13-17 -vuotiaiden nuorten osallistaminen miepä-polkujen kehittämisessä, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Kymenlaakson hyvinvointialueella nuorten palveluita kehitetään nuorten toiveita huomioiden. Kymenlaaksolaisilta nuorilta kerätään ajatuksia heille suunnatuista miepä-palveluista. Nuorilta saatuja vastauksia käytetään palveluiden kehittämisessä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kymenlaakson hyvinvointialueella nuorten palveluita kehitetään nuorten toiveita huomioiden. Kymenlaaksolaisilta nuorilta kerätään ajatuksia heille suunnatuista miepä-palveluista. Nuorilta saatuja vastauksia käytetään palveluiden kehittämisessä.
Toimintamalli lyhyesti
Nuoria osallistamalla ja kuulemalla voidaan palveluita kehittää paremmin heidän tarpeitaan ja toiveitaan vastaaviksi. Näin palvelut ovat jatkossa paremmin nuorten saavutettavissa heille sopivia kanavia pitkin.
Kymenlaakso on alue, jossa lasten ja nuorten määrä vähenee. Hyvinvointi on eriarvoistunut, vaikka suurella enemmistöllä
lapsista ja nuorista asiat ovatkin hyvin. Lapsille, nuorille ja perheille suunnatun avun, tuen ja palvelujen hajanaisuus sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisen kohtaamisen haasteet vauhdittavat eriarvoisuuden kehityskulkua. Ne myös heikentävät palveluiden vaikuttavuutta sekä lisäävät erityispalveluiden käyttöä. Mahdollistaaksemme lapsen, nuoren ja perheen suotuisan kehityskulun tarvitsemme sekä yksilöllistä ja varhaista puuttumista että laajempia, koko kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttavia ratkaisuja.
Nuorille suunnattujen palvelujen palvelupolkuja kehitetään alueellisesti yhdessä. Kymenlaaksossa me olemme valmiita yhteisiin tekoihin, jotta kaikki nuoret voivat mahdollisimman hyvin.
Jotta 13-17 -vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyötä voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, on nuorten ajatusten ja toiveiden tultava myös kuulluksi. Vuoden 2023 aikana hyvinvointialueella kerättiin kymenlaaksolaisten nuorten ajatuksia mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen tueksi verkkokyselyn avulla, kuudessa erillisessä työpajassa, sekä Mikä vituttaa -konseptin mukaisessa teemaillassa.
Kohtaaminen ja vuorovaikutus, lapsi- ja perheystävällinen toimintakulttuuri, lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva päätöksenteko sekä yhteensovittava johtaminen, ovat välineitä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eriarvoistumisen estämiseen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen.
Kansikuva
