Asiakkaille lainattavien digilaitteiden pilotti Kymenlaakson aikuisossiaalityössä (RRP, P4, I1 ja I4)
Kymenlaakson aikuissosiaalityön suunnitelmallisen työn tiimin ammattilaiset lainaavat kotikäynnin ajaksi asiakkaalle digilaitteen, jolla tuetaan asiakkaiden digitaalista osallisuutta ja digitaitoja sekä digitaalista asiointia.
Toimintamallin nimi
Kymenlaakson aikuissosiaalityön suunnitelmallisen työn tiimin ammattilaiset lainaavat kotikäynnin ajaksi asiakkaalle digilaitteen, jolla tuetaan asiakkaiden digitaalista osallisuutta ja digitaitoja sekä digitaalista asiointia.
Aikuissosiaalityön ammattilainen ottaa kotikäynneille mukaan digilaitepaketin, jonka avulla asiakas voi asioida tapaamisen aikana esim. Omakelassa, verkkopankissa tai muissa digitaalisen asioinnin kanavissa. Kotikäynnin ajaksi lainattava digilaite helpottaa ja nopeuttaa esimerkiksi tarvittavien liitteiden saamista ja asiakkaan asioiden eteenpäin viemistä. Asiakas saa tukea ja apua digitaaliseen asiointiin, joka voi mahdollistaa hänen digitaalisten palvelujen käyttöään tulevaisuudessa.
Digitaalinen lainalaitepaketti sisältää tablet-laitteen (irrotettava näppäimistö) tai kannettavan tietokoneen (hiiri). laturin, desinfiointipyyhkeet, ohjeet asiakkaalle ja ammattilaiselle sekä suojapussin.
Kymenlaakson hyvinvointialueeseen kuuluu kuusi kuntaa: Hamina, Kotka,
Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Vuoden 2020 lopussa Kymenlaaksossa asui 162 812
henkilöä ja ennusteen mukaan Kymenlaakson väestömäärän arvioidaan pienenevän 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Tämä heikentää alueen huoltosuhdetta entisestään. Lisäksi Kymenlaaksossa sosioekonomiset haasteet, kuten työttömyys ja pienituloisuus, ovat yleisiä. Väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää.
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakson alueen väestön palvelutarve on suuri ja työttömyys on monimuotoista. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia.
Hyvinvointialuestrategian mukaisesti Kymenlaaksossa halutaan järjestää tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Lisäämme etä- ja digipalveluiden osuutta palveluissamme tarjotaksemme
asiakkaillemme monipuoliset asiointimahdollisuudet. Suomen kestävän kasvun ohjelman ja Kymenlaakson hyvinvointialueen tuottavuusohjelman mukaisesti digitaalisen asioinnin määrä sosiaalihuollon palveluissa kasvaa 30% 2025 loppuun mennessä.
Aikuissosiaalityö on tarvehankintaista palvelua, mikä tarkoittaa, että asiakkaan elämässä on jokin erityinen pulmatilanne, jonka vuoksi asiakas on tarvitsee sosiaalityön apua. Aikuissosiaalityön tukea järjestetään muun muassa asumiseen liittyvään tarpeeseen, taloudellisen tuen tarpeeseen, äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen, päihteiden käyttöön liittyvien arjen hallinnan ja tuen tarpeisiin sekä työllistymistä tukevaan toimintaan. Asiakkaan palvelut perustuvat hänen ja tarvittaessa hänen verkostonsa kanssa tehtyyn palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelmaan.
Aikuissosiaalityön asiakasraadissa asiakkaat totesivat, kun sosiaalihuoltoon ollaan yhteydessä, tilanne on jo niin pitkällä että ei ole rahaa, ei ruokaa, ei mitään ja tällöin asiakasneuvonnasta saatu tieto on erittäin tärkeässä asemassa että jaksaa kannatella itseään kunnes asiat lähtevät etenemään. On tärkeää tietää miten omat asiat etenevät ja missä ajassa, niin että tapaamisissa tai kontakteissa saa selkeän tiedon eikä asiat jää epämääräisiksi.
Pilotoinnin aikana seurattiin tiiviisti sekä asiakas- että työntekijäkokemusta. Asiakaskokemuksen keskeisimmät tulokset:
- Kannettava tietokone oli useimmiten käytössä ja koettiin helpoimmaksi käyttää
- Asiakkaat tarvitsevat digitaaliseen asiointiin tukea ammattilaiselta ja ammattilaisen tarjoama tuki nousi keskeisimmäksi onnistumiseksi
- Teknologian ja digitaalisten palvelujen käyttämättömyyden syyt liittyvät useimmiten kielitaidon puutteeseen, digitaalisiin taitoihin ja osaamiseen sekä terveydentilaan (kognitiiviset haasteet, fyysinen ja psyykkinen terveys)
- Lainalaitteen käyttö koetaan tietoturvalliseksi ja laitteet toimivat tapaamisen aikana hyvin
- NPS arvo pilotin päättyessä 48
- Asiakkaiden esiintuomana kehitysehdotuksena lainalaitepakettiin lisättiin hiiri.
Työntekijäkokemuksen keskeisimmät tulokset:
- 93% ammattilaisista koki lainalaitteen hyödylliseksi kotikäynnillä vaikka varsinkin aluksi lainalaitteen koettiin lisäävän työmäärää käynnin aikana
- Työntekijät antoi runsaasti tukea digitaaliseen asiointiin käynnin aikana
- Ohjeita tarkennettiin palautteen perusteella ja ICT-tuki oli tavoitettavissa ongelmatilanteissa
- 81% koki että lainalaite sujuvoitti asiakkaan asian hoitamista
Pilotin päätteeksi aikuissosiaalityö ja terveyssosiaalityö tekivät päätöksen ottaa lainalaitteet ja toimintamallin jatkuvien palvelujen käyttöön sen tuottamien hyötyjen ja positiivisen kokemuksen vuoksi. Lainalaitetoiminnan kustannukset ovat myös varsin kohtuulliset saavutettuun hyötyyn nähden.
Kansikuva
