Digiteknologialla tuetun kotona asumisen eettisen toiminnan malli

Toimintamalli ohjaa sote-alaa eettiseen päätöksentekoon liittyvien tekijöiden sekä osaamistarpeen tunnistamista. Malli tarjoaa edellytyksiä sote-alan organisaatioiden sitoutumiseen eettisesti kestävän teknologian käyttöönottamisen prosesseihin.

 

 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Digiteknologialla tuetun kotona asumisen eettisen toiminnan malli
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalli ohjaa sote-alaa eettiseen päätöksentekoon liittyvien tekijöiden sekä osaamistarpeen tunnistamista. Malli tarjoaa edellytyksiä sote-alan organisaatioiden sitoutumiseen eettisesti kestävän teknologian käyttöönottamisen prosesseihin.

 

 

Toteutuspaikka
Oulun ammattikorkeakoulu
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Oulu
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Nina Keskitalo

Luotu

27.10.2022

Viimeksi muokattu

18.01.2023
Ratkaisun perusidea **

Toimintamalli ohjaa sote-alan johtajien, esihenkilöstön ja henkilöstön eettiseen päätöksentekoon liittyvien tekijöiden sekä mahdollisen osaamistarpeen tunnistamista.

Malli tarjoaa edellytyksiä johdon sitoutumiseen eettisesti kestävään teknologian käyttöönottamisen prosesseihin, vahvistaa henkilöstön osaamista eettisten teemojen tunnistamisessa sekä sen huomioimisessa teknologian käyttöönottoon liittyvässä asiakastyössä.

Toimintamallissa voidaan soveltaa esimerkiksi Sitran Eettistä kypsyysmallia ja Managerial Ethical Profile (MEP) teoreettista taustaa sekä kohderyhmien itsearviointia. Toimintamallin rinnalla tulisi käyttää Asiakaslähtöinen tarvekartoitus - asiakasosallisuuden kokemusta edistämässä -toimintamallia.

Eettinen tarkastelu tulee sisällyttää teknologian käyttöönoton prosesseihin ja koko palveluketjun kaikkiin vaiheisiin.

Toimintaympäristö **

Suomessa väestö vähenee ja ikääntyy tulevina vuosikymmeninä, samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Suomen vanhuspoliittisena linjauksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, myös säännöllisten palvelutarpeiden ilmaantuessa. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asettaa yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Sosiaali- ja terveysalan johdolle (lähi- tai keskijohto ja palveluista vastaavat johtajat) toteutetun teemoitellun kyselytutkimuksen tarkoituksena oli kuvata teknologian hyödyntämiseen liittyvää eettisyyttä, asiakasosallisuutta ja tiedolla johtamista sekä niiden välisiä yhteyksiä.

Tässä tapauksessa  kohdeorganisaatioina oli kuusi KARITA-hankealueen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää, yksittäiset kunnat KATI-ohjelman hankealueilta eri puolelta Suomea ja Oulun kaupungin palveluohjauksen, kotikuntoutuksen, kotihoidon, etäkotihoidon esihenkilöt ja henkilöstö. 

Kohderyhmiltä kerättiin tietoa 

  • Esihenkilöiltä ja johtajien osalta kartoitettiin, millaisia eettisiä kysymyksiä ja osaamistarvetta esihenkilöiden ja päätöksentekijöiden työhön liittyy suhteessa päätöksentekoon, organisaation eettiseen kypsyyteen ja asiakkaisiin. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa sotealan johtamisen tueksi sekä ikääntyneen väestön palveluiden parantamiseksi. Teemahaastattelut toteutettiin helmi-maaliskuussa 2022. Esihenkilöt osallistuivat lisäksi MEP-mittarin käännöstyön/kulttuurisen adaptaation asiantuntijaryhmään.
  • Kotihoidon henkilöstölle (kotikuntoutus, kotihoito ja etäkotihoito) suunnatun kyselyn avulla saatiin tietoa ikääntyvien parissa työskentelevän henkilöstön eettisestä osaamisesta kotona asumista tukevien teknologioiden käyttöönoton yhteydessä ja tietoa mahdollisista aiheeseen liittyvistä kehittämistarpeista. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella elokuussa 2022.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Eettisten teemojen tarkastelu soveltuu ja sisältyy teknologian käyttöönottoon liittyvän prosessin jokaiseen osavaiheeseen, myös teknologian ja tekoälyn suunnittelu- ja kehittämisvaiheeseen. Vakiinnuttamisessa tarvitaan ammattilaisten ja johtajien koulutuksia ja valmennuksia sekä on kehitettävä eettisiä toimintamalleja, joiden avulla voidaan parantaa asiakasosallisuuden ja eettisyyden toteutumista työyksiköiden toiminnassa.

Toiminnossa voidaan soveltaa eettiseen päätöksentekoon liittyvää tutkimustietoa, Eettistä kypsyysmallia (Sitra) ja Managerial Ethical Profile (MEP) taustalla olevia teorioita temaattisessa luokittelussa sekä itsearvioinnissa johdon, esihenkilöiden ja henkilöstön eettiseen päätöksentekoon liittyvien tekijöiden sekä mahdollisen osaamistarpeen tunnistamisessa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Johtajien kyselytutkimukseen vastasi 68 henkilöä (määrällinen tutkimus). Henkilöstölle suunnattuun kyselyyn vastasi 14 (laadullinen tutkimus). Esihenkilöstöhaastatteluun osallistui seitsemän (laadullinen tutkimus).

Tutkimustuloksien mukaan asiakasosallisuus, tiedolla johtaminen ja eettisyys toteutuivat iäkkäiden henkilöiden kotiin vietävissä palveluissa vaihtelevasti. Eettinen kypsyys ilmenee esihenkilöiden keskusteluissa kontekstoituen hallinnon toiminnan, henkilöstön johtamisen sekä kotihoidon asiakkaan tasoille. Esihenkilöt toivovat työnsä tueksi eettisen osaamisen koulutusta ja työtä ohjaavia selkeitä raameja, jotka helpottavat eettistä päätöksentekoa ja päätösten perusteltavuutta. Eettisyyttä edistäviä tekijöitä ovat eettinen osaaminen, yhteisvastuullisuus ja moniammatillisuus. Eettisiin teemoihin liittyviä rajoittavia tekijöitä päätöksenteossa ovat henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat, palvelujärjestelmän puutteet ja arvoristiriitoihin liittyvät tekijät. Eettiseen päätöksentekoon liittyvinä riskeinä esihenkilöt tunnistivat muun muassa puutteelliseen tietoon tai kirjaamiseen nojaavat johtopäätökset sekä käytettävissä olevan dokumentaation alihyödyntämisen päätöksenteon tukena.  

Asiakkaan osallisuutta ja omaisten roolia toivotaan edelleen korostettavan päätöksenteossa aiempaa tiedostavammin. Asiakasosallisuuden mahdollistamisessa on kehitettävää sekä resurssoinnin että toiminnan suunnittelun ja toimintatapojen osalta. Tunnistettiin selkeä tarve organisaatioiden koulutukseen sekä toimintaohjeisiin tietoisen suostumuksen hankintaan liittyvissä lainsäädännöllisissä ja eettisissä asioissa.  Henkilöstön asenne ja motivaatio sekä eettinen osaaminen kotona asumista tukevan teknologian käyttöönoton yhteydessä koetaan pääosin hyväksi.

Teknologian käyttöönoton eettisyyden toteutumisen tueksi kaivataan selkeitä ja yhtenäisiä ohjeita ja käytännön työvälineitä, toimintamalleja sekä jatkuvaa koulutusta. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallia voi soveltaa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin kuten digiteknologian ja pelialan kehittäminen, kasvatus- ja opetusala sekä yritys- ja liiketoiminta.

Tätä toimintamallia tulisi käyttää yhdessä Asiakaslähtöinen tarvekartoitus - asiakasosallisuuden kokemusta edistämässä -toimintamallin kanssa.

Toimintamallin kehittämisprosessissa on saatu lupa tohtori Gian Luca Casalilta MEP-mittarin (linkki artikkeliin) kulttuuriseen adaptatioon ja käännöstyöhön. MEP-mittarin validaatiotutkimus suomalaiseen kontekstiin on kesken. MEP:n taustalla olevia teorioita voi soveltaa vastaavien toimintamallien hyödyntämisessä ja jatkokehittämisessä.

Toimintamallin pohjalta on luotu toimenpidekortti Digiteknologialla tuetun kotona asumisen eettisen toiminnan tarkastelu jatkokehittämisen mahdollistamiseksi.

Lisätietoja tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon eettisen toiminnan mallien ja mittareiden nykytilasta sekä näyttöön perustuvasta tiedosta, jotta toimintallia voidaan kehittää, pilotoida ja jatkotyöstää.

 

Lisätietoa toimintamallista: Essi Xiong, Oulun ammattikorkeakoulu essi.xiong@oamk.fi

 

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Kohderyhmä