Asiakasosallisuus kehitysvammaisten asumispalveluiden valvonnassa
Helsingin kaupungin vammaistyön ostopalveluiden laadunvalvonnassa kehitettiin vuosien 2022–2023 aikana haastattelulomakkeet sekä -käytännöt kehitysvammaisten asumispalveluiden valvontakäynneille.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Helsingin kaupungin vammaistyön ostopalveluiden laadunvalvonnassa kehitettiin vuosien 2022–2023 aikana haastattelulomakkeet sekä -käytännöt kehitysvammaisten asumispalveluiden valvontakäynneille.
Toimintamalli lyhyesti
Haastattelukutsut
Ennen valvontakäyntiä asumisyksikölle lähetetään kutsu, jossa kerrotaan tulevasta valvontakäynnistä, sen sisällöstä sekä haastatteluista. Asukashaastatteluun varataan aikaa n. 10–15 min / hlö ja asumisyksikkö kartoittaa vapaaehtoiset asukkaat haastatteluun. Haastattelukysymykset lähetetään myös ennakolta yksikköön, jotta haastateltavat voivat niihin tutustua. Halutessaan asukas voi ottaa tukihenkilön mukaan haastatteluun. Asukas saa myös itse valita rauhallisen haastattelupaikan asumisyksiköstä. Suurin osa tässä kokeilussa tehdyistä asukashaastatteluista tehtiin asukkaan omassa asunnossa.
Omaisten haastattelut toteutettiin tässä kokeilussa puhelinhaastatteluna ennen valvontakäyntiä sekä valvontakäynnin jälkeen. Omaisten kanssa sovitaan etukäteen puhelinaika haastattelulle ja tähän varataan aikaa n. 20-30 min/hlö.
Tiedon kokoaminen valvonnan tarkastuskertomukseen
Kaikki haastattelun aikana kerätty tieto kirjataan haastattelulomakkeisiin. Haastatteluiden lopullisessa yhteenvedossa kootaan keskeiset huomiot vapaasta tekstistä sekä liikennevalo-koodatut vastausvaihtoehdot yhdelle asukas-ja yhdelle omaishaastattelulomakkeelle. Lomakkeet liitetään osaksi valvonnassa tehtyä tarkastuskertomusta. Tarkastuskertomus on valvonnassa käytetty dokumentti. Se kokoaa valvontaa tekevien työntekijöiden tekemän kattavan selvityksen perusteella kuvan siitä, mitkä osa-alueet palvelun laadun, sisällön ja toteutuksen osalta ovat kunnossa ja mitä asioita tulee yksikössä kehittää.
Kehitysvammaisten asumispalvelut
Vammaispalvelut ovat yksi hyvinvointiyhteiskunnan palvelumuoto. Vammaispalveluiden avulla pyritään turvaamaan vammaisille ihmisille yhtäläiset mahdollisuudet ja asema, kuin muillekin kansalaisille. Näistä palveluista keskeisimpiä ja elämänmittaisia palveluja ovat asumispalvelut. Selvitysten perusteella kehitysvammaisten ihmisten palveluissa on edelleen puutteita. Kehitysvammaiset eivät saa riittävästi tukea valintojen tekemiseen tai oman mielipiteen ilmaisemiseen. Kehitysvammaisten asukkaiden yksilöllisiä tarpeita ja toiveita ei myöskään huomioida riittävästi asumispalveluiden osalta. Asukkaiden valintoja saatetaan asumisyksiköissä rajoittaa turhilla säännöillä ja toimintatavoilla. Usein kyse on siitä, etteivät työntekijät tunnista rajoittavia toimintamalleja, jotka ovat vakiintuneet osaksi asumisyksikön toimintaa. Asukkaiden osallistumista asumista koskeviin ratkaisuihin tulisikin lisätä sekä vahvistaa. Kehitysvammaisten kokemuksia palvelun sisällöstä ja laadusta tulisi myös hyödyntää enemmän asumispalveluiden kehittämisessä.
Valvontavastuu ja uusi valvontalaki
Hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on palveluiden järjestämisen lisäksi valvontavastuu siitä, että niin omat kuin ostopalveluna järjestetyt sosiaalipalvelut tuotetaan lain ja sopimuksen mukaisesti. Sosiaalipalvelujen valvonnan keskeisimpänä tarkoituksena on varmistaa kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen. Oikeudet tulisi toteutua yhdenvertaisesti riippumatta siitä missä tai miten palveluja järjestetään. Palveluiden valvonnan lähtökohtana on vähimmäispalvelutaso, joka vastaa asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen, toteuttaa perusoikeudet ja luo kaikille edellytykset toimia yhteiskunnan jäsenenä rajoitteista riippumatta. Yksi palvelun laadun keskeisistä mittareista on se, että asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Valvonnan kautta myös ohjataan ja tuetaan palveluntuottajaa kehittämään palvelua siten, että se on turvallista ja lainmukaista.
Vuoden 2024 alusta astuu voimaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon uusi valvontalaki. Kyse on yleislaista, jonka tavoitteena on selkeyttää ja uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa. Valvonnan kohteena ovat erityisesti palveluiden saatavuus, jatkuvuus ja turvallisuus sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus suhteessa saadun palvelun sisältöön ja laatuun.
Lähteet:
Teittinen, A. & Vesala H. 2021. Vammaispalveluita tarvitsevien asema yhteiskunnassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022a. Sosiaalihuollon valvonta. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/johtaminen-valvonta-ja-tilastot/vammaisalan-viranomaiset-ja-valvonta/sosiaalihuollon-valvonta#muodotlähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022b. Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/johtaminen-valvonta-jatilastot/vammaispalvelujen-hankinta
Wallace, R., Rimes, J. & Bitsika, V. 2022. Boards of Disability Service Provider Organizations for Adults with Intellectual Disability and Their Role in the Delivery of Quality Service. Journal of Disability Policy Studies 4/2022,
Sosiaali-ja terveysministeriö 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa uudistetaan – esitys valvontalaiksi lausunnolla. https://stm.fi/-/sosiaali-ja-terveydenhuollon-valvontaa-uudistetaan-esitys-valvontalaiksi-lausunnolla
Sosiaali- ja terveysministeriö 2016. Laitoksesta yksilölliseen asumiseen. Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpanon arviointi ja tehostettavat toimet vuosille 2016–2020. Seurantaryhmän loppuraportti.https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74818/Rap_ja_muistioita_2016_17.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kohderyhmänä on kehitysvammaiset asumispalveluiden asukkaat sekä heidän omaisensa.
Kommunikaation tukeminen
Haastatteluissa on hyvä etukäteen ennakoida kielellisiä vaikeuksia omaavan henkilön kohtaamista. Jos haastateltava pystyy eri kommunikointikeinoin ilmaisemaan ”ei” tai ”kyllä”, voidaan saada tietoa haastateltavan kokemuksista. Tieto on tällöin kuitenkin niukkaa, sillä se ei anna kuvaa haastateltavan merkityksellisistä kokemuksista, koska kysymysasettelu ja vastausvaihtoehdot ovat ennalta määrättyjä. Jos haastateltava pystyy puheella kertomaan laajemmin kokemuksistaan ja mielipiteistään, saadaan jo laajempaa kokemustietoa. Haastattelun avuksi voidaan ottaa visuaalisia apuvälineitä, joiden avulla on mahdollista kysyä monimutkaisiakin asioita haastateltavalta. Apuvälineinä voivat toimia muun muassa erilaiset kuvat ja vastausvaihtoehdot.
Haastattelussa käytetyt kuvat
Valmiiden kuvallisten vastausvaihtoehtojen avulla kommunikoinnissa tukea tarvitseva haastateltava voi antaa vastauksensa esimerkiksi osoittamalla vastausvalintaansa. Lisäksi vastauskuvat toimivat haastattelutilanteessa muistin tukena eri vastausvaihtoehdoille. Haastattelulomakkeessa merkitään rastilla asukkaan vastaus liikennevalo-mittariston mukaisesti. Lisäksi lomakkeelle voi kirjata lyhyesti asukkaan antamaa lisätietoa. Avointen kysymysten vastaukset kirjataan myös suoraan lomakkeelle. Tunnistettavaa henkilötietoa ei kirjata.
Kysymyksiin vastaamisen tukena käytettävät kuvat ja niiden merkitykset tulee käydä asukkaan kanssa läpi ennen haastattelun alkamista. Tarvittaessa kuvia ja kysymyksiä selvennetään sekä kerrataan uudelleen haastattelun aikana. Haastateltava saa itse päättää, haluaako hän käyttää vastauskuvia. Lisäksi haastateltavalla voi olla myös omia kuvakansioita tai kuvia käytössä, jolloin haastattelun avuksi tarvitaan asukkaalle tuttu henkilö, joka auttaa asukasta niiden käytössä. Haastateltava saa myös aina keskeyttää haastattelun niin halutessaan ja tämä tulee kertoa asukkaalle ennen haastattelua.
Kuvavalikko arjen ja elämän päätöksiin liittyen
Saatko tehdä päätöksiä omista asioistasi- kysymyksen tueksi kehitettiin Papunetin kuvapankin avulla kattava kuvavalikko arjen eri asioihin ja toimintoihin liittyen. Koska päätöksen teko on laaja käsite, on kuvavaihtoehdoissa arkeen ja elämään liittyviä perusasioita, joista jokaisella on oikeus tehdä omia päätöksiä.
Tietosuoja
Vaikka haastattelulomakkeeseen ei kerätä suoraan tunnistettavaa henkilötietoa kuten haastateltavan nimeä tai osoitetta, on avoimista vastauksista mahdollista tulla tunnistettavaksi. Avointen kysymysten vastaukset ja kaikki vapaalla tekstillä kirjatut vastaukset tulee anonymisoida. Tämä tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä siten, ettei haastateltavaa henkilöä voida enää tunnistaa niistä. Koska tarkastuskertomukset ovat julkisia dokumentteja, tulee haastateltavien tietosuoja huomioida tarkkaan ja huolellisesti.
Lähteet:
Rauhala, E. 2023. Haastattelulomakkeen kehittäminen kehitysvammaisten asumispalveluiden valvontaan - asukkaiden ja omaisten ääni kuuluville. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/804919/Rauhala_Elina.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Tietosuojavaltuutetun toimisto 2022. . Mitä tietoja organisaation on kerrottava heille, joiden henkilötietoja aiomme käsitellä? https://tietosuoja.fi/gdpr
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (toim.) 2005. Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus.
Tilastokeskus 2023. Tiedonkeruumenetelmän valinta. https://www.stat.fi/tup/htpalvelut/haastutk_toiminta_tiedonkeruu.html
Asukas-ja omaishaastatteluja tulee valvonnassa järjestää, sillä ne muodostavat tärkeän pohjan palvelun laatutyölle ja sen arvioinnille. Keskeistä on se, että kehitysvammaiset asukkaat otetaan aktiivisesti mukaan päättämään asumisyksikön asioista sekä kertomaan oma mielipiteensä. Näin heidän oma äänensä on mahdollista saada kuuluviin. Tämä vaatii harjoittelua, jotta kehitysvammaiset henkilöt rohkaistuvat kertomaan mielipiteensä.
Asukkaiden omaisille ja läheisille tehty puhelinhaastattelu antaa yhdessä asukashaastattelujen kanssa kattavan ja monipuolisen kuvan kyseisen yksikön palvelun laadusta ja sisällöstä. Saatua haastattelutietoa on mahdollista käyttää myös valvontaa tekevien työntekijöiden omien havaintojen sekä yhteenvedon tukena. Asukkaiden ja omaisten kertomukset voivat vahvistaa mutta myös muuttaa niitä keskeisiä arvioita, joita valvontakäynnin sekä dokumenttien perusteella tehdään yksikön toiminnasta ja sen laadusta. Omaisten ja läheisten haastattelut nostavat esille myös sellaisia asioita, joita asukkaat eivät itse välttämättä pysty tuomaan esille. Tämä on tärkeää erityisesti vaikeammin kehitysvammaisten asukkaiden kohdalla.
Lähteet:
Rauhala, E. 2023. Haastattelulomakkeen kehittäminen kehitysvammaisten asumispalveluiden valvontaan - asukkaiden ja omaisten ääni kuuluville. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/804919/Rauhala_Elina.pdf?sequence=2&isAllowed=y