13-17-vuotiaiden nuorten diginepsypolun (adhd/add) kehittäminen, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitetään nuorten digitaalista nepsyhoitopolkua tukemaan nuoren hoitoa fyysisten tapaamisten rinnalle. Tavoitteena, että nuori ja perhe saa tarvitsemansa palvelut itselleen sopivan ja hoitoa tukevan kanavan kautta.
Toimintamallin nimi
Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitetään nuorten digitaalista nepsyhoitopolkua tukemaan nuoren hoitoa fyysisten tapaamisten rinnalle. Tavoitteena, että nuori ja perhe saa tarvitsemansa palvelut itselleen sopivan ja hoitoa tukevan kanavan kautta.
Digihoitopolun tavoitteena on tukea sekä nepsypiirteistä että diagnoosin saanutta nuorta. Tukea tarjotaan kohtaavan palvelun rinnalla. Digihoitopolulla nuori saa palveluja oikea-aikaisesti itselle sopivalla tavalla ja tasolla.
Ammattilaisen näkökulmasta polku vähentää manuaalista työtä, sillä polulla on mahdollisuus kerätä tietoa erilaisten lomakkeiden ja kyselyiden avulla ennen vastaanottoa/tapaamista ja toteuttaa väli- tai kotitehtäviä vastaanottojen/tapaamisten välillä. Näiden ominaisuuksien avulla ammattilaisen on mahdollista saada kokonaisvaltaisesti tieto nuoren tilanteesta/voinnista ennen tapaamista, tunnistaa riskiasiakkaita/ -tilanteita sekä kohdentaa tuki tarpeenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti.
Nuorelle ja hänen läheisilleen polku tarjoaa tukea jo varhaisesta tunnistamisesta lähtien. Digihoitopolulla tarjotaan erilaisia itsehoito-ohjelmia ja pääsy luotettavan tiedon äärelle jo ennen varsinaisten kartoitusten ja/tai tutkimuksien aloittamista.
Nuoren näkökulmasta digihoitopolku tarjoaa turvaa viestimahdollisuuden kautta sekä ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuuden täyttää polulla olemassa olevaa tiedonkeruuseen liittyvää materiaalia ja pääsyn omaa palvelua/hoitoa koskeviin tietoihin. Tietoja ja tärkeitä tapahtumia pääsee kertaamaan ja katsomaan silloin, kun oma vointi/tilanne sen sallii.
Digihoitopolun muistutukset auttavat nuorta saapumaan tapaamisiin oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.
Digihoitopolun tarkoituksena ei ole korvata kohtaavaa palvelua / tapaamisia, koska nuoren tilateen kokonaisvaltainen arviointi vaatii kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista. Kohtaava vastaanotto/tapaaminen voi tapahtua myös etävastaanottona.
Diginepsypolun kehittämisen tarkoituksena on lisätä alueen digitaalisia palveluja nuorille. Taustalla on vaikuttamassa kymenlaakson hyvinvointialueen strategia, joka ohjaa kehittämään palveluista tarpeenmukaisia, yhdenvertaisia ja vaikuttavia sekä huomioimaan talouden tasapaino uudistumisen myötä. . Digitaalisen hoitopolun kehittäminen kuuluu osaksi Suomen Kestävän kasvun ohjelman tavoitteita ja digitaalisen sotekeskukseen kehitettäviä palveluja. Digihoitopolku on nuoren polku varhaisentuen palveluista erityisentason palveluihin.
Kymenlaaksolaiset 13-17- vuotiaat nuoret, joiden Nepsyoireilusta SoTe- ammattilaisella herää jonkinlainen huoli.
Digipolku kattaa nuoren palvelut varhaisentuenpalveluista erityisentuen palveluihin, kaikkien palveluiden ammattilaiset ovat toimineet asiantuntijoina digipolkua kehitettäessä.
Moniammatillinen tiimi:
Opiskeluhuollon palvelut: Kuraattorit, Psykologit ja Terveydenhoitajat
Nuorten Matala (kts. alla linkki palvelun sivuille) : Sairaanhoitajat, Sosiaaliohjaajat, Toimintaterapeutit ja psykologit.
Nuorisopsykiatrian poliklinikka
Lasten Neurologia
Sosiaalihuollonpalvelut: Perheiden sosiaalityö, lastensuojelu
Nuoria on tarkoitus osallistaa digihoitopolun testaamiseen ja ajatuksissa on ollut järjestää nimikilpailu. Osallistamisesta ei ole vielä tarkkaa suunnitelmaa.
Käyttöönotto vaatii organisaation johdon ja palveluyksiköiden esihenkilöiden sitoutumisen toimintamalliin ja henkilöstön työaikaresurssin kohdentamisen toimintamallin mukaisesti. Toimintamallin toteutukseen tulee olla riittävät resurssit.
Kehittäjäryhmä koottiin palveluiden edustajista ja kehittäminen on toteutettu yhteisissä työpajoissa. Kehittäjäryhmä on ollut ns. ydin ryhmä mutta digihoitopolkua käyttävät kaikki ko. asiakasryhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset. Tämä huomioidaan koulutusvaiheessa.
Kehittämisen tilannetta ja etenemistä on aktiivisesti esitetty projektikoordinaattoreiden toimesta lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ohjausryhmälle. Ohjausryhmä on linjannut kehittämisen suunnan ja tehnyt vaadittavia linjauksia ja tarvittavat päätökset.