia sote-ammattilaisia, sote- ja hyte-johtoa, järjestötoimijoita sekä päätöksentekijöitä.
Asiakas- ja potilastietojärjestelmien konsolidointi ja hankinnan valmistelu osahankkeessa saatiin selkeä tilannekuva Satakunnan alueen asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuudesta ja hyvä alku jatkosuunnitteluun. Lisäksi esiselvitys käyttövaltuushallinnasta kartoitti periaatteet IDM:ään liitettävistä järjestelmistä. Tämä antaa ymmärryksen IDM:n tarjoamista mahdollisuuksista Satasairaalalle sekä tulevalle hyvinvointialueelle. Analyysi tarjoaa raportin nykytilasta ja määrittää tiekarttaa tulevaisuuteen sekä antaa käsityksen tulevan projektin kustannuksista.
Maakunnan tilannekeskus, akuutti kotikeskus ja combilanssi osahankkeessa Maakunnan tilannekeskus teki vuonna 2021 hoidon tarpeen arvion n. 5 600 kiireettömästä ensihoitotehtävästä. Näistä n. 50 %:ssa ei tarvittu ambulanssia, vaan hyödynnettiin menestyksekkäästi perustason liikkuvia palveluita (kotihoito, kotisairaala, turva-auttajat). Osa hoidettiin lääkärin etäkonsultaation jälkeen kokonaan etänä. Tämän lisäksi mm. ikääntyneiden huoli-ilmoitusten sekä lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt Maakunnan tilannekeskuksen moniammatillisen yhteistyön tuloksena. Porin ja Rauman Combilanssi-yksiköiden hoitamista potilaista n. 50 % voitiin hoidon jälkeen jättää kotiin. Combilanssi-toiminnasta saadun tiedon perusteella uusi palvelumalli soveltuu hyvin suunnitelluille kohderyhmille (ikääntyneet ja vammaiset). Akuutti kotikeskus-toimintamallia kehitettiin Porin perusturvan osalta. Vuoden 2021 aikana hanketyönä aloitettiin vuorovastaavan hoitajan kokeilu. Kokeilun tuloksien perusteella toimintamallin hyödyt olivat merkittäviä ja toimintamallia jatketaan.
Koko hankkeen raportti liitteenä. Lisäksi liitteenä on osahankkeiden tuloksia ja tuotoksia.
