Asumispalveluiden asiakasohjauksen kehittäminen ja yhtenäistäminen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaissosiaalityössä
Vammaispalveluiden asiakkaiden asumisen polku kuvaa asiakkaan siirtymistä asumisen tuen palveluihin. Asumisen polku sisältää uusia toimintatapoja ja palveluita, jotka mahdollistavat asiakkaiden sujuvat ja oikea-aikaiset asumispalvelut.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Vammaispalveluiden asiakkaiden asumisen polku kuvaa asiakkaan siirtymistä asumisen tuen palveluihin. Asumisen polku sisältää uusia toimintatapoja ja palveluita, jotka mahdollistavat asiakkaiden sujuvat ja oikea-aikaiset asumispalvelut.
Kuva
Toimintamalli lyhyesti
Ratkaisun perusidea on mahdollistaa asiakkaiden sujuva siirtyminen asumisen tuen palveluihin sekä tehostaa asiakkaiden ohjautumista tarkoituksenmukaisiin ja oikea-aikaisiin palveluihin. Asiakkaiden palvelutarpeen arviointia on mahdollisuus täydentää toimintaterapeutin osaamisella, kotiin tuotavalla asumisvalmennuksella, yksikköasumisvalmennuksella sekä asiakkaan ja tuottajan laatimalla toimintakyvyn kuvauksella.
Asiakkaan asumisen tuen tarve käsitellään Asumisen SAS:issa, josta alueen sosiaalityö saa apua ja tukea tarkoituksenmukaisen palvelun ja palveluntuottajan valintaan. Keskitetystä asumisen asiakasohjaustiimistä tulee alueen sosiaalityölle työpari. Keskitetty asumisen asiakasohjaustiimi etsii asiakkaalle soveltuvan asumispaikan ja sopii asiakkaan tutustumisen ja laatii asiakassuunnitelman sekä neuvottelee asiakkaan tarpeita vastaavan palveluluokan.
Vammaispalveluiden toimintaympäristö on ollut muutoksessa ja uusia muutoksia on odotettavissa uuden vammaispalvelulain myötä. Vammaispalveluiden toimintaorganisaatiot ovat laajentuneet hyvinvointialueiden myötä. Muutos on tuonut esille tarpeen yhtenäistää ja kehittää hyvinvointialueen käytäntöjä siten, että asiakkaat saavat yhdenmukaiset asumispalvelut.
Vammaissosiaalityön toimintaympäristöön liittyy keskeisesti edellytys osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen, mutta toisaalta toimintaympäristöön liitetään usein jännitteisyyttä sekä haastetta hallinnollisten käytäntöjen soveltamisesta asiakkaiden arkipäiväiseen elämään.
Kohderyhmä on vammaispalveluiden asiakkaat ja vammaissosiaalityö. Vammaissosiaalityön asiakkuudelle on ominaista elinikäisyys ja tarpeiden moninaisuus. Sosiaalityön tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisena jäsenenä.
Asiakkaat ovat osallisia oman yksilöllisen asumisen polun rakentumisessa. Polussa on huomioitu se, miten asiakkaalle näyttävät institutionaaliset rakenteet, mutta toisaalta on pyritty siihen, etteivät rakenteet kuitenkaan rajoittaisi kohtuuttomasti asiakkaan henkilökohtaista toimijuutta .
Asumisen polun kehitystyössä on huomioitu asiakaskokemus. Asiakaskokemusta on selvitetty vapaamuotosilla keskusteluilla ja strukturoidulla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakkailta saadun palautteen avulla on muokattu asumisen polkua ja keskitetyn asumisen asiakasohjaustiimin työtapoja esim. asiakkaiden kanssa on useita kohtaamisia, jotka mahdollistavat yhteistyössä asiakkaan kanssa osallisuuden ja yhdenvertaisuuden ilmapiirin rakentamisen.
Mallin toimivuuden edellytys on, että vammaispalveluiden asiakkailla on valinnanmahdollisuuksia asumispaikan suhteen. Valinnanmahdollisuudet mahdollistavat sen, ettei vammaispalveluiden asiakkaiden muutot näyttäydy omien valintojen sijaan paikasta toiseen ajautumisena tai joutumisena.
Toimintamallin jalkauttamisessa keskeistä on prosessin osa-alueiden räätälöinti omaan organisaatioon sopivaksi. Tärkeää on myös, että asumisen asiakasohjaustiimillä on riittävät resurssit suhteessa asiakasmäärään.
Toimintamallin siirtämiseen on hyvä varata aikaa ½-1 vuoteen ja sen pilotointi muutamien asiakkaiden ja palvelutuottajien kanssa on suositeltavaa. Saadun asiakas- ja palvelutuottajapalautteen avulla toimintamallia on helppo muokata omaan organisaatioon sopivaksi.
Asiakkaat ohjautuvat tarpeitaan vastaaviin asumispalveluihin. Ennen asuttamista asiakkaista on ajantasaista ja toimintakykyä kuvailevaa tietoa, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaiset asumispalvelut. Toimintamallin myötä asiakkaiden läpimenoaika palvelutarpeen arvioinnista asumispalveluihin on lyhentynyt sekä asumispalveluihin jonottavien määrä on vähentynyt.
Asiakaspalautteen mukaan keskitetty asumisen asiakasohjaus on mahdollistanut asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia asumispalveluiden valintaan ja asiakkaat ovat kokeneet voivansa esittää toiveita ja toiveita on myös pystytty myös toteuttamaan.
Keskitetyn asumisen asiakasohjauksen myötä on todennettu, että yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös rakenteelliset reunaehdot ovat vaikuttaneet asumispaikan valintaan. Esimerkiksi tarpeenmukaisten asumispalvelupaikkojen puuttuminen on heikentänyt vammaispalveluiden asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia asumispaikan suhteen. Asiakaskokemuksen mukaan vuosien mittaiset jonotusajat ovat aiheuttaneet loukkuja ja toivottomuutta oman tulevaisuuden asumispolun suhteen. Keskitetty asumisen asiakasohjaustiimi on vahvistanut vammaispalveluiden asiakkaan oikeutta tiedon saamiseen asumisen suunnitelmien etenemisestä ja muun muassa arvioidusta jonotusajasta. Ennakkotieto asumispalveluiden kartoituksesta ja osallistuminen oman asumispalvelun suunnittelemiseen, on helpottanut sopeutumista uuteen asumispaikkaan.