Digitaalinen palvelukeskus Ikääntyneille
Suunnitelma ikääntyneiden digitaalisesta palvelukeskuksesta, jotta pystytään vastaamaan toimintaympäristön muutoksista johtuvaan tarpeeseen.
Toimintamallin nimi
Suunnitelma ikääntyneiden digitaalisesta palvelukeskuksesta, jotta pystytään vastaamaan toimintaympäristön muutoksista johtuvaan tarpeeseen.
Tarkoituksena on koota saman yksikön tuotettavaksi kaikki
kotihoidon työ, joka voidaan tehdä digitaalisia järjestelmiä ja teknologiaa hyödyntäen. Tavoitteena on perinteisesti tuotettujen palvelujen tarpeen vähentyminen niiden kotihoidon asiakkaiden osalta, joille etäpalvelut ovat riittäviä, sekä toiminnan tehostuminen tarjoamalla tarvelähtöisiä ja kustannustehokkaita digitaalisia palveluja ja teknologiaa asiakkaille. Tämä mahdollistaa resurssien kohdentumisen niille, jotka tarvitsevat perinteisesti tuotettuja palveluja. Lisäksi tavoitteena on lisätä ammattilaisten työn mielekkyyttä mahdollistamalla etätyö, erikoistuminen digitaalisiin palveluihin, sekä lisäämällä kentällä työskentelevien ammattilaisten työnhallintaa siten, että teknologiset kysymykset, mahdolliset häiriötilanteet ja uuden teknologian käytön laajentaminen keskitetään digitaaliseen palvelukeskukseen. Keskitetyn digitaalisen palvelukeskuksen avulla tavoitellaan myös tehokasta etäpalvelujen ja teknologioiden käyttöönottoa, hyödyntämistä sekä laitehallintaa.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan huomattavasti, jolloin ikääntyneiden hoivan, hoidon ja kuntoutuksen tukitoimiin ja palveluihin tulee valmistautua vastaamaan uusin keinoin.
Ikäihmisille suunnatun digitaalisen palvelukeskuksen tarkoituksena on vastata väestön ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeen kasvuun teknologisten ratkaisujen ja digitaalisten palvelujen avulla, sekä keskittämällä asiakkaiden ja ammattilaisten tekninen tuki yhteen paikkaan.
Ikääntyneet ja sote-alan ammattilaiset kohderyhmänä. Kohderyhmää, erityisesti ikääntyneiden tarpeita kuultiin alueellisen Vanhusneuvoston ja kolmannen sektorin sekä kuntien edustajien yhteisellä työpajalla.
Digitaalisen palvelukeskuksen tavoitteena on myös vastata sote-ammattilaisten saatavuuteen sekä veto- ja pitovoimaan liittyviin haasteisiin. Osa ammattilaisista haluaa tehdä töitä etäpalvelujen parissa ja osalla ammattilaisista voi olla tarve tehdä työtä etänä
esimerkiksi työkyvyn takia. Keskittämällä teknologiaan liittyvät tehtävät digitaaliseen palvelukeskukseen voidaan rauhoittaa myös perinteisiä palveluja tekevien ammattilaisten työpäivää, kun he saavat keskittyä paremmin omaan ydintehtäväänsä. Vallitsevassa haastavassa työntekijöiden saatavuustilanteessa Digipalvelukeskuksen toiminnan käynnistyessä on erityisen tärkeää seurata tämän osa-alueen tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttavuutta.
Hankeaikana ehdittiin hankesuunnitelman ulkopuolelta aloittaa Digipalvelukeskuksen suunnittelutyö, jolloin johdon sitoutuminen yhteisen päätöksenteon kautta oli merkittävä eteenpäin ajava voima suunnittelulle. Suunnittelutyön koordinoimiseksi hankkeen osalta resursoitiin ulkopuolista asiantuntijatukea, mikä mahdollisti systemaattisen suunnittelutyön.
Digitaalisen palvelukeskuksen toimintamalli ei ole alueelle täysin uusi, vaan sen pohjana on vahvasti nykyisen etähoivan osaaminen ja palvelut, joiden laajuutta ja vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti. Tämän hankkeen aikana kuvattiin digitaalisen palvelukeskuksen toimintamalli, mutta sen tuomia täsmennyksiä ja muutoksia ei vielä viety tuotantoon asti. Toimintamallin kuvaus on tärkeää ennen toiminnan käynnistämistä, jotta organisaatiossa pystytään
luomaan yhteinen ymmärrys siitä, mitä toiminta tarkoittaa, miten se tullaan suunnittelemaan ja toteuttamaan, sekä mitä sen käyttöönotto ja toiminta vaatii onnistuakseen.
Kuvattu toimintamalli julkaistiin joulukuun 2023 alussa. Hyvinvointialueen johto tekee päätöksen toimintamallin toimeenpanosta, organisoitumisesta, resursoinnista, sekä
toiminnan mahdollisesta laajentamisesta muihin asiakassegmentteihin ja palvelualueille. Toimintamallin kuvaus toimii päätöksenteon tukena, toiminnan käynnistämisen ja sen suunnittelun tukimateriaalina, sekä yhteisen ymmärryksen lisäämisen apuna.
Digipalvelukeskuksen toimintamallia on jatkossa tärkeää arvioida suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Tulee esimerkiksi arvioida ja mitata vähentävätkö etäpalvelut perinteisesti tuotettujen palvelujen tarvetta, vastaavatko etäteknologioiden avulla tuotetut
palvelut aidosti eri asiakassegmenttien tarpeisiin, voidaanko resursseja kohdentaa perinteisesti tuotettuja palveluja tarvitseville, ja lisääntyykö ammattilaisten työn mielekkyys ja työnhallinta. Alueella on hyvät edellytykset rakentaa toimintamallin arviointia, sillä jatkuvan seurannan ja tiedolla johtamisen toimintatapa on tuttu.