Hyvinvointialueen chat-palvelu, Etelä-Pohjanmaa (RRP, P4, I1b)

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen chat-palvelu käynnistyi 15.5.2023 terveyspalveluiden ja aikuissosiaalityön chat-palveluilla. Chat-palveluvalikoima on kasvanut käyttöönoton jälkeen, kun eri palvelut ovat ottaneet chatin osaksi asiointikanaviaan. 

Model name
Hyvinvointialueen chat-palvelu, Etelä-Pohjanmaa (RRP, P4, I1b)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen chat-palvelu käynnistyi 15.5.2023 terveyspalveluiden ja aikuissosiaalityön chat-palveluilla. Chat-palveluvalikoima on kasvanut käyttöönoton jälkeen, kun eri palvelut ovat ottaneet chatin osaksi asiointikanaviaan. 

Toteutuspaikka
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

06.06.2023

Viimeksi muokattu

29.08.2025
Ratkaisun perusidea

Etelä-Pohjanmaan chat palvelussa on käytössä laaja valikoima sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Chatista asiakkaat tavoittavat sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, suun terveyden ammattilaiset, psykiatrisen sairaanhoitajan, fysioterapeutin sekä sosiaalipalveluiden asiakasohjaajat (perheiden, aikuissosiaalityön, ikäpalveluiden sekä vammaispalveluiden). Chat-palvelussa ammattilaisten tukena toimii myös yleislääketieteen lääkäri, jolle asiakas voidaan hoidontarpeen arvion perusteella ohjata. Chat-lääkäri toimii myös konsultaatio tukena chatissa työskenteleville ammattilaisille.

Chat keskusteluissa on mahdollista lähettää ja vastaanottaa kuva- ja liitetiedostoja. Yhteys on mahdollista muuttaa myös videoyhteydeksi tarvittaessa. Sosiaalipalveluiden sekä neuvolapalveluiden chateissa asiakkaat voivat asioida myös anonyymisti, ilman vahvaa tunnistautumista.

Toimintaympäristö

Chat-palveluiden kehittäminen on yksi hyvinvointialueen strategisista tavoitteista. Digitaalisten asiointikanavien mahdollistaminen on nykyaikaista ja asiakasystävällistä. Palveluiden monikanavaistuminen mahdollistaa digitaalisten palveluiden kokonaisuuksien kehityksen myös tulevaisuudessa.

Chat-palvelun toimintamalli on ensimmäinen hyvinvointialuelaajuisesti palveleva toimintamalli, joka alueella on käyttöönotettu. Kuntarajattomalla palvelulla voidaan parantaa palveluiden saatavuutta ja edistää tasa-arvoisuutta palveluiden saatavuudessa. Koko hyvinvointialuetta palveleva toimintamalli edistää resurssien tehokasta hyödyntämistä hyvinvointialueella. Chat asiointiympäristönä luo edellytykset tehokkaammalle hoidon- ja palvelutarpeen arvioinnille, kun käytössä on laajemmin työkaluja tilanteen selvittämiseen ensikontaktissa puhelinyhteyteen verrattuna.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Chat-palveluiden käyttöönotossa on huomioitu kohderyhmä, jolle palvelu on suunnattu. Myös haavoittuvassa asemassa olevat asiakasryhmät on tunnistettu ja heidän mahdollisuuttaan asioida chat-palveluissa on pyritty edistämään muun muassa anonyymin asioinnin mahdollistamisella.

Chat-palvelusta on toteutettu kaksi asiakaskyselyä. Viimeisin kysely toteutettiin huhtikuussa 2023. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa chat-palveluiden tarvetta, asukkaiden halukkuutta asioida digitaalisesti sekä toiveita aukioloaikojen suhteen. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin asukkaiden mahdollisuuksia asioida digitaalisesti (pankkitunnukset, videoyhteys) sekä alueella käytössä olevien digipalveluiden tuntemusta.

Asiakkailla on mahdollisuus jättää asiakaspalautetta asioinnin jälkeen. Asiakaspalautetta on hyödynnetty palvelukehityksessä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toukokuussa 2023 hyvinvointialueen aloittivat toimintansa terveyspalveluiden chat (sairaanhoitaja) ja aikuissosiaalityön chat. Sana vuoden aikana chat-palvelu otettiin käyttöön vielä kuntoutus- sekä vammaispalveluissa. Vuoden 2024 mukaan lähtivät perhekeskuksen asiakasohjaus, neuvolapalvelut, mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut, suun terveydenhuolto sekä lääkäripalvelu. Vuoden 2025 alussa palvelu täydentyi vielä ikäihmisten asiakasohjauksella.

Chat palvelun käyttöönottovaiheessa toukokuussa 2023 asukkaat pääsivät asioimaan chat-palveluissa hyvaep.fi verkkosivuston chatbot Konstin kautta. Chatbotin ja chat-järjestelmän välisen integraation avulla asiakas pystyi siirtymään asioimaan ammattilaisen kanssa saumattomasti, samasta ikkunasta. Chatbot Konstin kautta asioidessa keskustelu ammattilasten kanssa alkoi aina anonyymisti. Mikäli asiakkaan asian hoito vaati henkilökohtaista arviota, pyydettiin häneltä vahva tunnistautuminen (suomi.fi) keskustelun yhteydessä. Chatbotin sisällön kehittäminen oli kiinteä osa chatissä työskentelevien ammattilaisten työnkuvaa. Ensivaiheessa chat siirtymät integroitiin chatbotin sisältöön siten, että chat-ohjautuminen tapahtui niissä tilanteissa, jotka eivät olleet chatbotin ratkaistavissa (asiakkaalla oli esimerkiksi jokin oire/vaiva). Asiakaspalautteen perusteella voitiin kuitenkin todeta, että palvelu oli liian monivaiheinen asiakkaan käyttää. Palvelu koettiin vaikeasti saatavilla olevaksi. Asiakkaat toivoivat chat-yhteydenoton yksinkertaistamista. 

Tammikuussa 2024 chat-palveluun ohjautumista päädyttiin muuttamaan saadun asiakaspalautteen vuoksi. Chat-liittymislinkki nostettiin chatbotin etusivulle, jolloin asiakas sai heti valita, haluaako jatkaa asiointia chatbotin kanssa vai haluaako siirtyä suoraan chat-yhteyteen ammattilaisen kanssa. Samalla chatbotin sisällöntuotanto päädyttiin erottamaan omaksi projektiksi chat-toiminnan kehittämisestä resurssien riittävyyden ja chatbotin sisällön laadun varmistamiseksi.

Huhtikuussa 2024 chat-palvelut siirtyivät ensimmäisten palveluiden joukossa osaksi OmaEP digipalvelua. OmaEP siirtymisen myötä terveydenhuollon chatit siirtyivät vahvan tunnistautumisen taakse. Neuvolan sekä sosiaalipalveluiden asiakasohjauksien chateissa anonyymi asioinnin mahdollisuus säilytettiin. 

Myös ammattilaiset siirtyivät käyttämään chat-järjestelmää OmaEP digialustan kautta. 

Toukokuussa 2024 julkaistiin OmaEP mobiilisovellus, jonka avulla asiakkaat pääsevät entistä helpommin asioimaan chat-palvelun ammattilaisten kanssa. 

OmaEP käyttöönoton myötä palvelun viestintä ja markkinointi helpottui merkittävästi. Asiakkaita ohjattiin jatkossa asioimaan verkko-osoitteessa omaep.fi tai lataamaan OmaEP mobiilisovellus. Anonyymiin asiointi toimii erikseen määritellyissä palveluissa kuten ennenkin chatbot Konstin kautta.

Palvelun kehittämistä on vaatinut koordinointia. Toiminnassa on huomioitu moniammatillisuus ja sen mahdollisuudet. Chat-ammattilaisista ja teknisestä kehityksestä vastaava tiimi muodostivat projektiryhmän. Projektiryhmän tapaamisissa käsiteltiin muun muassa palveluun liittyviä kehittämistarpeita (toiminta ja järjestelmäkehitys toiveet), tuettiin ammattilaisia uuden järjestelmän ja hyvinvointialuelaajuisen palvelumallin käyttöönotossa. Myös vastaanottopalveluiden esihenkilöitä tavattiin säännöllisesti. Tapaamisissa käytiin läpi toiminnan kehittämiskohteita ja digitaalisten palveluiden integroitumista kivijalkapalveluihin.

Ammattilaiset koulutettiin järjestelmän käyttöön ja heitä ohjattiin perehtymään digitaalisen vuorovaikutuksen erityispiirteisiin Oppiportin sekä TerveyskyläPro:n sisällöistä koostettujen verkkokurssien muodossa. Koulutuksen lisäksi ammattilaisille tuotettiin ohjemateriaalia muun muassa järjestelmän käyttöön, palveluiden ajanvarauskäytänteisiin ja muihin yhteisiin käytänteisiin liittyen. Ammattilaisten työn tueksi perustettiin oma Teams kanava, jossa yleiset ohjeet ovat kaikille saatavilla. Lisäksi palvelualoittain muodostettiin suljettuja ryhmiä, joihin palvelualueet ovat voineet koostaa omia potilas- ja asiakasohjaukseen tarvitsemiaan ohjeita. Lisäksi perustettiin Teams keskusteluja ammattialoittain tukemaan hyvinvointialuelaajuista palveluohjausta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Chat-palveluiden käyttöönotoissa on kiinnitetty erityistä huomiota palvelun jatkuvuuden turvaamiseen ja resursointiin. Se on viety kiinteäksi osaksi toimintaa jo alkuvaiheessa. Chat-palveluiden resursseja ja toimintaa kehitetään ja arvioidaan osana palvelutuotannon kokonaiskuvaa.

Yhtenäisten toimintamallien puuttuminen asetti alkuvaiheessa haasteita niin ammattilaisille kuin asukkaillekin chat-palvelussa. Palveluiden sisäisiä käytänteitä on yhtenäistetty ja kehitetty vuosien aikana. Yhtenäistämistyö on edennyt mallikkaasti ja palvelusta on saatu toimivampi yhtenäisten toimintatapojen myötä. Kehitys ja toiminnan yhtenäistäminen jatkuu edelleen.

Chat-palvelun käyttömäärät ovat olleet kasvusuuntaisia. Tähän on vaikuttanut merkittävästi OmaEP digipalvelun käyttöönotto sekä palvelutarjonnan monipuolistuminen, muun muassa lääkäripalvelun saatavuus. Kaikkien hyötyjen ja vaikutusten arviointi on haastavaa, koska ajanjakso on lyhyt. Uudet asiointikanavat vaativat asukkailta totuttelua. Myös ammattilaisille toiminta digitaalisessa ympäristössä on uutta. 

Chat kokeiluista on saatu arvokasta kokemusta digipalveluiden käyttöönottoon liittyen. Kokeilujen myötä on voitu hahmottaa chatin sijoittuminen palveluihin paremmin ja näin osataan integroida palvelu osaksi toimintaa jatkossa. Käyttöönotot toimivat myös hyvänä pohjana digitaalisen asioinnin kehityksen jatkumiselle. 

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Digitaalisten asiointikanavien tulee toimia linjassa kivijalkapalveluiden kanssa. Yhteistyö näiden välillä on merkityksellistä, jotta digitaaliset asiointikanavat eivät jää irrallisiksi muusta toiminnasta.
  • Hyvinvointialuelaajuiset toimintamallit edellyttävät tiivistä kehittämistä palvelualueiden kanssa toimintatapojen yhtenäistämisen osalta.
  • Digitaalinen asiointi on uutta. Se vaatii monipuolista viestintää ja markkinointia sekä ammattilaisten tukea ja koulutusta.
  • Digipalveluiden kehittäminen on moniammatillista. Se vaatii tietoteknistä osaamista, palvelutuntemusta, käyttäjäkokemusta ja asiakasymmärrystä. Kehittämisen koordinointi on välttämätöntä. 
  • Digitaalisia palveluita kehitettäessä huomiota tulee kiinnittää erityisesti asiakasprosesseihin ja niiden selkeyteen, jotta vältytään pirstaleiselta, lisäkontakteja luovalta toimintatavalta (ns. häiriökysyntä).
Kansikuva
Chat-palvelu

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt

Kohderyhmä